Outi Ellilä teki kolmekymppisenä 60-tuntisia työviikkoja ja tienasi isoja summia, kunnes kriisi pysäytti hänet ja sai pohtimaan kohtuutta

Muutoksen tehnyt Outi Ellilä herättelee ihmisiä ottamaan vastuuta valinnoistaan, vaikka tietää itsekin sen vaikeuden.

8 minuuttia
Outi Ellilä istuu puistossa.
Outi Ellilä, 39, kertoo aina olleensa kova tekemään töitä. "Minulla on kyky hahmottaa isoja kokonaisuuksia ja saada asioita tapahtumaan. Nautin todella paljon töiden tekemisestä, mutta nykyään en tee niitä enää hyvinvointini kustannuksella."Arttu Timonen / Yle

Mieluummin överit kuin vajarit.

Aina voi tehdä vähän lisää töitä, nostaa panoksia ja vetää tappiin asti.

Huominen on huomenna.

Näin kovan luokan markkinointiammattilainen Outi Ellilä, 39, eli vuosia, kunnes kriisi muutti hänen ajatusmaailmansa.

– Päätin, että tähän on pakko tulla muutos. Elämäntapamme ovat menneet överiksi ja ajaneet meidät tilanteeseen, jossa tuhoamme valinnoillamme sekä itseämme ja maapalloa. Meidän on pakko alkaa kantaa vastuuta itsestämme ja ympäristöstämme, napauttaa Ellilä, hyvinvointimedia Minskan perustaja.

Outi Ellilä, Annika Ikonen ja Hetta Ahokas pitävät kokousta pöydän ääressä ikkunan edessä. Etualla näkyy nojatuoli.
Outi Ellilän kesällä 2019 perustama hyvinvointimedia Minska työllistää viisi kokopäiväistä työntekijää ja kaksi harjoittelijaa. "On mahtavaa, että ympärillä on paljon ihmisiä, jotka jakavat samanlaisen halun auttaa suomalaisia voimaan paremmin."Arttu Timonen / Yle

Ellilä sanoo elävänsä kuten julistaa, sillä tie hyvään elämään löytyi kohtuullisuudesta.

Näin ei ole aina ollut. Vielä pari vuotta sitten hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, mitä kohtuus tarkoittaa.

Menestyksen itseään ruokkiva kierre

Huippumenestynyt. Se on sana, jolla Ellilää on kuvattu.

Nousujohteinen korporaatioura alkoi saman tien, kun helsinkiläinen Ellilä valmistui kauppakorkeakoulusta. Jo ensimmäisessä käyntikortissa luki komea englanninkielinen titteli business development director ja pian cv:tä sai jatkaa liudalla muitakin pomotitteleitä.

Outi Ellilä istuu pöydän ääressä kokouksessa.
Outi Ellilä teki ennen 60-tuntista työviikkoa jonka päälle hän vielä treenasi. Nykyään hän tekee noin kolmipäiväistä työviikkoa.Arttu Timonen / Yle

31-vuotiaana hänestä tuli markkinointitoimisto Isobarin toimitusjohtaja ja kolme vuotta myöhemmin Ellilä nimitettiin tavarataloketju Anttilan markkinointi- ja verkkokauppajohtajaksi.

Anttilan konkurssin jälkeen Ellilä otti hoidettavakseen finanssikonserni Ferratumin globaalin markkinointijohtajan pestin.

Työn imu oli pitkään kova, mutta sen vastapainona Ellilä oli vuosia jatkuvassa stressikierteessä ja kärsi uniongelmista.

– Yritysmaailman johdossa on paljon pahoinvointia. Se on itseään ruokkiva kierre, jossa menestystä hamuaa aina vaan lisää ja lisää. Siihen luuppiin jää kiinni, ja loppuviimein mikään ei enää tunnu enää miltään, Ellilä sanoo.

Hän teki 60-tuntista työviikkoa, jonka päälle treenasi kovaa. Monesti hän oli se, joka sammutti illalla kuntosalin valot.

– Olin teoissani aika extreme. Kaikki piti tehdä täysillä, muu ei täydellisyydentavoittelijalle riittänyt.

Palkkioksi uurastuksestaan Ellilä tilaili lontoolaisista muotiliikkeistä tonnin jättipaketteja työpaikalle. Illat venähtivät usein milloin missäkin kissanristiäisissä, joissa kippistivät myös ne muut Markkinointi & Mainonta -lehden sivuilla toistuvat nimet.

Outi Ellilä keittää kahvia toimiston keittiössä, etualalla kesätyöntekijät valmistautuvat kokoukseen.
Ellilä käy töissä muutaman kerran viikossa, mutta kesälomien tullessa hän on tuurannut myös muita työntekijöitä.Arttu Timonen / Yle

Menestys maistui huumaavalta. Muhkea tilinauha toi mukanaan huolettomuuden ja sen kylkiäisenä vastuuttomuuden, joka tuntuu Ellilästä nyt vieraalta. Häpeälliseltäkin.

– Myönnän, että elin pitkään todella suorituskeskeistä, terveyden, kuluttamisen ja elintapojen osalta välipitämätöntä ja kohtuutonta elämää.

Keskity, karsi ja kohtuullista

Myös Ellilän tarinaan kuuluu se suunnan muuttanut yllättävä käänne. Ellilän kohdalla se tapahtui, kun hän erosi miesystävästään kesken pitkään tuloksettomina jatkuneiden lapsettomuushoitojen vuoden 2017 lopulla.

– Itkeä vollotin naapurissani sijainneen joogakoulun lattialla kun tajusin, että suuret unelmani ovat menneet murskaksi. Oli pakko pysähtyä ja kohdata vihdoin oikeasti itsensä.

Myllerryksen seurauksena Ellilä alkoi karsia elämästään kaikkea ylimääräistä – niin elintavoistaan kuin kalenteristaankin. Hän vietti paljon aikaa kotona, luki, joogasi ja lepäsi. Teki asioita, joiden tiesi vievän oloa parempaan suuntaan. Pysähtyminen toi Ellilälle uskalluksen jatkaa lapsettomuushoitoja yksin.

Outi Ellilä imettää lastaan sohvalla.
Outi Ellilä muodostaa kaksihenkisen perheen pian 8 kuukautta täyttävän Eden-tyttärensä kanssa. "Yritän tulla joka päivä neljäksi kotiin. Aiemmin olisin tuntenut itseni rikolliseksi, jos olisin lähtenyt töistä niin aikaisin", Ellilä sanoo.Arttu Timonen / Yle

Usein myllerykset seuraavat toisiaan. Niin nytkin, sillä samoihin aikoihin, kun Ellilä ilmoittautui jonottamaan munasolua, hän päätti irtisanoutua työstään.

Kriisiä seurannut pysähtyminen kirkasti yli vuosikymmenen markkinointimaailman huipulla painaneen urajyrän toiveet: halun olla äiti ja vaihtaa yli 170 000 euron vuositulot työhön, joka tuntuu aidosti merkitykselliseltä.

Outi Ellilä leikkii lapsensa kanssa lattialla.
Ellilän aamut ovat rytmittyneet uudestaan Eden-tyttären synnyttyä, ennen aamutoimiin meni noin tunti, nykyään yli kaksi.Arttu Timonen / Yle

Kaikista tärkeintä on työn merkityksellisyys

Ellilä tajusi muuttuneiden elämäntapojen ja ruokailutottumusten mukanaan tuoman onnellisuuden myötä, että haluaa auttaa myös muita ihmisiä voimaan paremmin ja tekemään kestävämpiä elämäntapavalintoja.

Nyt 2,5 vuotta myöhemmin 39-vuotias Ellilä muodostaa kahden hengen perheen kohta 8 kuukautta vanhan Eden-tyttärensä kanssa. Hänellä on myös uusi työ perustamassaan hyvinvointimedia Minskassa.

– Halusin kanavoida oman liiketoiminnallisen osaamisen johonkin, jolla saisin muutettua maailmaa ja saisin muut ihmiset ymmärtämään omien valintojen merkityksen hyvinvointiin, Ellilä sanoo.

Suunnanmuutoksessa ei ollut Ellilän mukaan kyse downshiftaamisesta ja elämän leppoistamisesta, vaan merkityksellisyyden löytämisestä.

– Nyt tuntuu joka päivä siltä, että toteutan elämäntehtävääni. Se tekee työnteosta hyvin erilaista kuin silloin, kun motivaationa oli menestyä ja edetä uralla.

Outi Ellilä selaa puhelinta samalla kun istuu Hietalahden kauppahallin ravintolassa odottamassa lounasta.
Outi Ellilän ruokavalio meni elämänmuutoksen myötä uusiksi. Hän välttelee punaista lihaa, maitotuotteita, sokeria ja prosessoitua vehnää. "Oloni on nyt paljon parempi kuin ennen, mutta jos juhlissa on tarjolla kermakakkua, en automaattisesti kieltäydy siitä."Arttu Timonen / Yle

Kun filosofi Frank Martela ja teologian professori Anne Birgitta Pessi tutkivat artikkelissaan (siirryt toiseen palveluun) työn merkityksellisyyttä, sen määritelmissä korostuivat työn arvokkuus itsessään, hyvää tuottava päämäärä ja mahdollisuus itsensä toteuttamiselle.

Outi Ellilä uskoo, että kokemus työn merkityksellisyydestä ja sitä kautta tie onneen voi löytyä myös ilman henkilökohtaista kriisiä tai alanvaihdosta.

– Esimerkiksi tarjoilija voi löytää merkityksellisyyden tunteen siitä, että mahdollistaa ammattitaidollaan ihanan elämyksen ihmisille tai juristi voi kokea merkityksen ajaessaan itselleen tärkeitä asioita. Kun työ tuntuu aidosti merkitykselliseltä, hyväksyntää tai statusta ei tarvitse hakea suorittamisen kautta. Tällöin löytyy myös se hyvinvointia lisäävä kohtuullisuus, eli balanssi työn ja muun elämän välille.

Ruoka-annos jossa on erilaisia papuja, kasviksia ja ituja.
Ellilä on vähentänyt riisiä ruokavaliossaan ja lisännyt muun muassa kvinoan käyttöä.Arttu Timonen / Yle

Oma hyvinvointi on myös ympäristön etu

Jos pahoinvointi on itseäänruokkiva kierre, niin hyvinvointikin on sitä.

Viimeisimmän suomalaisten terveyttä laajalti selvittäneen FinTerveys 2017 -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan pitkään jatkunut suotuisa kansanterveyden kehitys on hidastumassa.

Keskeisten kansantautien riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus ovat erittäin yleisiä. Yli puoli miljoonaa suomalaista myös kuluttaa alkoholia yli riskirajojen ja masennusoireet ovat yleistyneet.

Ellilä tietää, että kenellekään ei liene epäselvää, että omilla elintavoillaan pystyy ehkäisemään kansansairauksia, mutta silti valitsemme usein sen epäterveellisen vaihtoehdon. Houkutus on niin suuri.

Katso kuvaa klikkaamalla Outi Ellilän vierailu Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.

– Se on helpompaa, koska huonot valinnat ovat usein nautinnollisempia ja haluamme nopeasti kaikki palkinnot tästä maailmasta, mitä meille on tarjolla. Mitä enemmän huonoja valintoja, sitä katastrofaalisemmat vaikutukset niillä on terveyteen ja hyvinvointiimme, ja sitä kautta toki myös ympäristöömme, Ellilä sanoo.

Maailman luonnonsäätiön WWF:n laskelmien mukaan tarvittaisiin neljä maapalloa (siirryt toiseen palveluun), jos kaikki ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Ekologisen jalanjäljen pieneneminen vaatii kokonaisvaltaisia rakennemuutoksia, mutta Ellilän mielestä yksilöt eivät voi enää vain odottaa poliitikkojen toimia.

– On korkea aika ottaa muutos omiin käsiin. Yksilön voima on suuri. Jos moni kohtuullistaisi kulutustaan vaikkapa viidenneksellä, saisimme aikaan todella suuren positiivisen muutoksen.

Outi Ellilä seisomassa puistossa, vihreät oksat kehystävät kasvoja.
Kriisin aiheuttaman pysähdyksen ja siitä seuranneen muutoksen myötä Outi Ellilä päätti lähestyä elämää kiitollisuuden näkökulmasta "Olen todella kiitollinen siitä, mitä minulla nyt on. Enää en tavoittele koko ajan enemmän."Arttu Timonen / Yle

Outi Ellilän teesit parempaan elämään

1. Liha- ja maitotuotteiden vähentäminen

2. Valkoisen sokerin vähentäminen

3. Valkoisen prosessoidun viljan käytön vähentäminen

4. Kemikaalikuorman vähentäminen

5. Mielen kuorman vähentäminen

Ellilä ei halua olla omien uusien elämäntapojen perustalta tarjoilemassaan viestissään ehdoton. Kohtuullisuudessa kun piilee kieltojen sijaan hyvinvoinnin ydin. Kohtuus kaikessa, niin sanoivat jo antiikin Kreikan filosofitkin.

– Jo pienistä muutoksista tulee hyvä olo. Se on eräänlainen dominoefekti eli haluaa tehdä yhä enemmän niitä hyviä valintoja.

Ja sitten jos hyvin käy, kohtuullisuus voi muuttua onnellisuudeksi.

Keskustelu on auki 22.7. klo 23 asti.