Nellimin vanha uittoränni Inarissa on vaarassa lahota paikoilleen – hoitovastuuta pallotellaan Museoviraston ja Metsähallituksen välillä

Museovirastolla ei ole varaa korjaustoimenpiteisiin eikä Metsähallitukseltakaan ole luvassa apua ennen kuin hoitovastuusta on neuvoteltu.

metsätalous
Nellimin uittoränni
1920-luvulta peräisin oleva Nellimin uittorännin restaurointi valmistui vuonna 1995. Sen jälkeen se on ollut hoitamatta ja on nyt monelta osin heikossa kunnossa.Erkki Gauriloff / Yle

Nellimin historiallinen uittoränni kaipaa korjaustoimenpiteitä, sillä se on vaarassa lahota paikoilleen. Museovirastolla, jonka rakentamis- ja restaurointitoiminnan piiriin uittoränni on kuulunut, ei ole rahaa tehdä edes välttämättömiä korjaustoimenpiteitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on mietinnössään esittänyt (siirryt toiseen palveluun), että ensivaiheessa tehtävien korjausten toteuttamisesta tulisi vastaamaan Museovirasto. Sen jälkeen kohteesta olisi käytävä hoitovastuun siirtoneuvottelut Metsähallituksen kanssa.

Nellim Suomen kartalla
Nellim sijaitsee sekä Norjan että Venäjän rajan läheisyydessä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Työryhmän tehtävänä oli pohtia Museoviraston rakentamis- ja restaurointitoiminnan piiriin kuuluneiden kohteiden hallinnan ja hoidon järjestämistä. Se esitti tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen määrärahalisäyksiä Museovirastolle.

– Ehdotukselle ei ole koskaan löytynyt rahoitusta, kertoo Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härö.

Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härö kertoo toimittaja Erkki Gauriloffin haastattelussa, että Nellimin uittoränni on vuonna 1995 valmistuneen entisöinnin jälkeen jäänyt suoraan sanoen heitteille. Museoviraston rooli kiinteistönhaltijana on hänen mukaansa sittemmin poistunut. Tällä hetkellä uittorännin hoitovastuusta pallotellaan valtion sisällä. Härö neuvookin kääntymään asiassa poliitikkojen puoleen.

Uittoränni sijaitsee Metsähallituksen hallinnassa olevalla maalla. Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härö näkee, että näin ollen se on katsottava Metsähallituksen omistamaksi kohteeksi, ei Museoviraston hallinnassa olevaksi kohteeksi.

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Lapin aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen puolestaan toteaa, että uittoränni on Museoviraston vastuulla, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän edellyttämät hoitovastuun siirtoneuvottelut ovat käymättä.

– Ennen kuin se siirtyy Metsähallitukselle, niin asia ei oikein meillä etene.

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Lapin aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen kertoo Erkki Gauriloffin haastattelussa, että asiat eivät ole edenneet sen jälkeen, kun opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä teki esityksensä Museoviraston rakentamis- ja restaurointitoiminnan piiriin kuuluneiden kohteiden hallinnan ja hoidon järjestämistä.

Kirsi-Marja Korhonen toivoo asialle selvyyttä valtion kiinteistöstrategian teon yhteydessä.

Uittoränni valmistui vuonna 1929

Reilut 90-vuotta vanhalla uittorännillä on takanaan pitkä historia. Metsähallituksen puukauppa alkoi Inarissa vuonna 1915, kun puunostajaksi tuli norjalaisenglantilainen Allmänna Trävaru-Aktiebolaget i Finland (ATIF). Se toimitti puuta A/S Pasvik Timberille Norjaan.

Kauppaa käytiin konsessiokauppana, eli ostaja sai ostaa tietyn määrän puuta tiettynä aikana ennalta sovittuun hintaan. Puumääräksi oli sovittu kaksi miljoonaa runkoa 15 vuoden hakkuuaikana kolmen markan runkohintaan. Hinta oli todella edullinen ATIF:ille. Kun hakkuut pääsivät viimein käyntiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkeen, maailmanmarkkinahinta rungolta oli 20 markkaa.

ATIF uitti hakkaamansa puut Itä-Inarista Paatsjokea pitkin Norjaan Pasvik Timberille. Nellimjoella alkoi uitto vasta vuonna 1929, kun uittoränni valmistui Keskimöjärven ja Nellimjärven välille.

Uitto jatkui vuoteen 1932, jolloin norjalaisenglantilaisen Allmänna Trävaru-Aktiebolaget i Finlandin konsessiosopimus loppui.

Nellimjoen uittoränni heräsi jälleen henkiin vuosina 1994–1995, kun Museovirasto entisöi pahoin lahonneen uittorännin.

Nellimiläinen paluumuuttaja Tauno Haltta oli mukana uittorännin entisöintitöissä. Hän muistelee uittorännin historiaa Erkki Gauriloffin haastattelussa.

– Täältä on hakattu lähelle Tsarmitunturia. Tämä Nellimjokivarsi on noin 30 kilometriä. Täällä oli 500 metsuria, 22 pomoa ja 300 hevosta. Täällä oli saamelaisia poromiehiäkin ajamassa, mutta niiden lukumäärää ei tarkalleen ole tiedossa, kertoo Haltta.

Tauno Haltta Nellimin vanhalla uittorännillä.
Tauno Haltta tuntee uittorännin historian. Erkki Gauriloff / Yle

Entisöidyllä uittorännillä on vierailtu vuosikausia

Ajat ovat muuttuneet matkailupalveluissa vuodesta 1995, kun Nellimjoen uittorännin entisöinti valmistui. Kesäisin uittorännillä on vieraillut yli 3 000 matkailijaa vuodessa ja viime vuosina paljon enemmän, kun Nellimiin on tullut hotelli, joka kuljettaa talvisinkin aasialaisia matkailijoita päiväretkille uittorännin laavulle.

Moottorikelkkareitti Saariselältä Nellimiin kulkee myös uittorännin laavun läheltä lisäten talviaikaisten kulkijoiden määrää.

Aikaisemmin Nellimin kyläyhdistys järjesti rännijuhlat keskikesällä Inariviikkojen aikana, mutta nyt juhlasta on luovuttu. Syynä ovat saavutettavuus ja turvallisuuskysymykset, sillä esimerkiksi ambulanssi ei pääse hätätilanteessa paikalle.

Turvallisuus alkaa olla haasteena Keskimöjärven ja Nellimjärven välisellä 304 metrisellä uittorännillä, sillä yläpään ylittävät patosillat alkavat olla vaaralliset ja itse rännissäkin on lahovaurioita.

Nykyaika asettaa myös haasteita matkailupalveluiden esteettömyyteen esimerkiksi pyörätuolilla liikkuville matkailijoille.

Korjattu 28.7. klo 8.13 termiä konsessiokauppa ja Allmänna Trävaru-Aktiebolaget i Finlandin nimi.