Eurooppa-kirje: Puola jakautui vaaleissa, ja hajallaan on myös EU huippukokouksen alla – Kaikki haluavat nyt Hollannin Rutten seuraan

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.
Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Rikhard Husu, AOP, Kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Tervehdys Brysselistä, jossa EU-korttelit on jo eristetty piikkilankaestein perjantaina alkavaa huippukokousta varten!

Puolan viikon takaisista presidentinvaaleista muodostui varsinainen jännitysnäytelmä. Ero istuvan kansalliskonservatiivisen presidentin Andrzej Dudan ja liberaalin haastajan Rafał Trzaskowskin välillä oli lopulta kaksi prosenttiyksikköä. Seurasin presidentinvaaleja paikan päällä kollegani kanssa. Dudan kannattajien juhliessa monet puolalaiset pohtivat tulevaisuuttaan maassa. Kansa on jakautunut, ja vaalitulos saatetaan jopa haastaa (siirryt toiseen palveluun) oikeusteitse.

EU-komissio on useasti esittänyt huolensa Puolan oikeusvaltion tilasta. Vaalituloksen uskotaan rapauttavan oikeusvaltiokehitystä entisestään ja lisäävän EU:n ja Puolan välisiä jännitteitä.

Toisaalta Puola on väkiluvultaan Euroopan viidenneksi suurin maa, jolla on vankka edustus ministerineuvostossa ja parlamentissa. Maata on vaikea sivuuttaa EU:n tulevaisuutta koskevissa päätöksissä.

Oikeushuolien lisäksi EU:n ja Puolan suhteita hiertävät ilmastoasiat. Puola sai joulukuun huippukokouksessa luvan edetä omaa tahtiaan EU:n ilmastoneutraalisuuteen tähtäävissä tavoitteissa. Haastattelin Varsovassa Puolan ilmastoasioista vastaavaa varaministeriä, joka vakuutti Puolan tekevän työtä hiiliriippuvuuden pienentämiseksi. Hän korosti EU-tukien merkitystä vihreää siirtymää toteutettaessa.

Katseet kohdistuvat niin kutsuttuun oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon jota EU on päättänyt kasvattaa osana koronatoimia. Rahastoon kerättävillä varoilla tuetaan hiilestä riippuvien maiden ja alueiden talouden monipuolistamista.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Koronan vastaisista toimista väännetään EU-johtajien välillä tänään alkavassa huippukokouksessa. Pöydällä on EU:n monivuotisen budjetin lisäksi myös satojen miljardien elpymisrahasto. Pääministeri Sanna Marin (sd.) pitää mahdollisena, että sopua ei löydy vielä tässä kokouksessa.

Hollannista, Itävallasta, Ruotsista ja Tanskasta koostuva “nuuka nelikko” on etukäteen asettanut tiukat ehdot elpymisrahastolle. Rahaston koon pitää muun muassa olla pienempi ja tukien tiukan ehdollisia. Itselleen nuukat maat maat ajavat nettomaksuosuutta pienentäviä alennuksia EU-jäsenmaksuihin.

Hollannin pääministeristä Mark Ruttesta on tullut nelikon epävirallinen puhemies (siirryt toiseen palveluun). Rutten virka-asunnolla onkin viime viikkoina ollut vilskettä. Liberaalia pääministeriä ovat käyneet pehmentämässä monet EU-johtajat, siitä otteita Twitteristä alempana.

Rutten tiukalla linjalla on vankka kannatus parlamentissa ja äänestäjien keskuudessa. Kriitikot pelkäävät kovan linjan kostautuvan. Jos Etelä-Euroopalla menee huonosti, se vaikuttaa myös Hollantiin, sanoo haastattelemani punavihreän GroenLinks-puolueen parlamentaarikko Bram van Ojik.

Alla kollegani kooste viikon EU-puheenaiheista.

#SOMESSA: EU-johtajat risteilivät ympäri Eurooppaa, some-kansa heitti dzoukkia

Kummalta kuva näyttää, ruotsalaisdekkarin kohtaukselta vai EU-huippukokouksen valmistelevilta neuvotteluilta? Espanjalaisen toimittajan mielestä ensin mainitulta – ilmiselvä Stieg Larssonin trillerin pohjalta tehty tv-sarjakohtaus, jossa mies tunnustaa toiselle vuosikymmeniä sitten tekemänsä hirvittävän rikoksen.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez tapasi keskiviikkona (siirryt toiseen palveluun) Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Harpsundissa. EU-johtajat ovat soitelleet puheluja ja kiitäneet vierailuilla toistensa luona viikonlopun huippukokouksen alla. Some-tarkkailijat ovat vääntäneet vitsiä ehkä eniten Hollanin pääministerin Mark Rutten tapaamisista. Hollanti vastustaa EU:n suunniteltua elpymisrahastoa tiukimmin, ja häntä tapaamaan on käytännössä jonotettu.

Maanantaina Rutte tapasi ensin lounalla Espanjan Sánchezin ja illallisella Portugalin pääministerin António Costan. Yksi twitteristien seurannan aihe on ollut vierailujen ruokalistat (siirryt toiseen palveluun). Toisin kuin Ranskan Emmanuel Macronille ja Italian Giuseppe Contelle, Sánchezille Rutte ei tarjonnut (siirryt toiseen palveluun) tämän oman maan kansallisruokaa, kuten tapaksia, vaan Sánchez joutui tiettävästi tyytymään sämpylöihin. Costalle hän tarjosi Twitter-kevennysten mukaan talouskurihengessä pizzaa (siirryt toiseen palveluun).

#FAKTA: EU:ssa oli enemmän kuolemia kuin syntymiä viime vuonna

Tilastografiikka syntymien ja kuolemien suhteesta EU-maissa.
Harri Vähäkangas / Yle

EU-maissa syntyi viime vuonna 4,2 miljoonaa vauvaa, mikä on 2,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Eniten vauvoja syntyy Irlannissa eli 12 per tuhat asukasta. Suomi kuuluu häntäpäähän (siirryt toiseen palveluun) vauvojen määrässä, syntymiä oli 8,3 tuhatta kansalaista kohden.

Vain Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa rekisteröitiin vähemmän syntyneitä kuin meillä. Irlannissa on myös kuolemia suhteellisesti vähiten, Bulgariassa, Latviassa ja Liettuassa eniten. Kuolemia on ollut EU:ssa enemmän kuin syntymiä vuodesta 2012 saakka.

HUOMAA MYÖS NÄMÄ: Miten valmiita jäsenmaat ovat vahvistamaan EU:ta? Viikonlopun huippukokous määrittää Euroopan tulevaisuutta

Tänään perjantaina kello 11 alkaa EU-johtajien huippukokous Brysselissä, jossa he tapaavat ensimmäistä kertaa saman pöydän äärellä sitten koronaviruspandemian alun. Huippukokous on tärkeä unionin tulevaisuuden kannalta. Saksa ja Ranska haluavat tosissaan lisätä Euroopan maailmanlaajuista roolia, kun pienet jäsenmaat ovat kiinnostuneempia rahasta. Lue täältä tärpit huippukokoukseen.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan vaaditaan vielä työtä, että yksimielisyys löytyy.

Aiheesta keskusteltiin sekä radion Ykkösaamussa (miten Suomi asemoituu) että TV1:n Ylen Aamussa torstaina (miten koronahoito tehdään niin, että EU kehittyy esimerkiksi teknologisesti).

Europa
Huippukokouspaikalle Europa-rakennukseen ei ensimmäistä kertaa päästetä toimittajia.Anna Karismo / Yle

Johtavatko lisääntyvät yhteisvastuut siihen, että EU saa merkittävän verotusoikeuden ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta murenee, kysytään Brysselin koneessa. Toimittaja Maija Elonheimon kanssa keskustelee valtiotieteen tohtori Peter Nyberg.

EU-tuomioistuin mätkäisi keskiviikkona märällä rätillä komissiota, kun se kumosi komission digijätti Applelle määräämät miljardimätkyt. Komissio oli aiemmin päättänyt, että Irlannin olisi perittävä Applelta 13 miljardia euroa maksamattomia veroja. Komissio jatkaa kuitenkin yritysveroparatiisien vastaista taisteluaan: se esittää, että jatkossa (siirryt toiseen palveluun) yksittäisillä jäsenmailla ei olisi veto-oikeutta yritysten verosuunnittelun ehkäisyssä.

Koronapandemia vaikuttaa noin 10 000 EU-maihin opiskelemaan aikovan elämään. Suomalaisopiskelijat jännittävät syksyn tilannetta, sillä on korkea-kouluista ja matkustusrajoituksista kiinni, pääsevätkö opiskelijat lopulta vaihtoon.

Linnarauha jatkuu Puolassa, kun istuva presidentti Andrzej Duda voitti viime sunnuntain vaalit, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen analyysissään. Tuloksesta tuskin riemuittiin Brysselissä. Duda on allekirjoittanut lakeja, joilla on heikennetty vähemmistöjen oikeuksia, sananvapautta ja tuomioistuinten riippumattomuutta.

Kuva voi joskus kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Ranskalaisen Auguste Renoirin "Tyttö sinisine hiusnauhoineen" -taulusta huokuu koko Euroopan synkkä historia viime vuosisadan alussa – kunhan katsoo ensin hienon Renoir ja taulun tarina -dokumentin Yle Areenasta. Renoir ei voinut aavistaa Irène Cahen d'Anvers'in kuvaa maalatessaan vuonna 1880, mikä kohtalo sekä 8-vuotiasta tyttöä, tämän perhettä, taulua että Eurooppaa odotti.

ENSI VIIKOLLA: Huippukokouksen jälkilöylyjä ja maatalousministerit pohtivat koronatukia

Ensi viikon kiinnostavinta EU-antia ovat todennäköisesti analyysit, joita viikonlopun huippukokouksesta tehdään. Onnistuttiinko vai epäonnistuttiinko, miltä unionin tulevaisuus näyttää?

Maanantaina kokoontuvat maatalous- ja kalastusministerit viimeiseen kokoukseensa ennen Euroopan kesälomia. Asialistalla on muun muassa koronapandemiasta johtuvien tappioiden korvaaminen (siirryt toiseen palveluun)maanviljelijöille. Kun ravintolat ja kahvilat olivat koronan vuoksi kiinni, esimerkiksi Ranskassa jouduttiin heittämään juustoja roskiin.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)