Mies lähetti kaivosyhtiölle kivinäytteen pihapiiristään ja osti palkkiorahoilla mopon – talo meni alta, kun kaivos lopulta rakennettiin

Taipalsaarella Saimaalla etsitään jälleen malmia.

kaivokset
Telkkälän kaivos Taipalsaarella.
Turkoosi lampi on entinen Telkkälän nikkeli- ja kuparikaivos. Veden väri tulee liuonneista raskasmetalleista.Mikko Savolainen / Yle

Turkoosi kalliolampi kimaltelee kirkkaassa kesäauringossa kuin laguuni Etelämerellä. Lammen rannalla eivät kuitenkaan huoju kookospalmut, vaan supisuomalaiset männyt.

Paikkakin on keskellä hehkeintä Järvi-Suomea Taipalsaarella Telkkälän kylässä Etelä-Karjalassa. Suur-Saimaan selät avautuvat vain parinsadan metrin päässä.

Turkoosi lampi on entinen Telkkälän nikkeli- ja kuparikaivos. Veden värjäävät kaivosmontun kalliosta veteen liuonneet raskasmetallit.

Martti Tölli asuu noin 50 metrin päässä lammesta. Aikoinaan lammen paikalla oli hänen lapsuudenkotinsa.

– Koti meni alta. Asuimme naapurin ullakolla koko sen kesän ennen kuin saatiin uusi talo rakennettua tuonne vähän kauemmaksi, Martti Tölli muistelee kaivoslammen rannalla yli 50 vuoden takaisia tapahtumia.

Töllin perheen talo jäi Telkkälän kaivoksen alle, kun kaivos perustettiin vuonna 1969.

Rikinkatkuinen luola maan alla

Kaikki alkoi 1960-luvulla Töllin kotitilan pihapiiristä löytyneestä oudosta kivilajista.

– Isä ihmetteli riihen vieressä olevaa kalliota, joka oli niin pehmeää, että siitä pystyi ihan lapiolla kaivamaan soraa ja käyttämään sitä tientekotarpeena, Martti Tölli kertoo.

Syvemmälle kaivamalla kalliosta paljastui yllätys.

– Sieltä tuli yhtäkkiä vastaan tyhjä tila, luola. Se tuoksui vahvasti rikiltä ja kivi oli aika erikoisen näköistä, Tölli kertoo.

Samaan aikaan Outokumpu Oy:llä oli käynnissä malminetsintäkilpailu. Martti Töllin isä Taavetti Tölli päätti lähettää luolasta ottamansa kivinäytteen kilpailuun.

Näyte voitti kilpailun ja Taavetti Tölli sai voitosta rahapalkinnon.

– Se oli kyllä mieluisa palkinto hänelle silloin. Hän osti niillä palkintorahoilla mopon, mikä siihen aikaan oli vielä aika harvinaista täällä. Sillä pääsi hyvin liikkumaan, Martti Tölli kertoo.

Martti Töllin kotialbumissa kuva, jossa isänsä Taavetti Tölli allekirjoittaa kaivossopimuksen.
Taavetti Tölli oikealla.Mikko Savolainen / Yle

Kaivos vei perheeltä talon

Ensimmäisen näytteen pohjalta Outokumpu ei lähtenyt tekemään kaivosta.

Yhtiö kiinnostui löydöstä vasta myöhemmin, kun malminetsinnästä innostunut paikallinen kesäasukas sai luvan räjäyttää paikalta uuden näytteen syvemmältä.

– Se oli jo huomattavasti parempaa tavaraa, Tölli muistelee.

Uusi kivinäyte herätti Outokummun kiinnostuksen kaivostoimintaan.

Kaivos tuli keskelle Telkkälän kylää ja suoraan Töllin perheen talon kohdalle. Ainoa rakennus, joka pihapiiristä jäi jäljelle, oli riihi. Sen vierestä esiintymä alun perin löydettiin.

– Karja oli toisella puolella kylää evakossa ja me toisella puolella. Oli siinä ongelmia monenlaisia sinä kesänä, Martti Tölli muistelee evakkokesää.

Riihi seisoo nykyäänkin kaivoslammen rannalla kalliolla muistuttamassa ajasta ennen kaivostoimintaa.

Rikkauksia ei tullut

Kaivosyhtiö Outokumpu Oy avasi Telkkälän kaivoksen ensimmäisen kerran vuonna 1969, mutta sulki sen jo kahden vuoden kuluttua. Kaivoksen toinen käyttökausi ajoittuu vuosiin 1988–1992.

Rikkauksia Töllin perheelle tai Telkkälän kyläläisille kaivos ei tuonut.

Martti Töllin kotialbumissa kuva, jossa Telkkälän kaivos toimintaa jatketaan 80-luvun lopulla. Iso avolouhos.
Malmia ajettiin kaivoksesta kolmessa vuorossa, myös yöllä.Mikko Savolainen / Yle

– Maanomistaja sai tuolloin hyvin pienen korvauksen maasta. Ei sillä rahalla uutta taloa saanut ostettua, mutta Outokumpu osallistui kyllä uuden talon rakentamiseen, Martti Tölli kertoo.

Myös kyläläisille maksettiin korvausta kaivostoiminnasta, mutta Martti Töllin mukaan nämäkään rahat eivät olleet kovin suuria.

Tölli arvelee, että kaivostoiminnan alulle kivinäytteeellään pistänyt Taavetti-isä jäi lopulta taloudellisesti tappiolle kaivosasiassa.

– Vaikea tietysti sanoa hänen puolestaan, mutta kyllä se varmaan vaikeaa aikaa oli hänelle. Ehkä hän oli sitä mieltä, että olisi saanut jäädä malmi löytämättä, Martti Tölli kertoo.

Paikallisille kaivos aiheutti myös häiriötä.

– Louhintaa tehtiin kolmessa vuorossa. Näillä pienillä kyläteillä ajettiin malmia yölläkin, Martti Tölli muistelee.

Toinenkin talo jäi melkein kaivoksen alle

Telkkälän kaivoksen toiminta loppui ensimmäisen kerran jo vuonna 1970, kun pintamalmi oli louhittu pois avolouhoksessa.

1980-luvun lopussa Outokumpu kiinnostui kaivoksesta kuitenkin uudelleen. Lentomittaukset nimittäin osoittivat, että alueella oli edelleen magneettisia häiriöitä, jotka viittasivat malmiesiintymään.

Tällä kertaa kaivoksen uudelleen avaaminen uhkasi viedä jo Martti Töllinkin kodin, jonka hän oli rakentanut aivan kaivosalueen viereen.

– Malminetsijät sanoivat, että mahdollisesti joudutaan purkamaan talo pois, Martti Tölli muistelee.

Telkkälän kaivoksen naapurissa asuva Martti Tölli.
Martti Töllin talo säilyi purkutuomilta, kun lisää malmia päätettiin louhia tunneleista.Mikko Savolainen / Yle

Lopulta uusi malmilöydös päätettiin kuitenkin kaivaa pois tunneleita myöten ja Martti Töllin talo pelastui.

– Onneksi se säästyi kuitenkin, Martti Tölli kertoo helpottuneena.

Hän sai myös 1980-luvun lopulla töitä kaivoksesta, joka suljettiin vuonna 1992.

Malmia etsitään jälleen Taipalsaarelta

Telkkälän esiintymä tuo edelleen malminetsijöitä Taipalsaarelle.

Viimeksi tänä keväänä FinnAust Mining -malminetsintäyhtiö on tehnyt turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille varaushakemuksen malminetsinnästä Taipalsaaren alueella.

Aluksi yhtiön varaushakemus koski laajempaa aluetta Etelä-Karjalassa, mutta nyt yhtiö haluaa keskittyä nimenomaan Taipalsaarelle.

Syy on nimenomaan Telkkälän kaivos.

– Meillä on varausalueita vain alueilla, joilla on jo vanhoja kaivoksia. Todennäköisyys löytää malmia on isompi, jos kallioperä on aiemmin osoittanut, että siellä on löytöpotentiaalia, FinnAust Mining -yhtiön maajohtaja Thomas Levin kertoo.

FinnAust Mining aikoo keskittyä Taipalsarella lähinnä vanhojen tietojen uudelleenanalysointiin.

– Teimme jo vuonna 2012 lentotutkimuksia Taipalsaarella ja haluamme nyt käydä niitä tietoja uudestaan läpi. Tuskin edes menemme maastoon, Levin kertoo.

Levinin mukaan Taipalsaari ei kuulu yhtiön kiinnostuksen ydinalueisiin vaan se on keskittynyt toimintaan Outokummussa, Hammaslahdella ja Enonkoskella. Nekin ovat vanhoja kaivospaikkakuntia.

Kaakkois-Suomessa etsitään malmia muuallakin kuin Taipalsaarella. Äskettäin haminalainen Archery Unlimited Oy teki varausilmoituksen Kotkan ja Kouvolan alueelle. Yhtiö ilmoittaa etsivänsä arvometalleja, esimerkiksi kultaa.

Tukes on hyväksynyt yhtiön lähes 80 neliökilometrin varauksen Kotkan pohjoisosista ja Kouvolan eteläosista.

Malminetsintä Saimaalla huolestuttaa

Taipalsaari on keskellä Saimaan saaristoa, mutta malminetsintä huolestuttaa paikallisia asukkaita muuallakin Saimaan alueella erityisesti kaivostoiminnan mahdollisten vesistöpäästöjen vuoksi.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto antoi äskettäin Etelä-Savon puolelle varauspäätökset malminetsinnästä, jotka ovat herättäneet huolta paikallisissa asukkaissa.

Suomen Malmitutkimus oy:lle on myönnetty varauspäätös Juvalla, jossa Tukesin päätöksestä on tekeillä useita valituksia. Yksi valittajista on hiljattain perustettu Saimaa ilman kaivoksia (siirryt toiseen palveluun) -niminen ryhmä.

Telkkälän kaivoksen sivukiven jätealue.
Telkkälän kaivoksen vieressä on suuri kasa kaivoksen sivukiveä.Mikko Savolainen / Yle

Saimaan läheisyydessä Koikkalassa sijaitseva varausalue on suuruudeltaan yli 90 neliökilometriä. Aiempien tutkimusten perusteella alueella tiedetään olevan nikkeliä. Alueella on todennäköisesti myös kobolttia, kuparia, platinaa ja palladiumia.

Juvan lisäksi Suomen Malmitutkimus oy:llä on varaus myös Sulkavalla ja Puumalassa alueilla, joilla arvellaan olevan akkumineraalina tunnettua grafiittia.

Tukes rauhoittelee huolia

Kaivoslain mukaan varauspäätöksestä ei tarvitse ilmoittaa maanomistajille tai kuntaan. Lausuntoja pyydetään vasta siinä vaiheessa, kun alueelle haetaan malminetsintälupaa.

Varauspäätös antaa malminetsijälle vain luvan ottaa pieniä kivi- tai soranäytteitä maastosta. Varaus antaa kuitenkin etuoikeuden hakea myöhemmin malminetsintälupaa, joka taas tuo mahdollisuuden esimerkiksi koeporauksiin maastossa.

Yleensä varausalueet ovatkin laajoja ja vasta malminetsintälupa keskittyy huomattavasti pienemmälle alueelle.

Malminetsintään ja kaivostoimintaan lupia myöntävä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes rauhoittelee huolia Saimaalle myönnetyistä varauspäätöksistä. Viraston mukaan varaukset Saimaan alueella eivät ole mitenkään erityisesti lisääntyneet.

Virastosta huomautetaan, että kaksi vuotta kestävät varaukset johtavat erittäin harvoin edes malminetsintälupaan ja sitäkin harvemmin varsinaiseen kaivostoimintaan.

– 99 prosenttia varauksista raukeaa johtamatta mihinkään. Varausalueilla tehdään yleensä lentomittauksia tai otetaan vain pieniä kivi- tai soranäytteitä maastosta, Tukesin ryhmäpäällikkö Tero Liikamaa huomauttaa.

Varauksia tehdään vuosien mittaan samoista alueista eri yhtiöiden toimesta.

– 1990-luvulla kaivosyhtiö Rio Tinto varasi eräässä vaiheessa käytännössä koko Lapin, Liikamaa sanoo.

Tölli ei enää avaisi kaivosta

Myös lakkautetun Telkkälän nikkeli- ja kuparikaivoksen vieressä asuva Martti Tölli on huolestunut mahdollisesta uudesta kaivostoiminnasta.

– Se on kaksijakoinen juttu. Tuleehan siitä hyötyäkin, mutta paljon on myös haittatekijöitä erityisesti vesien suhteen. Jonnekinhan ne on pumpattava ne vedet sieltä kaivoksesta. Niistä aiheutuu ilman muuta vesistöjen saastumista, Martti Tölli sanoo.

Hänen mukaansa 1960–70-lukujen vaihteessa kaivoksen vedet johdettiin suoraan Saimaaseen ilman puhdistusta. 1980-1990-lukujen vaihteessa toiminta oli jo parempaa ympäristön kannalta. Jätevesille oli saostusaltaita ja jätevesien laatua tarkkailtiin.

Martti Tölli oli aikanaan itse töissä Telkkälän kaivoksessa, joten kaivos on tuonut hänelle hyötyä. Mutta miten hän suhtautuisi, jos kaivos avattaisiin kotikylään vasta nyt?

– No en kyllä kannattaisi sitä, Tölli sanoo.