Varsinais-Suomen liitto: Tunnin junan suunnittelu saatava kokonaan maaliin lähivuosina – katseet kääntyvät nyt kohti rakentamisen kustannuksia

Edunvalvojat penäävät tuoreen EU-tuen myötä vauhtia koko hankkeen suunnittelun loppuunviemiseksi. Sen jälkeen kysytään ratahankkeen kannalta yhtä tärkeimmistä kysymyksistä: miten rakentamisen kustannukset jaetaan?

Turku
Juna lähestyy rautatietä pitkin.
Jarkko Riikonen / Yle

Varsinais-Suomen liitto on ajanut Turun ja Helsingin nopean ratayhteyden asiaa jo vuosien ajan. Viimeisin erävoitto työssä saatiin torstaina, kun Euroopan komission Suomen edustusto kertoi että EU-rahoittaa Suomen liikennehankkeita 65 miljoonalla eurolla.

Mukana rahoituksessa on Turun tunnin junaan tarkoitettu 37,5 miljoonan euron rahoitus. Raha on tarkoitus käyttää hankkeen suunnitteluun, mihin osallistuvat lisäksi valtio ja radan varren kunnat.

Katseet kääntyvät nyt erityisesti ratayhteyttä valmistelevan hankeyhtiön suuntaan. Sen osakkaina ovat kunnat ja valtio. Suunnittelutyö on tarkoitus viedä loppuun hankeyhtiössä.

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies pitää hankeyhtiötä järkevänä tahona vastaamaan suunnittelusta ja aikanaan myös rakentamisesta.

Suunnittelurahoitus on nyt selvä, mutta kysymysmerkkejä liittyy rakentamispäätökseen. Kyseessä on valtava hanke.

– Mikä on valtion ja hankeyhtiön osuuksien jako rahoituksen suhteen. Toivottavasti siinä ollaan realistisella pohjalla. Ratayhteys on miljardihanke, eikä suomalainen kuntatalous voi olla valtion kanssa sen rahoittaja 50-50-perusteella, Häkämies toteaa.

Häkämiehen mukaan ei ole mahdollista että kunnat olisivat rakentamisen rahoittajina 50 prosentin osuudella.

Työ ratakiskojen vääntämisen parissa jatkuu

Edunvalvontajohtaja Janne Virtasen työ Varsinais-Suomen liitossa on lobata ratahanketta esimerkiksi poliitikkojen suuntaan. Kysyttäessä Tunnin junan valmistumisaikataulua, hän toteaa että jos kaikki menee hyvin voisi valmista olla kymmenen vuoden kuluttua.

Millaisia mutkia matkalle voi tulla?

– Suunnitteluun liittyy vuorovaikutus eri tahojen kanssa ja sen myötä valitusprosessit. Rakentaminen voi aina tuottaa yllätyksiä ja valtavassa hankkeessa on riskejä. Toisaalta mahdollisuutena on eteläsuomalainen työssäkäyntialue, Virtanen sanoo.

Kun yhteen lasketaan kaikki Tunnin junan alla olevat osat, eli Espoon kaupunkirata, uusi ratalinja Espoon ja Lohjan kautta Saloon, Salo–Turku-välin kaksoisraide ja Turun ratapihan uudistaminen, arvioi Väylävirasto rakennuskustannusten olevan karkeasti noin 3,5 miljardia euroa, josta 2,7 miljardia on Espoo-Salo oikoradan osuus.

Muiden kuin Espoon kaupunkiradan ja Turun ratapihan osalta rakentamisen rahoitus vielä puuttuu.

Miksi Turku mutta ei Tampere?

Helsingin ja Tampereen välisen Suomi-radan suunnittelu jäi rahoituskierroksella ilman tukea, vaikka sitä haettiin 11,7 miljoonaa. Sama rataosuus on kuitenkin saamassa kunnostushankkeelle 6,5 miljoonan euron tuen..

Miksi sitten Tampereelle suunniteltu päärata jäi rahoituskierroksella ilman tukea? Janne Virtanenarvioi että kyse oli rahoituksen säännöstä, joka määrittelee takarajan sille, missä ajassa rahoitus tulee käyttää.

– Nyt jaettiin tämän rahoituksen viimeisiä rahoja, jotka tulee käyttää kolmen vuoden sisällä. Pääradan osalta siihen ei käsittääkseni olisi ollut mahdollisuutta. En tiedä olisiko rahaa pystytty käyttämään siinä ajassa suunnitellusti, Virtanen sanoo.

Lue lisää:

EU myöntää 65 miljoonaa euroa Suomen liikennehankkeisiin – Turku saamassa haetun ratarahoituksen, Tampere jäämässä puille paljaille

Turun tunnin junan rakentaminen alkaa – Nopea ratayhteys luo 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen

Valtioneuvosto hyväksyi Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankeyhtiöiden perustamisen

Salo lähtee tunnin junan hankeyhtiöön – kaikki radan varren kunnat nyt mukana