Kummat pitää irtisanoa ensin: uudet vai vanhat työntekijät? Vai saako työnantaja päättää? Suomessa käydään nyt vääntöä irtisanomisjärjestyksestä

Irtisanomiset voivat olla entistä ajankohtaisempia, kun korona ajaa yrityksiä ahtaalle. Syksy voi tuoda yt-neuvotteluja, joissa väkeä pitää vähentää. Mutta missä järjestyksessä?

Lomautukset ja irtisanomiset
ulosmarssi Nokian Salon tehtaalla
Nokian Salon tehtaan työntekijöitä marssi ulos kesäkuussa vuonna 2012, kun puhelinten tuotanto lopetettiin. Työpaikat katosivat.Mauri Ratilainen / AOP

SAK ajaa irtisanomisjärjestystä, jossa irtisanomiseen vaikuttaisivat ammattitaito, työsuhteen kesto, huoltovelvollisuuden määrä sekä työnantajan palveluksessa menetetty työkyky.

Mallin on tulkittu suojelevan pitkään työssä olleita nuorten kustannuksella.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korostaa, että kriteerejä on neljä.

– Siellä ovat esimerkiksi ammattitaito ja huoltovelvollisuus. Nuoret pärjäävät niissä paremmin kuin ne, jotka ovat olleet pitkään työelämässä, Eloranta sanoo.

SAK:n pitkään ajama irtisanomisjärjestys nousi esiin, kun alettiin puhua työttömyysputken lopettamisesta.

Aiemmin on saattanut olla helppo valita, lähteekö monen lapsen vanhempi kortistoon vai siirretäänkö pitkän työuran tehnyt työttömyysputkeen, jos molemmat ovat yhtä osaavia.

Työttömyysputki on lopettamisuhan alla, kun työnantajien ja palkansaajien järjestöt neuvottelevat työllistämiskeinoista. Yle kertoi aiemmin, että järjestöt yrittävät sopia, millä ehdoilla työeläkeputki poistettaisiin.

Irtisanomiset ovat myös entistä ajankohtaisempia, kun korona ajaa yrityksiä ahtaalle. Syksy voi tuoda yt-neuvotteluja, joissa väkeä pitää vähentää.

Jarkko Eloranta
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta haluaa irtisanomisiin lisää läpinäkyvyyttä.Jarno Kuusinen / AOP

Lähtöjärjestys on sovittu monilla aloilla

Monissa teollisuuden ja kunta-alan työehtosopimuksissa on jo sovittu työvoiman vähentämisjärjestyksestä.

Elorannan mukaan SAK ajaa vastaavaa pykälää lainsäädäntöön.

Työnantaja päättää irtisanottavat, mutta sopimukseen kirjatun järjestyksen halutaan ohjaavan valintoja. Irtisanomisten edellytys on työn vähentyminen.

Esimerkisi Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksen mukaan viimeksi on irtisanottava tai lomautettava työntekijöitä, jotka ovat ammattitaitonsa tai kykyjensä kannalta tärkeitä. Viimeisiä lähtijöitä ovat myös saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneet.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota työsuhteen kestoon ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Lähtijöiden järjestys on samantapainen muissakin sopimuksissa.

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen sanoo, että pykäliin on vedottu harvoin, lähinnä työkyvyn menetykseen liittyvissä asioissa.

– Silloin kun on vedottu, niitä on noudatettu. Riitaa on syntynyt harvoin.

Meneekö irtisanomisissa huoltajuus ohi työsuhteen kestosta, kun tarjolla on työttömyysputki?

Virtasen mukaan kokonaisuutta arvioidaan kaikkien kriteereiden osalta.

Työntekijöitä pisteytetään

UPM Kymin paperitehtaan pääluottamusmies Pasi Untolahti on nähnyt alalla monet yt-neuvottelut. Paperiteollisuuden sopimukseen on kirjattu, että etusijalla työpaikkansa säilyttävät tehtaalle tärkeät henkilöt. Sitten tulevat työssä loukkaantuneet. Kolmantena vaikuttavat työsuhteen pituus ja sosiaaliset seikat.

Irtisanomistilanteissa työntekijöitä on pisteytetty. Pistetiliin vaikuttavat muun muassa osaaminen, asenne ja ylityöhalukkuus.

Untolahden mielestä pisteytys selkeyttää työnantajan tekemiä valintoja.

– Se on työkalu siihen, ettei ole pelkästään naamapeliä, vaan on sama skaala kaikille.

UPM pääluottamusmies Pasi Untolahti ja paperityöntekijä Kim Joutjärvi seisovat UPM Kymin paperitehtaan edessä
UPM Kymin paperitehtaan pääluottamusmies Pasi Untolahti (vasemmalla) on nähnyt monet yt-neuvottelut. Vieressä paperityöntekijä Kim Joutjärvi. Kuva liittyy talven työehtosopimusneuvotteluihin, ei yt-neuvotteluihin.Tanja Heino/Yle

Pääluottamusmies saa yleensä johdolta tiedot irtisanottavista. Sen jälkeen yksi asia on tärkeä:

– Työnantajan pitää kertoa irtisanomisesta henkilölle suoraselkäisesti. Tekstiviesti tai tai kirjeen lähettäminen olisi törkeätä.

Tilanne on joka tapauksessa karu.

– Kukin käy kuulemassa tuomion vuorollaan.

Untolahden mukaan työttömyysputkea hyödynnettiin täysimääräisesti, kun Voikkaan tehdas pysähtyi 2006. Sen jäljeen putken käyttöä hillittiin.

UPM Kymin paperitehtaan johtaja Matti Laaksonen sanoo, että pisteytystä tai muitakaan malleja ei ole tarvinnut käyttää vuosiin, kun laajoja irtisanomisia ei ole ollut.

– Inhimilliset tekijät on pyritty huomioimaan, sellaiset kuten sairaus tai perhetilanne.

Työttömyysputkeen pääsee lähellä eläkeikää

Työttömyysputkella tarkoitetaan lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden siirtämistä työttömyyden kautta eläkkeelle. Työntekijä saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti tietyin ehdoin.

Tällä hetkellä mahdollisuus päästä työttömyysputkeen on syntymävuodesta riippuen 60–62-vuotiailla. Putkeen pääsevien alaikärajaa on jatkuvasti nostettu. Viimeksi raja nousi tämän vuoden alussa 61 vuodesta 62 vuoteen vuonna 1961 tai myöhemmin syntyneillä.

Jos putki poistetaan, työttömäksi jäänyt ikäihminen on samassa asemassa kuin muutkin työttömät. Uudelleen työllistyminen on kuitenkin hyvin hankalaa nuorempiin verrattuna.

Rakennustyömaa
Irtisanomistilanne on karu, vaikka syynä olisikin selvästi työn väheneminen ja lähtijöiden järjestys selvä.Mari Nupponen / Yle

SAK: emme virittele sukupolvisotaa

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo, että jäsenistön mukaan irtisanomiset voivat nyt olla mielivaltaisia ja syyt jäävät usein epäselviksi. Työnantaja voi päättää irtisanottavat vapaasti.

Järjestö korostaa, ettei halua viritellä sukupolvisotaa. Nuorten on kuitenkin helpompi työllistyä kuin yli 50-vuotiaiden.

– Mitä pidempään on ollut samassa työpaikassa, sitä todennäköisemmin osaaminen palvelee sitä yritystä. Jos on ollut vähemmän aikaa, on helpompi siirtyä toiseen yritykseen.

SAK:n Jarkko Elorannan mukaan ikääntyneiden työllisyysasteen parantamiseen tarvitaan muita keinoja kuin irtisanomisjärjestys.

– Suomalaiset eivät ole työkyvyltään ja terveydeltään ollenkaan ruotsalaisten tasolla, paljon on tehtävää työkyvyn ylläpitämisessä ja työhyvinvoinnissa.

Antti Palola, ordförande på STTK
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola epäilee SAK:n ajaman irtisanomisjärjestyksen vähentävän työvoiman liikkuvuutta.Yle/Niklas Fagerström

STTK ei kannata SAK:n irtisanomismallia

Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK ei lämpene SAK:n irtisanomisjärjestykselle.

– Se ei vahvista nuorten asemaa työelämässä. Lisäksi se jäykistää työmarkkinoita, kun työvoiman liikkuvuus ja halu vaihtaa työpaikkaa vähenevät, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Elorannan ja Palolan mukaan työttömyysputki on todennäköisesti esillä työllisyysneuvotteluissa. Neuvotteluja käydään kuitenkin vasta syksyn budjettiriihen jälkeen.

Palkansaajaliitoissa seuraillaan mahdollisen toisen korona-aallon tuloa. Keväällä liitot sopivat pika-aikataulussa lomautusmenettelyn nopeuttamisesta. Jos työntekijöiltä vaaditaan uusia joustoja koronan takia, neuvottelemista muista myönnytyksistä pidetään vaikeana.

Putken poistaminen edellyttää Palolan mukaan neuvotteluja ikääntyneiden aseman turvaamisesta työelämässä.

Yksi tapa voisi olla ikääntyneiden subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön. Myös työsuhde- ja muutosturvan parantaminen on mainittu.

Palolan mukaan irtisanominen voitaisiin myös tehdä kalliimmaksi.

– Irtisanominen tuotannollistaloudellisista syistä on helppoa ja halpaa, sitä voisi kiristää.

Palolan mukaan työnantajat käyttävät putkea ahkerasti niin, että väen vähennykset kohdistuvat usein vanhimpiin työntekijöihin.

– Työntekijän näkökulmasta työttömyysputki ei useinkaan ole niin arvokas päätös työuralle kuin hän haluaisi.

Jyri Häkämies
EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan yritykset osaavat parhaiten arvioida kunkin työntekijän tärkeyden.Markku Pitkänen / Yle

EK: työnantaja osaa valita irtisanottavat itse

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää työttömyysputken poistamista tarpeellisena. Neuvotteluissa ei kuitenkaan hänen mukaansa olla siinä vaiheessa, jossa puhuttaisiin putken korvaamisesta.

– Esillä ollut irtisanomisjärjestys on meille kyllä ihan myrkkyä, Häkämies sanoo.

Työnantajat pitävät irtisanomisjärjestyksen sääntelyä liian kaavamaisena.

– Pidämme kiinni siitä, että yritys arvioi itse tilanteen. Yrityksessä osataan arvioida kunkin henkilön merkitys yrityksen tulevaisuuden kannalta.

Työttömyysputki on osaltaan kannustanut työnantajaa irtisanomaan iäkkäitä, koska se on pehmentänyt iskua.

Häkämies korostaa, että putken alaikärajan nostaminen on pidentänyt työuria.

– Aina kun putkea on menneinä vuosina nostettu myös työnantajat ovat pidentäneet työssäoloa eli iäkkäämpien työllisyysaste on noussut.

Putken poistamisen olisi tarkoitus pitää ikääntyneet töissä.

– Kun koronasta jotenkin selvitään, meillä on kuitenkin työvoimapula.

Ruotsissa viimeksi tulleet lähtevät ensin

Ruotsissa sovelletaan Last in first out -LIFO-mallia, jossa viimeksi tulleet työntekijät on irtisanottava ensin.

Jotkut ekonomistit pitävät tätä yhtenä syynä Ruotsin parempaan työllisyysasteeseen.

Ruotsissa irtisanomisten sääntelyyn on muutospaineita (siirryt toiseen palveluun). Elinkeinoelämä kaipaa vapauksia irtisanomisiin ja moittii mallia jäykäksi kehityksen jarruksi.

Kaksi vuotta sitten julkaistun tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan Suomessa ikääntyneet työntekijät irtisanotaan taloudellisten vaikeuksien myötä herkemmin kuin Ruotsissa. Tutkimuksessa vertailtiin samojen emoyhtiöiden yksiköitä Ruotsissa ja Suomessa.

Pisimpään yrityksessä olleilla työntekijöillä oli ruotsalaisyksiköissä myös keskimäärin korkeampi palkka verrattuna suomalaisissa yksiköissä työskenteleviin. Syyksi arvioidaan, että irtisanomissäännökset luovat pitkään talossa olleille työntekijöille paremman työsuhdeturvan ja lisäävät neuvotteluvoimaa.

Työllisyysaste ikäryhmittäin 1990–2019
Samuli Huttunen / Yle

Alussa työttömyysputkeen pääsi 53-vuotias

Eläketurvakeskuksen mukaan iäkkäämpien työntekijöiden työllisyysaste on noussut sitä mukaa kun työttömyysputken alaikärajaa on siirretty myöhemmäksi.

Esimerkiksi 55–59 -vuotiaiden työllisyysaste on nyt tuntuvasti muita parempi 79,1 prosenttia, kun se kaikilla työikäisillä on 72,6 prosenttia. Työllisyys on ikäryhmässä noussut sitä mukaa kun työttömyysputken alaikärajaa on nostettu.

Tätä vanhemmilla viimeisinä työvuosina työllisyys kuitenkin heikkenee. 60–64 -vuotiaiden työllisyysaste on enää 55 prosenttia.

Työeläkeputki syntyi 1980-luvulla. Työttömien määrä oli noussut ja ikääntyneitä alettiin siirtää eläkkeelle, jotta nuoremmille riittäisi töitä.

Alussa eläkeputkeen saattoi päästä 53-vuotiaana, ja eläkeikä oli 55 vuotta.

Eläkejärjestelmässä ei ollut vielä suuria paineita kun eläkkeitä olivat maksamassa suuret ikäluokat.