Turvallisuudesta ei tingitä, vaikka taloustilanne on tukala – sinfoniaorkesterit valmistautuvat poikkeukselliseen syyskauteen

Koronaviruksen toinen aalto voisi olla monelle suomalaiselle kaupunginorkesterille kohtalokas.

sinfoniaorkesterit
Harjoitukset alkamassa Musiikkitalossa.
Syyskauden alussa orkestereiden muusikot eivät istu näin lähellä toisiaan.Henrietta Hassinen / Yle

Klassisen musiikin yleisö kaipaa paikan päällä kuultavia konsertteja lyhyeksi jääneen kevätkauden jälkeen. Asia selviää kyselyistä, joita suomalaiset sinfoniaorkesterit ovat tehneet koronapandemian aikana, kertoo orkestereiden etuja valvovan yhdistyksen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (Suosio) toiminnanjohtaja Helena Värri.

Pian konsertteja on taas tarjolla, mutta ainakin syyskauden alussa noudatetaan tämänhetkisiä turvavälimääräyksiä ja kokoontumisrajoituksia. Mikään muu vaihtoehto ei ole mahdollinen, sillä koronaohjeistukset annetaan kuukaudeksi kerrallaan.

– Konserttien luonne muuttuu. Luvassa on paljon lyhyitä, ilman väliaikaa pidettäviä konsertteja, Värri toteaa.

Lyhyemmällä konserttimuodolla vältetään ruuhkaisat tilanteet ja jonotukset väliajan yhteydessä.

Euroopasta on jo saatu esimerkkejä poikkeuksellisista konserttimuodoista ja siitä, miten yleisö niihin suhtautuu. Suomalainen huippukapellimestari Klaus Mäkelä johti Pariisin orkesterin konsertin viime viikolla puolelle salille.

– Yleisö käytti kasvomaskeja, mutta tunnelma oli innostunut ja liikuttunut, Värri sanoo.

Toinen aalto voi olla monelle orkesterille kohtalokas

Syksyä kohti edetään ristiriitaisissa tunnelmissa. Toisaalta ollaan huojentuneita siitä, että pahimman yli taidettiin selvitä ilman suurempia tuhoja. Isossa osassa olivat opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät korona-avustukset, jotka turvasivat pahimmassa hädässä olleiden orkestereiden lähitulevaisuuden.

– Onneksi ei tullut lakkautuksia. Kuntatalouden hankala tilanne on vaikuttanut siihen, että muutamissa kaupungeissa on pohdittu orkesterin kohtaloa. On harkittu kokoonpanon pienentämistä tai esimerkiksi yhdistämistä teatteriin, Suosion toiminnanjohtaja Värri toteaa.

Toisaalta moni suomalainen orkesteri on pandemian jäljiltä taloudellisesti veitsenterällä, eikä asiaa auta rajoituksin alkava syyskausi.

– Salista riippuen kapasiteetista on käytössä 18–43 prosenttia. Se on tosi pieni määrä, ja tilanne vaikuttaa huomattavasti lipputuloihin. Ohjelmistoja on muutettu, ja esimerkiksi kalliita produktioita on siirretty tulevaisuuteen, Värri kertoo.

Turun konserttitalossa juhlittiin ruotsalaisuuden päivää vuonna 2017.
Näin tiivistä tunnelmaa ei Turun konserttitalossa syyskauden alussa koeta. Kuva vuodelta 2017.Peter Petrelius / Yle

Koronaviruksen toinen aalto voisi olla monelle orkesterille kohtalokas. Värrin mukaan alan täytyy valmistautua pitämään kovempaa meteliä tuen tarpeesta, jos haastava tilanne ei helpota syksyn kuluessa.

Sinfonia pitää voida kuunnella niin, ettei tarvitse pelätä

Osa orkestereista jatkoi keväällä työskentelyä, vaikka konsertit peruttiin. Oli suoratoistona lähetettävää kamarimusiikkia ja yhteistyötä esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja palvelutalojen kanssa.

Yksi muita helpommalla selvinneistä orkestereista on Helsingin kaupunginorkesteri. Kaupunki linjasi jo varhain, että se välttää viimeiseen saakka lomautuksia.

Intendentti Aleksi Malmberg näkeekin vaikeassa paikassa myös mahdollisuuksia.

– Tilanne on pakottanut orkesterit perusasioiden äärelle. Miksi teemme, mitä teemme, kenelle teemme? Toivon, että tämä on avannut taidelaitoksille tilaisuuden tarkastella erilaisia toimintamuotoja, ja että se synnyttäisi uutta myös pitkällä aikavälillä, Malmberg sanoo.

Pelkästään HKO:n suoratoistokonsertit tavoittivat koronakeväänä kymmeniätuhansia suomalaisia, enemmän kuin Musiikkitalon saliin olisi konserttien aikana mahtunut.

– Taiteen ja musiikin merkitys vaikeina aikoina on ihan yhtä suuri kuin se on niinä helpompinakin aikoina, Malmberg sanoo.

Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg
Aleksi Malmberg uskoo, että vaikeista ajoista seuraa myös jotain hyvää.Maarit Kytöharju / HKO

Malmberg johdattaa orkesterinsa syksyä kohti hitain ja lyhyin askelin, koska tietoa tulevasta on liian vähän. Esimerkiksi syys- ja lokakuun ohjelmisto julkistetaan ja lipunmyynti aloitetaan vasta elokuussa. Vastaavaa mallia noudattaa suurin osa suomalaisista sinfoniaorkestereista.

Musiikki on sielunravintoa parhaimmillaan, mutta linjana on, että turvallisuus ennen kaikkea. Se on fiksu valinta jo konserttiyleisön ikärakenteen vuoksi. Valtaosa klassisen musiikin yleisöstä on varttunutta väkeä.

– Vaikka sinfonia olisi kuinka hurja tahansa, se pitää voida kuunnella niin, ettei tarvitse pelätä. Se on tärkeää, Malmberg toteaa.

Kansainvälisesti on jo ehditty ihmetellä tilanteita, joissa klassista musiikkia soitetaan ja kuunnellaan konserteissa turvavälein samalla, kun kesäiset olutterassit ovat täpötäynnä ihmisiä.

Käytännössä tilanne on sama myös suomalaisittain. Huomattavaa on, että koronarajoitukset lyötiin ensimmäisenä taide- ja kulttuurialalle, ja sieltä ne näyttävät myös poistuvan viimeisenä.

– Se ei ole kivaa, eikä se tunnu hyvältä, mutta ymmärrän sen ja kannamme orkesterina siitä vastuun, Malmberg vakuuttaa.

Jatkossa joustavammin

Seuraavat puolisen vuotta kuluvat tavalla tai toisella poikkeusjärjestelyin tai niitä purkamalla. Värri ja Malmberg ovat yhtä mieltä siitä, että pandemia vaikuttaa suomalaisten orkestereiden toimintaan myös pitkällä aikavälillä.

– Toivon, että jotkin muutokset ovat jo saaneet kipinän ja alkunsa, vaikka niistä ei vielä tiedetä mitään, Malmberg sanoo.

Malmberg suostuu spekuloimaan mahdollisilla muutoksilla. Sellainen voisi olla esimerkiksi suhtautuminen työrytmiin. Nykyisellään orkesterit harjoittelevat alkuviikon ja päättävät viikon konserttiin mahdollisine uusintoineen. Ohjelmistot suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen, ja esimerkiksi HKO julkistaa konserttikalenterinsa tavallisesti vuodeksi kerrallaan.

Jatkossa rytmistä voisi ehkä joustaa.

– Jollekin erityiselle projektille voisi antaa tilaa enemmän kuin mihin on totuttu. Toisaalta kuukauden tai kahden varoitusajalla voisi tehdä jotain, mistä ei vielä viime viikolla tiedetty mitään. Se olisi sisältölähtöistä joustavuutta, ja sitä saattaa olla jatkossa tarjolla, Malmberg sanoo.