1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuluttajavalitus

Rinnat pienenivät, iho jäi roikkumaan eikä silmälaseista päässyt eroon – potilas voi vaatia yksityislääkäriltä hyvitystä huonosta hoidosta

Kuluttajariitalautakunta patistaa yksityislääkäreitä kertomaan potilaille hoidon riskeistä ja kirjaamaan annetut tiedot.

kuluttajavalitus
Leikkausali
Jos yksityislääkärin tekemän leikkauksen lopputulos ei vastaa lääkärin lupauksia voi potilas vedota sopimusrikkomukseen.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kuluttajariitalautakuntaan on tullut aiempaa enemmän riita-asioita, jotka koskevat lääkärin tiedonantovelvollisuutta kuluttajalle yksityisissä terveydenhoitopalveluissa.

Riidat koskevat usein sitä, onko potilaalle kerrottu hoitoon sisältyvistä riskeistä tai esimerkiksi hoidon mahdollisesta tehottomuudesta. Potilaalla on oikeus esittää korvausvaatimus suoraan yksityislääkärille.

Kävimme läpi kolme tapausta, joissa lääkärit ja heidän potilaansa ovat olleet tietojen antamisesta eri mieltä. Kuluttajariitalautakunta (siirryt toiseen palveluun) on antanut niissä suosituksensa kiistan ratkaisemiseksi.

Rinnat eivät suurentuneet pysyvästi

Rintojaan suurennuttanut nainen halusi saada implanttien lisäksi vielä pientä täydennystä poveensa. Toive toteutettiin yksityisellä lääkäriasemalla rasvansiirrolla, joka maksoi yli 5 600 euroa.

Muutama kuukausi leikkauksen jälkeen rasva oli hävinnyt ja povi palannut ennalleen. Nainen halusi toisen siirron, mutta lääkärin mukaan sitä ei voitu tehdä koska nainen oli hoikka eikä rasvaa ollut tarpeeksi.

Nainen vaati leikkauksen hinnan palauttamista koska hänelle ei kerrottu, että toimenpidettä ei voida uusia. Nainen kertoi, että ei olisi missään tapauksessa mennyt toimenpiteeseen, jos olisi tiennyt, että sitä ei voi toistaa.

Lääkärin mukaan uudesta siirrosta ei keskusteltu, koska nainen ei ollut siitä kysynyt.

Kuluttajariitalautakunnan mielestä lääkäri teki virheen. Lautakunta arvioi, että menetelmästä riippumatta on mahdollista, että toimenpide joudutaan uusimaan.

Lautakunta arvioi kohtuulliseksi hinnanalennukseksi puolet hinnasta eli runsaat 2 800 euroa.

Riidat koskevat usein hinnan ilmoittamista, hinta-arviossa pysymistä tai sitä, että hoidon hinnasta ei ole sovittu selvästi.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg sanoo, että lautakuntaan valitetaan herkemmin juuri tämän tapaisista esteettisen hoidon virheistä, mutta käsiteltäväksi tulee myös terveydenhoitoon liittyviä valituksia.

Monet tietävät, että hoitovirheistä voi valittaa Potilasvakuutuskeskukselle.

Potilaalla on kuitenkin kuluttajana oikeus esittää vaatimuksensa myös suoraan palvelun antajalle. Tätä eivät lääkäritkään usein muista.

Ståhlberg sanoo, että potilasvakuutus ei edes kata kaikkia tilanteita. Esimerkiksi alle 200 euron vahingot ovat potilasvakuutusjärjestelmän ulkopuolella.

Kun potilas käyttää yksityislääkärin palveluita syntyy sopimus, joka velvoittaa lääkäriä ja potilasta.

– Kaksi sataa euron alittavan vahingon lisäksi pelkän sopimusvastuun varaan jäävät muun muassa hintariidat. Riidat koskevat usein hinnan ilmoittamista, hinta-arviossa pysymistä tai sitä, että hoidon hinnasta ei ole sovittu selvästi tai hinta nousee yllättävän suureksi.

Myös sovitun hoidon viivästyminen, esimerkiksi leikkauksen peruminen on sopimusrikkomus, joka voi aiheuttaa potilaalle kuluja.

Pauli Ståhlberg on Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja.
Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg muistuttaa, että potilasvakuutus ei korvaa esimerkiksi hoidon huonoa laatua.Toni Määttä / Yle

Iho jäi roikkumaan ja kädet muuttuivat eriparisiksi

– Sopimuksen perusteella lääkärin korvattavaksi voivat tulla myös puutteet hoidon laadussa, vaikka varsinaista hoitovirhettä ei katsottaisi tapahtuneen, sanoo Ståhlberg.

Näin kävi tapauksessa, jossa potilaalle tehtiin laihtumisen jälkeen molempien olkavarsien ylimääräisen ihon poistoleikkaus. Leikkaus maksoi liki 4 200 euroa.

Leikkauksen jälkeen oikeassa kädessä oli yhä löysää ja roikkuvaa ihoa. Vasempaan käteen oli myös jäänyt löysää ihoa, mutta oikeaa vähemmän. Kädet olivat leikkauksen jäljiltä eripariset. Käsissä oli myös kyynärtaipeen kohdalla löysä ja roikkuva ihopussukka.

Potilas vaati valtakunnalliselta lääkärikeskukselta kulujen maksamista takaisin. Hänen mukaansa lääkäri ei kertonut leikkaukseen liittyvistä ongelmista.

Lääkärin korvattavaksi voivat tulla myös puutteet hoidon laadussa vaikka varsinaista hoitovirhettä ei katsottaisi tapahtuneen.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg

Lääkärikeskus kiisti vaatimukset. Potilaan hoitoon liittynyt kirurgia oli sen mielestä haasteellista eikä täyttä varmuutta hyvästä tuloksesta siksi ollut.

Potilasvakuutuskeskus katsoi, että kyseessä ei ollut potilasvahinko. Se arvioi, että leikkauksen vakavat riskit eivät toteutuneet vaan "vahinkoilmoitus kohdistui hoidon epätoivottuun tulokseen”.

Potilas valitti Kuluttajariitalautakuntaan ja pyysi ratkaisua lääkärikeskuksen, ei suoraan lääkärin, toiminnasta.

Potilasasiakirjamerkintöjen mukaan potilaalle oli kerrottu, että verenvuoto, infektio ja lymfakiertohäiriö ovat mahdollisia.

Kuluttajariitalautakunnan mukaan lääkäri ei kuitenkaan tämän lisäksi kertonut, että leikkauksen jälkeinen turvotus voi venyttää huonokuntoisen ja venyneen ihon uudelleen pussille eikä tämä edes ole harvinaista.

Lautakunta katsoi, että tieto riskistä olisi todennäköisesti vaikuttanut potilaan päätökseen, etenkin kun leikkaus on kallis.

Lautakunta kuitenkin arvioi valokuvien perusteella, että leikkaus ei ollut lopputuloksesta huolimatta täysin turha. Se suositti 2 000 euron alennusta.

Potilaalle jäi pysyvä kosmeettinen haitta.

Lääkärit ja lääkäriasemat eivät voi nostaa käsiään ylös ja odottaa, että potilasvahinkovakuutus kattaa kaiken.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg

Ståhlberg sanoo, että jos lääkäri ei kerro kaikkia tarvittavia tietoja tämä voi myös olla hoitovirhe. Mutta aina näin ei ole ja silloin potilas voi vedota sopimusvirheeseen.

– Lääkärit ja lääkäriasemat eivät voi nostaa käsiään ylös ja odottaa, että potilasvahinkovakuutus kattaa kaiken, korostaa Ståhlberg.

Riitatilanteissa lääkärin on kyettävä osoittamaan, että hän on antanut riittävät tiedot. Potilaalle kerrottujen asioiden pitäisi löytyä potilasasiakirjoista.

– Jos lääkäri ei ole tehnyt kirjauksia, hänen on vaikea todistaa antaneensa riittävät tiedot. Myös potilaan kanssa suullisesti sovittujen asioiden todentaminen jälkikäteen on hankalaa.

Silmälaseista ei päässyt eroon ja lukemisesta tuli vaikeaa

Ståhlberg korostaa, että yksityinen terveydenhoitoala on liiketoimintaa ja mainostaminen menee joskus “yli”. Potilaalle voi syntyä liian suuria odotuksia.

Näin kävi kun “Jäähyväiset laseille” -mainoslause ja internetsivuilla julkaistut tyytyväisten asiakkaiden kertomukset saivat potilaan hakeutumaan silmien linssileikkaukseen.

Tarkoituksena oli parantaa kauko- ja lähinäköä. Potilaan mukaan lääkäri totesi, että “tehdään sellaiset silmät, ettei silmälaseja tarvitse käyttää”.

Linssileikkausta jouduttiin korjaamaan kahdella laserleikkauksella. Kulut kohosivat lähes 5 200 euroon. Potilas laski, että useiden käyntien ja työajan menetysten vuoksi todellIset kulut nousivat 7 300 euroon.

Jos lääkäri ei ole tehnyt kirjauksia, hänen on vaikea todistaa antaneensa riittävät tiedot.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg

.

Kaikkien toimenpiteiden jälkeen potilaan näkö parani jonkin verran. Hämäränäkö kuitenkin heikkeni ja lukemisesta tuli hankalaa.

Potilas sai myös näköä haittaavia halo-efektejä eli kaaria ja väreilyjä näkökenttään. Riskistä saada halo-efektejä lääkäri kertoi etukäteen.

Leikkauksista huolimatta potilas joutui hankkimaan silmälasit.

Potilas katsoi, että lääkäri ei antanut hänelle etukäteen tietoa kaikista riskeistä. Hän vaati 40 prosentin hinnanalennusta.

Lääkärin mukaan yrityksen käyttämää mainoslausetta ei voitu tulkita ennusteeksi leikkauksen lopputuloksesta eikä internetsivuilla ole ollut tietoa, jonka mukaan leikkauksella pääsee täydellisesti eroon laseista.

Lääkäri ilmoitti kertoneensa riskeistä ja siitä, että 90–95 prosenttia ei pääse eroon laseista eikä pientä tekstiä ei pysty lukemaan leikkauksen jälkeenkään ilman laseja.

Markkinointitiedoista tulee osa sopimusta ellei niitä oikaista ennen sopimuksen tekemistä.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg

Kuluttajariitalautakunta totesi, että internetsivuilla käytetyt lauseet voidaan tulkita lähtökohtaisesti mainoslauseiksi.

– Markkinointitiedoista tulee osa sopimusta ellei niitä oikaista ennen sopimuksen tekemistä, korostaa Ståhlberg.

Lautakunnan mukaan internetsivuilla kerrottiin, että uusintaleikkauksen todennäköisyys on kolme prosenttia.

Potilasasiakirjoista ei tässäkään tapauksessa löytynyt mainintaa siitä, mitä tietoja lääkäri oli antanut potilaalle.

Lääkäri ei siten ollut osoittanut antaneensa potilaalle riittäviä ja totuudenmukaisia tietoja leikkauksen lopputuloksesta ja näön heikentymiseen liittyvistä riskeitä.

Lautakunta arvioi kohtuulliseksi hinnanalennukseksi 800 euroa. Lautakunta suositteli, että potilaalle korvattaisiin silmälasien hinta, runsaat 670 euroa.

Juttua korjattu 7.8.2020 klo 17.30: Lisätty iholeikkausta koskevaan osuuteen virke siitä, että potilas valitti kuluttajariitalautakuntaan lääkärikeskuksen, ei lääkärin, toiminnasta. Samalla muutettu "Lääkäri kiisti vaatimukset" muotoon "Lääkärikeskus kiisti vaatimukset."

Lue lisää kuluttajariitalautakunnan tekemistä ratkaisuista:

Kuluttajariitalautakunta: Vajaa minuutti liian lyhyt aika nousta kaukojunaan – lapsiperheen selvittävä alle kahdessa minuutissa ulos

Valmismatka voi kallistua tuntuvasti nettivarauksen aikana – kuluttajalle on kerrottava muutoksesta selkeästi

Kuluttajariitalautakunta: 70 euroa on kohtuuton hinta soitosta löytötavaratoimistoon – viisi euroa riittää

Lue seuraavaksi