Maatalouden kuormitus Itämereen uhkaa nousta historian pahimmaksi tänä vuonna – satojen miljoonien tukirahat uusjakoon?

Erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo, että maatalouden ravinnevalumat ovat suurin yksittäinen syy siihen, ettei vähennystavoitteissa ole onnistuttu.

Itämeri
Seppo Knuuttila, tutkija, Suomen ympäristökeskus.
Erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan Suomi ei ole onnistunut tavoitteissaan vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen. Matti Myller / Yle

Suomen ympäristökeskuksen mukaan vuodesta 2020 uhkaa tulla jopa historian pahin vuosi Suomen maatalouden Itämereen aiheuttamien ravinnevalumien osalta. Lounais-Suomi on Saaristomeren merkittävimpiä fosforivaluman lähteitä.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Seppo Knuuttilan mukaan Suomi ei ole onnistunut tavoitteissaan.

– Olemme täysin epäonnistuneet meidän omassa tavoitteessa. Me ei olla onnistuttu vähentämään Saaristomereen menevää ravinnekuormaa käytännössä ollenkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, Knuuttila sanoo.

Saaristomeren ravinnekuormitukselle on asetettu merkittävät vähennystavoitteet sekä Suomen omissa kansallisissa että kansainvälisissä suojeluohjelmissa. Knuuttilan mukaan maatalouden ravinnevalumat rannikkovesiin ovat suurin yksittäinen syy siihen, ettei meren tila ole kohentunut.

– Tämä johtuu siitä, että vaikka pistemäisistä lähteistä kuten kaupungeista, teollisuudesta ja kalankasvatuksesta tuleva kuorma on pienentynyt merkittävästi, niin samaan aikaan Saaristomeren suurimman ravinnelähteen eli maatalouden kuorma ei ole alentunut laisinkaan, vaan se on jopa hienoisesti kasvanut, Knuuttila lataa.

Saaristomeri on lounaisrannikolta Ahvenanmaan länsipuolelle ja Pohjois-Itämereltä Selkämerelle ulottuva merialue.

Satojen miljoonien tukirahat uusjakoon?

Suomen hallitus on luvannut ravinnepäästöjen vähentämishankkeisiin yhteensä 250 miljoonaa euroa kuluvan hallituskauden aikana. Rahoista odotetaan syntyvän iso kiista eduskunnassa syksyllä, koska oppositiopuolue kokoomus vaatii satojen miljoonien ravinnerahoja uusjakoon.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo, ettei puolue hyväksy ajatusta, että ravinnepäästöjen vähentämiseen tarkoitettu rahapotti valuu jatkossakin satoihin pieniin hankkeisiin ympäri maata ja valumien ehkäisemiseksi saavutetut tulokset jäisivät jatkossakin laihoiksi.

Kuvassa on Kai Mykkänen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vaatii satojen miljoonien ravinnerahoja uusjakoon.Lassi Lähteenmäki / Yle

– Uskaltaako hallitus tunnustaa sen tosiasian, että ongelma on nimenomaan Saaristomeri ja ratkaisu löytyy Lounais-Suomesta. Vai annetaanko sinänsä isojen panosten valua ympäri Suomea pieninä puroina, jolloin muutosta Saaristomeren tilaan ei saada aikaiseksi vieläkään.

Mykkäsen mukaan nyt pitäisi rakentaa riittävän isot jalostamot, joilla saadaan lannan ravinteet kätevässä muodossa siirrettyä pois pahimmilta valuma-alueilta lannoitteeksi sinne missä niitä tarvitaan.

– Keskittää nämä rahat isolla kädellä niin, että esimerkiksi sika- ja siipikarjatalous Lounais-Suomessa kierrättää lantansa ravinteet näiden avulla ja saa ne lähimaakuntien viljelijöiden käyttöön tunisialaisen tuontifosvorin tilalle.

– Me ei kaivata syyttelyä, vaan sellaisia toimia, jotka kääntyvät lopulta myös maatalouden eduksi.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Seppo Knuuttilan mukaan ilmastonmuutos ja sen tuomat lämpenevät ja vesisateiset talvet synkistävät ravinnevalumia entisestään.

Knuuttila pitää tukien uudelleen suuntaamisen nostamista keskusteluun ajankohtaisena.

Mykkänen sanoo, että syyskuun budjettiriihi on paikka, jossa hallituksen olisi tehtävä ryhtiliike.

– Kootaan tämä sinänsä tuntuva 250 miljoonan euron rahoitus niistä pienistä puroista, jotka on eri ministeriöillä oikeasti yhdeksi hankkeeksi, jolla me käännetään Lounais-Suomen ravinnevaluman suunta.

Havsklippor i soligt väder, ejdrar simmar i havet.
Asiantuntijoiden mukaan Saaristomeri on pelastettavissa, mutta se vaatii isoa käännettä ravinnekuormituksessa.Nora Engström / Yle

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo, että Saaristomeri on pelastettavissa, mutta se vaatii historiallista käännettä ravinnekuormituksessa.

– Jos me ajatellaan kuormituksen tehokasta vähentämistä, niin ehkä suurempi osa vesiensuojeluun kohdennetusta rahasta olisi ollut järkevää suunnata niille alueille, joissa eniten kuormitusta syntyy Itämereen ja rannikkovesiin.

Keskusta yllättyi hyökkäyksestä

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen hämmästelee kokoomuksen hyökkäystä. Hän muistuttaa, että hallitus on panemassa rahaa ravinnepäästöongelmien ratkaisemiseen enemmän kuin yksikään aiempi hallitus.

Honkonen toteaa, että vastakkain asettelu viljelijöiden ja muiden tahojen välillä ei palvele asian ratkaisemista.

– Minusta tämä hankkeiden kokoluokka ei ole oleellista, vaan se, että saadaan paljon vaikuttavia toimenpiteitä.

Kansanedustaja Petri Honkonen, Suomen Keskusta.
Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen väläyttää biokaasulaitosten rahoittamista valtion kehitysyhtiö Vaken kautta.Kimmo Brandt / Eduskunta

Honkonen sanoo, että viljelijät ovat ottaneet päästöasiat tosissaan ja hyvällä asenteella vastaan.

Hänen mukaansa pitää tarkasti miettiä, miten ravinnepäästöjä Suomessa kokonaisuutena parhaiten onnistuttaisiin vähentämään.

Honkonen muistuttaa, että maataloudessa on jo tehtykin paljon.

Honkonen toteaa, että pahimmista päästöajoista 80-luvulla on tultu huomattavasti eteenpäin.

– Tämän ovat mahdollistaneet viljelymenetelmien kehittäminen ja viljelijöiden oma sitkeä työ.

Honkonen: Biokaasulaitoksille rahoitusta valtion kehitysyhtiö Vaken kautta

Lounais-Suomessa Vehmaalla toimivan Pirteä Porsas Oy:n sianlihatuotannon ympärille on jo rakenteilla ratkaisuja sekä ilmastopäästöjen että ravinnepäästöjen suitsimiseksi.

Pirteän Porsaan hallituksen puheenjohtaja ja hankkeen puuhamies Jyrki Heilä kertoo, että tilalle rakennetaan biokaasulaitos, josta saadaan tuotantoon sähköä ja lämpöä.

Tilan lannan osalta kiinteä aines ja nesteosa erotellaan toisistaan, jolloin fosfori voidaan siirtää lannan mukana pois alueelta.

Kuvassa on Pirteän Porsaan hallituksen puheenjohtaja ja hankkeen puuhamies Jyrki Heilä.
Jyrki Heilä sanoo, että Suomeen pitäisi perustaa suuria lannanjalostuslaitoksia, koska tilakohtaisesti jalostuslaitokset ovat liian suuri investointi.Lassi Lähteenmäki / Yle

– Me pystytään siirtämään kiinteä aines jopa parinsadan kilometrin päähän. Tästä meidän tuotannosta on mahdollista siirtää noin 70 prosenttia fosforista pois tältä pahimmalta valuma-alueelta.

Heilä sanoo, että lannan jalostaminen pidemmälle eli sellaiseksi lannoitteeksi, jota voitaisiin kätevästi jakaa eri puolille maata, vaatisi suuria investointeja ja on näin ollen tilakohtaisesti toteutettuna haasteellista.

Heilän mukaan Suomeen pitäisi perustaa uusia suuria lannanjalostuslaitoksia.

– Tämä on mahdollista, mutta se vaatii tekniikkaa ja se maksaa, Heilä summaa.

Kun lanta saadaan tiiviimpään muotoon ja eri jakeilla on erilaisia ravinnepitoisuuksia, sitä kannattaisi kuljettaa kauemmas niille pelloille, joissa ravinteista on pulaa.

Lounais-Suomen savisille pelloille on ajettu 1960-luvulta asti typpeä ja fosforia reilusti. Kun rehevöitymisongelmaan havahduttiin, lannoitemäärät laskettiin minimiin. Peltomaassa on kuitenkin fosforia varastoituneena niin paljon, että sitä valuu vesiin vielä vuosikymmeniä.

Iso käänne ravinnevalumissa olisi historiallinen.

– Ilman julkisen vallan rahoitusta ja toimia tämä ei tapahdu, Heilä sanoo.

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen väläyttää biokaasulaitosten rakentamisen rahoittamista valtion kehitysyhtiö Vaken kautta.

– Maatalouden kannattavuusvaikeuksien vuoksi laitosten rakentaminen on monille yksittäisille tiloille liian suuri investointi. Laitosten rakentamista voitaisiin pyrkiä edesauttamaan esimerkiksi valtion kehitysyhtiön kautta.

Honkosen mukaan alueelliset yhtiöt voisivat jalostaa useampien maatilojen jakeita ja lantaa ja tämä olisi hänen mukaansa myös ilmaston kannalta hyvä ratkaisu.

Kuormituksella merkittävä vaikutus Saaristomeren valumien määrään

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila toteaa, että Lounais-Suomi on keskiössä, jos katsotaan alueita, joissa fosforihuuhtoutumat ovat suurimmat.

Knuuttilan mukaan viime talvi on esimerkki mahdollisesti edessä olevista lisääntyvistä ongelmista.

– Meillä oli historian lämpimin talvi ja samaan aikaan ravinnekuormat esimerkiksi Saaristomereen nousivat kaikkien aikojen ennätystasolle.

Ilmaston lämmetessä Etelä-Suomessa ei ole talvella lumipeitettä, pellot ovat roudattomia ja lisääntyvä sademäärä tulee lähinnä vetenä.

– Sama vesimäärä vetenä huuhtoo huomattavasti enemmän ravinteita kuin perinteisen normaalin talven jälkeen kevättulvan aikana kun lumi sulaa kerralla. Tämä on iso haaste koko Itämeren piirissä.

Koululaiva Helena Saaristomerellä.
Saaristomeren tila ei ole tavoitteista huolimatta kohentunut. Kuvassa koululaiva Helena Saaristomerellä.Linus Hoffman/Yle

Knuuttila kertoo asettavansa paljon toiveita uusiin menetelmiin, joita on viime aikoina otettu käyttöön. Hänen mukaansa esimerkiksi peltojen kipisikäsittelyllä voidaan puolittaa peltojen fosfosrivalumat.

– Tällä kuormituksen vähenemällä olisi ihan merkittävä levämääriä vähentävä vaikutus Saaristomeren rannikkovesissä.

Lannasta riittäisi ravinnetta koko Suomen pelloille

Keskeisiä keinoja kuormituksen pienentämiseksi olisivat siis myös kotieläintiloilla syntyvän lannan jalostaminen kierrätyslannoitteeksi sekä energiasisällön hyödyntäminen esmerkiksi biokaasulaitoksissa.

Lisäksi olisi panostettava ekosysteemiin jo joutuneen ravinteen pois nostamiseen muun muassa kalastuksella ja poistamalla ruokokasveja vesistöistä.

Lannan ravinteiden jalostuksella olisi valtakunnallista merkitystä, koska suomalaisilla tiloilla syntyvästä lantamäärästä riittäisi ravinnetta koko Suomen pelloille.

Koko Itämeren mittakaavassa suurimmat päästövähennykset on onnistuttu 2000-luvulla saavuttamaan Venäjällä ja Puolassa.

– Se johtuu siitä, että näissä maissa on vasta tällä vuosituhannella toteutettu ne isot jätevesihankkeet, jotka me aloitettiin Suomessa jo 70-luvulla. Tämä selittää näiden maiden päästöjen vähennetymistä isosti 2000-luvulla, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo.

Lue myös:

Selvitysmies: Lanta jalostettava ja kalastusta lisättävä – pahoin saastunut Saaristomeri voidaan vielä pelastaa

Antero Elorannan kotirannasta alkaa ruskea ulappa - Saaristomeri on ainutlaatuinen ympäristö, mutta suomalaiset hoitavat sitä huonosti (siirryt toiseen palveluun)