Kuntien ulkoistamien hoivakotien toimintaa valvoo ainakin 14 eri tahoa – Tutkija: Kokonaiskuvaa tuskin kenelläkään

Kuntien sopimusosaamisessa on suuria eroja. Erityisesti pienissä kunnissa tämä on tuonut haasteita.

vanhusten palvelutalot
Työntekijät työntävät vanhuksia pyörätuolissa vanhustenkeskuksessa.
Lausunnolla olevassa esityksessä uudeksi sote-järjestämislaiksi hoivakotien valvontaa tullaan selkeyttämään.Eleni Paspatis / Yle

Kunnat ovat viimeisen 10–15 vuoden aikana ulkoistaneet ahkerasti sosiaali- ja terveyspalveluitaan.

Tämä on tuonut mukanaan valvontaan ja vastuuseen liittyviä ongelmia, sillä monille on epäselvää, mitkä asiat ovat lopulta kenenkin vastuulla.

Itä-Suomen yliopiston kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkosen mukaan ulkoistettua tehostettua palveluasumista valvoo eri tavoin jopa 14 eri tahoa ja tämä on ongelma.

Valvontatehtäviä on kuntien lisäksi esimerkiksi aluehallintovirastoilla, Valviralla ja terveyspalveluja tuottavilla yrityksillä, joiden omavalvontaan kunnat tällä hetkellä pitkälti luottavat.

– Valvovia tahoja on todella paljon ja sitä, kuka on lopulta vastuussa, ei ole selkeästi määritelty. Kokonaiskuvaa on tuskin kenelläkään, toteaa kuntien palvelutuotantoa tutkiva Muukkonen.

Kunnissa voi olla epäselvää, miten valvontaa pitäisi tehdä ja kuinka usein.

– Esimerkiksi se, että kunnan on käytävä valvontaa suorittamassa, on säädelty epämääräisesti.

Myös Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen tunnistaa ulkoistettujen hoivakotien valvontaan liittyvät haasteet erityisesti pitkissä ketjutuksissa.

– Mitä pidemmäksi ketju on muodostunut, sen useampia valvojia on. Voi syntyä tilanteita, joissa luullaan toisen valvovan, Myllärinen toteaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että nyt lausunnolla olevassa esityksessä uudeksi sote-järjestämislaiksi valvontaa tullaan selkeyttämään.

Matti Muukkonen
Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkosen mukaan kuntien pitäisi olla kartalla myös siitä, miten ulkoistetut palvelut toimivat.Varpu Heiskanen, Itä-Suomen yliopisto

Pitkät ketjutukset eivät ole kokonaan hävinneet

Tällä hetkellä noin puolet kunnista on ulkoistanut osan sotepalveluistaan. Kokonaisulkoistuksia on tehnyt 30 kuntaa.

Erityisesti tehostettua palveluasumista on ulkoistettu lukuisissa kunnissa.

Palvelutalojen valvonta, ketjutukset ja vastuuasiat nousivat puheenaiheeksi jälleen viime viikolla, kun aluehallintovirasto määräsi kaksi palvelutaloa kiinni Pohjois-Karjalassa Rääkkylässä.

Rääkkylässä kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut on ulkoistettu Terveystalolle, joka puolestaan on ostanut palvelut voittoa tavoittelemattomalta Suojakotiyhdistykseltä.

Tutkijatohtori Matti Muukkosen mukaan tämänkaltaiset pidemmät ketjutukset ovat nykyisin harvinaisempia.

– Niistä on pyritty pääsemään eroon, koska vastuusuhde muodostuu vielä epämääräisemmäksi, kertoo Muukkonen.

Kuntaliiton Tarja Myllärinen puolestaan sanoo, että pitkät ketjutukset eivät ole tavattomia.

Myös alihankintaan, ketjutukseen ja palvelutason valvontaan on tulossa uuden lain myötä muutoksia, jos uusi sote-laki hyväksytään.

Kuntaliiton Sosiaali ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärisen mukaan esimerkiksi valvonnan vastuukysymyksiin on uudessa sotelaissa tulossa selvennyksiä.Eleni Paspatis / Yle

Isoilla yrityksillä on usein kuntia paremmat neuvottelijat

Vastuu lainmukaisista ja inhimillisistä terveyspalveluista on järjestäjällä. Jos kunnat tilaavat esimerkiksi vanhuspalvelut kuntayhtymältä, siirtyy vastuu sinne.

Käsiään eivät kunnat kuitenkaan voi julkisoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkosen mielestä täysin pestä.

– Kuntien ja niiden lautakuntien ja luottamushenkilöiden pitäisi olla kartalla, että mitä yksiköissä tapahtuu ja saavatko kuntalaiset palveluja, muistuttaa Muukkonen.

Muukkosen mukaan ulkoistukseen liittyy runsaasti ongelmia, jotka pitäisi ratkaista juuri selkeyttämällä lainsäädäntöä.

– Lainsäädäntö on sekavaa ja kuntien käytännöt vaihtelevat paljon. Jo siinä on eroja, että millä kriteereillä tehostetun asumisen palveluun pääsee, hän toteaa.

Esimerkiksi valvonnan osalta lakia yksityisistä sosiaalipalveluista pitäisi Muukkosen mielestä täsmentää siten, että kunnan ensisijainen valvontavastuu todettaisiin selvästi.

Lisäksi lakiin pitäisi ottaa säännös, joka mahdollistaisi ulkoistetun palvelun johdon ottamisen kunnan hallintaan tai velvoittaisi kunnan sopimaan tästä, kuten muustakin valvonnasta hankintasopimuksessa.

– Lakia voisi myös täsmentää siten, että kaikki ymmärtäisivät velvollisuuden pitää omavalvontasuunnitelmat saatavilla verkossa sekä velvoittaa myös raportoimaan toteumasta verkkosivuilla, ehdottaa Muukkonen.

Ongelmana on ollut myös se, ettei kunnissa ole ollut riittävästi osaamista ostopalvelusopimusten tekemisessä.

Tarja Myllärisen mukaan on syntynyt paljon tilanteita, joissa sopimus on ollut ehdoiltaan kunnalle huono. Samaa sanoo Muukkonen.

– Suurten yksityisten terveyspalvelujen tuottajilla saattaa olla kuntaa huomattavasti parempi lainosaajajoukko takanaan sopimuksia tekemässä.

Aiheesta voi keskustella 26.7.2020 klo 23 saakka.

Lue lisää:

Vanhusten palvelutaloihin tehdään vain harvoin yllätystarkastuksia – katso, kuinka sinun kuntasi valvoo ikäihmisten oloja

Hallitus haluaa purkaa ulkoistettujen sotepalveluiden jättisopimukset – tavoite saattaa törmätä perustuslakiin ja EU-direktiiviin

Hallitus puuttuu kuntien jättimäisiin sote-ulkoistuksiin: lainvoimaisia sopimuksia tullaan todennäköisesti purkamaan