Monen liikuntavammaisen metsäretki tarkoittaa tylsää kivituhkabaanaa ulkohuussille ja takaisin ─ Niko Halminen halusi yöpyä luonnossa ja keksi ratkaisun

Erityisryhmien luontoretkeily tyssää usein jo siihen, ettei retkipaikoista löydy riittävästi tietoa.

esteettömyys
Riippumatossa yöpyminen on oiva tapa nauttia Suomen suvesta ─ ratkaisu sopii myös liikkumisrajoitteiselle
Riippumatossa yöpyminen on oiva tapa nauttia Suomen suvesta ─ ratkaisu sopii myös liikkumisrajoitteiselle

Niko Halminen rakastaa luonnossa oleilua, mutta pitkät kävelymatkat, teltassa nukkuminen ja painavan telttapaketin kantaminen metsään eivät häneltä enää luonnistu.

Halmisen synnynnäisen cp-vamman tuomat haasteet, kuten jalkojen lihasjäykkyys ja kivut, ovat pahentuneet iän myötä. Retkeilyharrastus jäi pariksi vuodeksi kokonaan, kun itselle sopivaa majoitusratkaisua ei ollut.

Halmisen, 38, mielestä luutuneet asenteet haittaavat vammaisten retkeilyä.

─ Ympäristöltä tuleva viesti on se, että vammainen ei voi olla retkeilijä. Se on monesti ainut asia, joka estää retkeilemästä.

Kaipaus luontoon oli kova. Niinpä apuvälineteknikko Halminen lähti etsimään vaihtoehtoa teltalle. Hän yöpyy nykyään metsän siimeksessä riippumatossa.

─ Kokeilujen perusteella omatoimiseen riippumattoiluun tarvitaan yksi kohtuullisen toimiva käsi ja yksi kohtuullisen toimiva jalka, selittää Halminen virittäessään riippumattoa, hyttysverkkoa ja sadesuojaa puiden väliin.

Mies istuu riippumatossa, ympärillä näkyy metsää.
Riippumatossa istuen Niko Halminen saa puettua kengät ja sukat helposti. Sama ei onnistuisi esimerkiksi teltassa.Raisa Autio / Yle

Halmisen mielestä erityisryhmille olisi paljonkin sopivia luontokohteita ja erilaisia apuvälineitä retkeilyyn on olemassa. Mahdollisuuksia ei vain osata vielä hyödyntää kunnolla.

Erityisryhmien retkeilyä tarkastellaan usein heikoimman mahdollisen toimintakyvyn näkökulmasta, jolloin jää huomaamatta, että monella olisi itse asiassa melko hyvät eväät luonnossa liikkumiseen.

─ Jotkut aktiivipyörätuolin käyttäjät pääsevät kyllä kulkemaan metsässä. Esteettömässä retkeilyssä kirjo on kaikkea avustetusta henkilöstä siihen vähän huonopolviseen henkilöön, joka ei retkeile, koska teltassa nukkuminen ei onnistu, selittää Halminen.

Luonnon helmassa yöpyminen on monille kaukainen haave

Luonnossa ulkoilun ja retkeilyn suosio on kasvanut koronakevään aikana ja muutoinkin viime vuosina. Siitä kertoo kansallispuistojen kävijämäärien kasvu. Luontoon haikailevat myös ne, jotka eivät sinne itsenäisesti tai ilman apuvälineitä pääse, arvioi Luonto kaikille -hankeen projektipäällikkö Petri Rissanen Paralympiakomiteasta.

Esteetöntä retkeilyä on edistetty parin viime vuoden aikana ainakin kahdessa eri hankeessa, mutta liikkumis- tai toimimisrajoitteisten ihmisten on silti usein hankalaa päästä kunnolliselle retkelle. Esteettömiksi luokitellut reitit ovat lyhyitä, keskimäärin vain noin 700 metrin mittaisia, kun moni kaipaisi pidempää oleilua ja yöpymistä metsässä.

Hattupäinenmies makaa riippumatossa hymyillen.
Niko Halminen nauttii riippumatossa yöpymisestä, koska siinä pääsee lähelle luontoa.Raisa Autio / Yle

─ Mitä siellä muutaman sadan metrin matkalla tekee? Siellä ei ole välttämättä edes tulipaikkaa. Tai jos on tulipaikka, ei ole liiteriä, josta saisi puut. Kaikki palaset täytyy saada kohdalleen, huomauttaa Petri Rissanen.

Moni esteetön luontoreitti on Rissasen mukaan myös valitettavan tylsä. Luontoretkelle ei lähdetä esteettömyyden takia, vaan luonnon vuoksi, painottaa Rissanen.

─ Eihän erityisryhmäläiset halua mennä katsomaan invavessaa sinne metsään, hän puuskahtaa.

Niko Halminen kertoo retkeilevänsä mieluiten luonnontilaisessa ympäristössä. Hänelle ei riitä piipahdus tasaisella pyörätuolireitillä, vaan metsässä pitää voida yöpyä ja istua nuotiolla.

─ En pysty kulkemaan pitkiä matkoja jalan, mutta en henkilökohtaisesti tykkää sellaisista "highwaysta", joita metsiin on tehty.

Metsää ei tarvitse muuttaa moottoritieksi

Erityisryhmien retkeilymahdollisuuksien parantaminen vaatisi ennen kaikkea tiedon jakamista eri ryhmille sopivista retkipaikoista. Vaikka kaikki esteettömyyden vaatimukset täyttäviä retkipaikkoja toki tarvitaan, moni pystyisi liikkumaan vaativammassakin maastossa.

Kohteista vain ei tahdo olla riittäviä tietoja retkien suunnittelua varten. Vammainen retkeilijä voi tarvita tietoja esimerkiksi reitin leveydestä, mäkien kaltevuudesta ja kulkutien materiaalista.

─ Esteettömyydelle on tietyt kriteerit, jotka on määritelty. Jos sanotaan, että on esteetön reitti, se on aika paljon luvattu. Haluamme kannustaa reittien kuvailuun mahdollisimman kattavasti, koska on henkilökohtaista, millainen reitti kullekin sopii, sanoo vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen Invalidiliiton esteettömyyskeskuksesta.

Johanna Hätösen mukaan esteettömyyden parantamisessa on kyse pienistä asioista. Tulipaikat on usein ympäröity umpinaisella penkkirakennelmalla. Kun rinkiin jättää aukon, kaikki pääsevät tulisijan ääreen helpommin.

Kesävaatteissa oleva mies nostaa nuotioringistä yhtä hirttä pois.
Yrittäjä Kari Nenonen tarjoaa esteetöntä majoitusta ja kalastusmatkailua. Nuotioringistä saa esteettömän poistamalla yhden penkin.Raisa Autio / Yle

Hätösen mielestä olisi järkevää myös rakentaa kaikki uudet luontokohteiden rakennelmat, kuten huussit ja puuliiterit, esteettömiksi riippumatta siitä, sijaitsevatko ne varsinaisen esteettömän reitin yhteydessä vai eivät.

─ Ei päätetä kävijän puolesta, minne hän pääsee ja minne ei. Rakennetaan niin, että paikat ovat lähtökohtaisesti kaikille sopivat.

Paralympiakomitean Petri Rissanen puhuu luontoesteettömyydestä. Hänen mielestään erityisryhmien retkeilyä tarkastellaan liikaa kaupunkiympäristön esteettömyyttä säätelevien sääntöjen kautta.

─ Ei luontoa tarvitse moottoritieksi rakentaa. Käyttäjäryhmät ovat hyvin pitkälti sitä mieltä, että jos rakennetaan kaksi metriä leveä kivituhkabaana, ei siinä ole luontofiilistä enää niin paljon, huomauttaa Rissanen.

Yrittäjät ovat heränneet hitaasti

Retkeilyyn ja matkailuun liittyviä palveluja erityisryhmille on Rissasen ja Hätösen mukaan vielä kehnosti saatavilla. Kysyntää kuitenkin olisi. Maailman matkailujärjestö on arvioinut vuonna 2016, että esteettömän matkailun piiriin kuuluisi peräti 27 prosenttia Euroopan väestöstä. Tähän on laskettu myös mm. ikäihmiset.

Petri Rissasen kokemuksen mukaan yrittäjillä on joskus ennakkoluuloja esimerkiksi vammaisia kohtaan.

─ Sitkeästi elää käsitys, että he odottaisivat, ettei heidän tarvitse maksaa mistään mitään, Rissanen ihmettelee.

─ Ja jos on henkilökohtainen avustaja mukana, niin kysellään, kuka sen maksaa. Olen sanonut, että jos hän on siellä mukana vaikka melomassa, niin siinä on teille toinenkin asiakas, hän jatkaa.

Meneillään olevassa Luonto kaikille -hankkeessa on houkuteltu yrittäjiä kehittämään palveluja erityisryhmille. Asikkalalainen Kari Nenonen tarttui tilaisuuteen, ja nyt Nenosen kalastus- ja majoitusyrityksessä Päijänteen rannalla on esteettömät mökit, pihatiet, grillipaikka ja laituri sekä kalastuslautta, johon saa kyytiin vaikka useammankin pyörätuolin.

Järven rantaan laskeutuu pyörätuoliramppi, joka jatkuu laiturille. Laiturin vieressä hiekkarannalla on kanootti ja soutuvene.
Päijänteen rannalla sijaitsevan Kalastus ja majoitus Rysä Oy:n laiturille pääsee ramppia myöten.Raisa Autio / Yle

─ Tämä on niin hienoa seutua, että kaikilla pitää olla mahdollisuus päästä luontoon. Uskon, että sitä tullaan käyttämään hyväksi, kun on paikat, missä voi toimia.

Nenosen yritys oli mukana Luonto kaikille -hankkeen järjestämällä pilottiretkellä, jossa vietiin liikkumisrajoitteisia lapsia kalaan. Kokemus vakuutti yrittäjän tulevaisuuden suunnasta.

─ Se into, mikä liikkumisrajoitteisissa lapsissa näkyi kalastuksen puolella ja muutenkin, lämmitti sydäntä tosi paljon, kertoo Kari Nenonen.