Asta-myrsky yllätti 10 vuotta sitten loma-Suomen kesken ennätyshelteiden – “Näky oli kuin Raatteentieltä”, sanoo sähköyhtiön mies

Neljä perättäistä rajuilmaa tuhosi kesällä 2010 kymmeniä tuhansia kilometrejä sähkölinjoja ja miljoonaa kuutiota puuta.

myrskyt
Ilmakuva alueesta Sulkavalla, jossa Asta-myrsky teki tuhoja kymmenen vuotta sitten.
Asta-myrskyn jäljet näkyvät edelleen laikkuina metsissä.Esa Huuhko / Yle

Heinäkuun 29. ja 30. päivän välisenä yönä vuonna 2010 Asta-myrsky runnoi Suomea tavalla, joka muutti viranomaisten sekä sähkö- ja teleyritysten tapaa varautua poikkeusoloihin.

Ennätykselliset helteet päättyivät rajuilmaan, joka yllätti Suomen rajuudellaan ja laajuudellaan.

Karjalan kannakselta saapunut rajuilma eteni sadan kilometrin tuntivauhdilla itärajalta Etelä-Karjalasta länsirannikolle Kokkolan kohdalle reilussa neljässä tunnissa. Myräkkään liittyvät syöksyvirtaukset tekivät kilometrejä leveän railon halki Suomen.

– Meteli yöllä oli kauhea ja pimeys aivan synkkä. Kauhunsekaisin tuntein ja melkein itku silmissä katselin omalla pihalla niitä jälkiä kun päivän valjettua totuus valkeni. Puita oli katkennut tien yli ja joka puolella. Tuho oli mykistävä, sulkavalainen Ritva Kallio muistelee.

Astaa seurasi reilun viikon sisällä kolme muuta rajuilmaa - Veera (4.8.), Lahja (7.8.) ja Sylvi (8.8.).

Ne tuhosivat kymmeniä tuhansia kilometriä sähkölinjoja ja kaatoivat sekä katkoivat yli kahdeksan miljoonaa kuutiota puuta. Kymmeniä ihmisiä loukkaantui, mutta vain yksi henkilö menehtyi raivaustöissä.

Enimmillään ilman sähköä oli lähes puoli miljoonaa suomalaistaloutta. Pisimmät katkot kestivät kuusi viikkoa.

Ihmishenkien kannalta ratkaisevaa saattoi olla se, että rajuilma iski poikkeuksellisesti keskellä yötä, jolloin valtaosa ihmisistä oli sisällä. Useimmiten kesämyrsky iskee päivällä tai illalla.

Asta-myrsky katkoi puita kuin tulitikkuja. Puita kaatui miljoonia kuutiometrejä.

Ilmatieteen laitos

Asta-myrskyn voimakkuus, ajoitus ja maantieteellinen sijainti ja laajuus tulivat lopulta yllätyksenä, vaikka myrskyn merkit olivat ilmassa. Ilmatieteen laitos varoitteli pelastuslaitoksia edellispäivänä tulevasta rajuilmasta, joka voi aiheuttaa vahinkoja.

– Tieto Astasta saatiin tutka-asemiemme kautta vasta tuntia ennen sen Suomeen saapumista, kertoo myrsky-yönä päivystysvuorossa ollut Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ari-Juhani Punkka.

– Selvät merkit olivat kuitenkin ilmassa, sillä alla oli pitkä lämmin jakso ja iltapäivällä Joensuussa oli mitattu edelleen voimassa oleva Suomen lämpöennätys, 37,2 astetta, Punkka sanoo.

Rajuilman ainekset syntyivät kaukana Venäjältä. Ilmatieteen laitos ei saanut venäläisten tutka-asemien tietoja yhtä hyvin kuin nykyään.

– Kaakon suunnasta tulleet ukkospilvet ryhmittyivät Astassa Kannaksen ja Laatokan yllä.

Nykyisillä välineillä ja Venäjältä saatavalla tiedossa vastaavanlainen, samasta suunnasta tuleva rajuilma havaittaisiin todennäköisesti muutama tuntia aiemmin.

– Kesälahden tutkakuvalla saadaan tunti lisää ja joitakin tunteja tutkimalla Venäjän säätutkaverkoston antamia kuvia. Karkeasti arvioiden meillä on tunnista kolmeen tuntiin lisäaikaa, mikä voi joissakin tilanteissa olla ratkaiseva, arvioi Ilmatieteen laitoksen valmiuspäällikkönä nykyisin työskentelevä Ari-Juhani Punkka.

Astan kaltainen rajuilma nähdään Suomessa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Edellinen lähes vastaava kesämyräkkä oli vuoden 2002 Unto-myrsky.

– Astassa poikkeavaa oli sen etenemisnopeus ja syöksyvirtausten suuri määrä, voidaan puhua ihan parvesta. Siinä korkealta saapuva kylmä ilmamassa iskeytyy kovalla vauhdilla maan pinnalle, Punkka kuvailee.

Sulkavalainen Hannu Auvinen Asta-myrskyn 2010 kaatamien puiden äärellä.
Hannu Auviselta kaatui 40 hehtaaria metsää kesän 2010 rajuilmoissa.Esa Huuhko / Yle

Silminnäkijät

Asta murjoma maakaistale Sulkavalla erottuu edelleen selvästi ympäröivästä metsästä ja vesistöstä. Puut ovat hädin tuskin miehenmittaisia.

– Lähivuosina on edessä valtava, tuhansien hehtaarien taimikonhoitourakka. Toivottavasti löytyy tekijöitä ja rahaa, sulkavalainen Hannu Auvinen huokaa.

Auvisen tilalle Asta iski täydellä voimalla.

– 40 hehtaaria tuli uudistusalaa hetkessä. Onneksi ihmisille ei käynyt kuinkaan, vaikka lapsetkin juoksivat pihan poikki nukkuma-aitasta suojaan. Piharakennusten kattoja lähti lentoon, Auvinen kertoo.

Myös Ritva Kallion elämä palautui pikkuhiljaa normaaliksi. Tovin se kuitenkin otti ja yön tapahtumat pysyvät mielessä ikuisesti.

– Puhelin toimi niin pitkään kuin akku riitti. Sähköt oli poikki kaksi viikkoa, mutta aggregaatti saatiin hommattua, että vesipumppu ja kylmälaitteet toimimaan. Aggregaatti piti tosin hakea Lahdesta, sillä täällä ne olivat loppu.

Vakuutukset korvasivat omaisuusvahinkoja kaikkiaan yli 80 miljoonan euron edestä.

Sulkavalainen Ritva Kallio alueella, jossa Asta-myrsky teki tuhoja.
Ritva Kallio muistaa Asta-myrskyn, sillä sen tekemät tuhot näkyvät omalle pihalle.Esa Huuhko / Yle

Pelastuslaitos

Suuri onni onnettomuudessa oli, että rajuilman iski loma-Suomeen keskellä yötä. Vain yksi ihminen menehtyi pelastustöissä puita raivatessaan, muutamia kymmeniä ihmisiä loukkaantui.

Pelastus- ja raivaustyöt hidastivat tukossa olleet tiet ja monin paikoin päiväkausiksi mykistyneet puhelinlinjat. Myös kuntien vesihuolto joutui sähkökatkotilanteessa koville. Alueen asukkaiden ja mökkiläisten elämää helpotti lämmin sää.

Onnettomuustutkintakeskus teki monia parannusehdotuksia rajuilman kaltaisen poikkeustilanteen hoitamisen varalle. Yksi keskeisistä oli eri toimijoiden yhteistyön lisääminen ja erilaisiin häiriötilanteisiin valmistautuminen.

– Yhteistyö on aivan keskeinen asia. Siinä suhteessa oikeastaan kaikki on muuttunut Astan jälkeen. Kun kaikilla toimijoilla on yhteinen tilannekuva ja ymmärrys tilanteessa, voidaan resursseja ohjata kaikkien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Etelä-Savon pelastusjohtaja .

Lokan mukaani Asta-myrskyn oppeja on hyödynnetty viimeksi keväällä koronatilanteen hoitamisessa ja heinäkuun alun Päivö-myrskyn jälkien korjaamisessa.

– Samaa toimintamallia käytettiin juuri Kangasniemen vesihuolto-ongelman ratkaisussa, Lokka sanoo.

Etelä-Savon pelastuslaitokselle varustettiin pian Astan jälkeen tilannehuone, johon mahdollisen poikkeustilan yhteydessä perustetaan johtokeskus.

– Sinne kootaan eri viranomaisten ja alan toimijoiden edustajia kulloisenkin tilanteen mukaan. Meillä on luotu parametrit ja toimintamallit, joita myös harjoitellaan.

Sähköyhtiöt

Asta ja kolme sen jälkeistä myräkkää jättivät jälkeensä noin 35 000 kilometriä rikkoutunutta sähkölinjaa. Pisimmät sähkökatkot kestivät useita viikkoja.

Raivausurakan mittaluokka vertaistaan hakee rauhanaikaisessa Suomessa. Sähköverkon korjaustöihin käytettiin 200 000 miestyötuntia.

– Iso osa linjoista jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen. Ei voitu puhua kaikilta osin linjan korjauksesta. Sulkavalla eräs linja muuntamoineen hävisi kokonaan, muistelee eteläsavolaisen verkkoyhtiön Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkönä tuolloin toiminut Arto Nieminen.

Nieminen nousi Astan jälkeisenä aamuna helikopterin kyytiin tarkastamaan vahinkojen laajuutta.

– Näky oli kuin Raatteentiellä.

Sähköverkkoasentajien ja palomiesten aikaa meni paljon puiden poistamiseen kulkuteiltä. Työtä vaikeutti korjauskaluston puute ja puhelinliikenteen hankaluus.

– On noista ajoista menty eteenpäin. Eri viranomaisten yhteistyö on iso asia, mutta eihän puita tietysti mikään pidä pystyssä, jos vastaava rajuilma joskus tulee.

Nykyisen sähköverkkoja rakentavan Elveran toimitusjohtajana työskentelevä Arto Nieminen muistuttaa, että monet poikkeustilanteiden ongelmakohdat ovat edelleen samoja.

– Sähkölinjat pitäisi saada pois synkästä metsästä teiden varsille. Siellä ne olisivat helpompiakorjata, ja sähkökatkot jäisivät lyhyemmiksi. Myös lupaprosessit ovat edelleen aivan liian kankeita ja hitaita.

Elveran toimitusjohtaja Arto Nieminen Asta-myrskyn kaatamien puiden äärellä.
Arto Nieminen johti sähkölinjojen korjaustöitä Etelä-Savossa.Esa Huuhko / Yle

Teleoperaattorit

Myös teleoperaattorit ovat tiivistäneet yhteistyötään mahdollisten poikkeusolojen varalle. Taustalla ovat olleet pitkälti juuri Astan paljastamat puutteet. Vuoden 2010 myrskyjen jälkeen puhelinliikenteen palauttaminen vei pahimmillaan useita päiviä.

Liikenne- ja viestintäviraston Trafin Kyberturvallisuuskeskusen yksikönpäällikkö Heidi Kivekäs arvioi, että tele- ja sähköyritysten välinen yhteistyö on parantunut Astan jälkeen merkittävästi.

Traficomin johdolla Suomeen perustettiin häiriötilanteiden yhteistoimintaan niin sanottu Häty-ryhmä, jossa on mukana keskeiset viranomaiset ja yritykset.

– Viestintäverkot ovat riippuvaisia sähkönsyötöstä, Heidi Kivekäs muistuttaa.

Matkapuhelinverkon tukiasemien varavoima, lähinnä akut riittävät edelleen vain muutamiksi tunneiksi. Varavoimakoneita on rajallinen määrä ja niiden vieminen esimerkiksi tielle kaatuneiden puiden vuoksi voi olla hidasta.

Häty-ryhmässä yritykset sopivat menettelytavoista, joilla vähintään hätäpuhelut pystytään soittamaan myös vakavissa häiriötilanteissa mahdollisimman pitkälle. Soitot 112-numeroon toimivat riippumatta asiakkaan käyttämästä operaattorista, jos yhdenkin tukiasema on toiminnassa.

Onnettomuustutkintakeskus

Onnettomuustutkintakeskus antoi vuotta myöhemmin tutkintaraporttinsa yhteydessä 14 suositusta tulevaisuuden varalle (siirryt toiseen palveluun) (pdf).

Keskus totesi, että rajuilmojen vahinkojen hoitamisessa viranomaisten keskinäinen tiedonkulku ja tilannekuvan ylläpitäminen vaikeutui.

Koska vakavia tuhoja aiheuttavat sääilmiöt ovat olleet Suomessa harvinaisia, eri toimijoilla ei ollut riittäviä toimintamalleja vakaviin säävaroituksiin reagoimiseksi jatoimenpiteisiin ryhdyttiin vasta vahinkojen tapahduttua Asta-rajuilman aikana, loppuraportissa todettiin vuosi myrskyn jälkeen.

Astan opit ovat sujuvoittaneet useiden myrskyjen jälkihoidossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pitkien välimatkojen maakunnissa haasteet ovat silti pitkälti samoja kuin Astan aikana. Jokainen myrsky on kuitenkin erilainen.

– Kun Unto oli 2002 ja Asta 2010, tasaisen vauhdin taulukolla kohta olisi seuraavan vuoro, Ilmatieteen laitoksen Ari-Juhani Punkka arpikoi.