Puolueet tarjoavat nyt ansiosidonnaista päivärahaa kaikille, ja näin se onnistuisi – Uudistamista selvittänyt ekonomisti: "Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys"

Ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain kassojen jäsenille.

Työttömyysturva
Ansiopäivärahalomaketta täytetään.
Ansiosidonnaiseen on oikeus, jos kuuluu työttömyyskassaan ja on ollut töissä 26 viikkoa eli noin puoli vuotta, vähintään 18 tuntia viikossa. Koronan takia työssäoloehtoa on lyhennetty 13 viikkoon vuoden loppuun asti.Tiina Jutila / Yle

Heinäkuun kuumimmaksi puheenaiheeksi on noussut ansiosidonnainen työttömyysturva. Koronakriisi on tehnyt näkyväksi työttömyysturvan epätasa-arvon.

Yle kysyi kahdelta asiantuntijalta, miten ongelma voidaan ratkaista.

Työttömäksi jäänyt voi saada tuloihin sidottua päivärahaa vain, jos hän on liittynyt yhteen 25:stä työttömyyskassasta.

Jos kassaan ei ole hoksannut liittyä, joutuu tyytymään peruspäivärahaan. Se on 720 euroa kuukaudessa riippumatta siitä, kuinka monta vuotta on tehnyt töitä.

MTV:n puoluejohtajatentissä selvisi, että kaikki eduskuntapuolueet kannattavat muutosta: oikeus ansiosidonnaiseen kuuluu kaikille.

Tällä hetkellä kaikki työtä tekevät rahoittavat järjestelmää, mutta korkeammasta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet

Työntekijät ja työnantajat kustantavat suurimman osan ansioturvasta työttömyysvakuutusmaksuilla. Oman maksunsa voi tarkastaa palkkakuitista joka kuukausi.

Myös valtio maksaa ison siivun ansiosidonnaisesta etuudesta, mutta vain kuusi prosenttia rahoituksesta tulee työttömyyskassoille maksettavista jäsenmaksuista.

Grafiikka esittää ansioturan rahoituksen koostumisen vuodelta 2018. Työllisyysrahasto (palkansaajat ja työnantajat) 54 % eli 1,1, miljardia euroa, valtio 40 % eli 770 miljoonaa euroa, työttömyyskassojen jäsenet 6 % eli 110 miljoonaa euroa. Yhteensä 1,93 miljardia euroa. Työttömyysmenot olivat yhteensä 3,9 miljardia euroa.
Ansiosidonnaisen rahoituksesta vain kuusi prosenttia tulee työttömyyskassoista.Renja Nurmi / Yle

Keskustelun ansiosidonnaisesta nosti ensimmäisenä esiin oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja (siirryt toiseen palveluun)Elina Lepomäki. Lepomäki ilmoitti, että kokoomus vaatii kaikille oikeutta ansiosidonnaiseen.

Pian perässä seurasi hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja (siirryt toiseen palveluun)Paavo Arhinmäki. Erimielisyydet alkavat heti, kun aletaan miettiä keinoja.

Arhinmäki on ehdottanut pakollista työttömyyskassajäsenyyttä. Kokoomuksen Juhana Vartiainen taas siirtäisi ansiosidonnaisen kokonaan Kelan maksettavaksi. (siirryt toiseen palveluun)

Molemmat mallit ovat tuttuja Keskuskauppakamarin pääekonomistille. Mauri Kotamäki perkasi erilaisia malleja pari vuotta sitten Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.

Kotamäki kertoo olevansa kesän keskustelusta "miedosti, mutta positiivisesti yllättynyt".

– Nyt ollaan ensimmäisen kerran päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tämä nykyinen malli ei ole yhdenvertainen. Tämä on hirveän iso edistysaskel, Kotamäki sanoo.

henkilökuva
Kauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on sitä mieltä, että ansiosidonnainen on aika uudistaa. Hänellä on valmiina useita malleja.Mikko Koski / Yle

Entäs jos peruspäivärahan muutettaisiin ansiosidonnaiseksi?

Kotamäki kannattaa kuitenkin ensijaisesti kolmatta mallia, jota päättäjät eivät ole vielä maininneet. Siinä peruspäivärahasta tehtäisiin ansiosidonnainen etuus.

Tällä hetkellä Suomessa on siis käytössä työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha.

Ne, jotka täyttävät työssäoloehdon, saavat peruspäivärahaa. Työmarkkinatukea maksetaan esimerkiksi nuorille, joilla ei ole vielä vaadittua työuraa.

Kotamäki ehdottaa, että peruspäiväraha muutettaisiin ansiosidonnaiseksi. Se tarkoittaa, että kaikkien suomalaisten työttömyystuki sidottaisiin aikaisempaan palkkatasoon.

Hän uskoo, että tämä malli olisi pienimmän vaivan tie.

– Tämä olisi helppo tapa edetä. Nykyinen järjestelmä säilyisi, kassat pysyisivät sellaisenaan. Kelan toiminta säilyisi, mutta laajenisi niin, että sinne tulisivat myös tämän uuden peruspäivärahan saajat.

Kotamäen mukaan esimerkiksi toukokuussa noin 65 000 peruspäivärahaa saanutta työtöntä olisi ollut oikeutettu korkeampaan turvaan, jos ansiosidonnaista maksettaisiin kaikille ehdot täyttäville.

Laajentaminen maksaisi satoja miljoonia

Ansiosidonnaisen uudistaminen ei olisi tietenkään ilmaista. Kotamäki on laskenut, että kulut olisivat uudistusmallista riippuen 140–280 miljoonaa euroa.

Varmaa on, että rahaa palaisi, kun ansiosidonnaisen tuen piiriin pääsisi lisää ihmisiä.

– Jos ansiosidonnainen etuus siirtyisi Kelan maksettavaksi, kulut olisivat 140 miljoonaa euroa. Siinä Kela hoitaisi koko järjestelmää. Säästöjä tulisi, kun hallinnolliset kustannukset vähenisivät ja kassamaksujen verovähennys poistuisi.

Kallein olisi Kotamäen laskelmien mukaan malli, jossa kassajäsenyydestä tulisi pakollinen. Silloin kustannukset olisivat 280 miljoonaa euroa. Kotamäen suosiman nykyjärjestelmän säilyttävän mallin kulut olisivat 250 miljoonaa euroa.

Kaupan jäätelöallas.
Ansiosidonnaisen väliinputoajia ovat nuoret, kouluttamattomat ja maahanmuuttajat.Tiina Jutila / Yle

Mutta vastustajat ovat jo heränneet. Ensimmäisenä älähti ammattiyhdistysliike. Ammattiyhdistysliikkeen mielestä nykyinen järjestelmä on toimiva eikä ehjää astiaa kannata rikkoa.

– Työttömyysturva ja sen omistajuus on ammattiyhdistysliikkeelle hirveän tärkeä asia. Jos ansiosidonnaisesta tehtäisiin yhdenvertainen etuus kaikille, niin silloin tämä sisäpiiri ei saisikaan erityistä etua tästä, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan ammattiyhdistysliike pelkää, että muutosten seurauksena korkea 85 prosentin järjestäytymisaste voisi laskea. Näin on tapahtunut esimerkiksi Norjassa.

Kassaan voi toki kuulua, vaikka ei kuuluisi ammattiliittoon, mutta mielikuva näiden kahden yhdistelmästä elää vahvana.

Kyse on oikeudenmukaisuudesta

Ansiosidonnaisen uudistaminen ei ole ensimmäistä kertaa tapetilla.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksen aikana Sata-komitea yritti uudistaa suomalaisen sosiaaliturvan. Vuoden 2007 yritys jäi torsoksi.

Uusi yritys sosiaaliturvan uudistamiseksi on jo aloitetu. Sanna Marinin (sd.) hallitus on pannut asialle sosiaaliturvakomitean. Sen työ ulottuu vaalikauden yli. Työ on parlamentaarista eli siinä ovat mukana kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat.

Sosiaaliturvakomiteaa johtaa THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio. Ansiosidonnainen työttömyystuki on myös Moision listalla.

Komitea käy läpi kaikki tuet ja etuudet.

Moisio asettelee sanansa tarkkaan. Kun oikein tivaa, hän myöntää, että ansiosidonnainen työttömyysturva kaipaa uudistamista.

– Väliinputoajien kannalta olisi hyvä, että kaikki olisi turvattu ansiosidonnaisen kautta. Oikeudenmukaistahan tietysti on, että jos maksaa järjestelmään, siitä myös saa vastaavan osan.

Selvitysten mukaan väliinputoajiin kuuluvat esimerkiksi nuoret, matalapalkkaiset, kouluttamattomat ja maahanmuuttajat.

Kuvassa on Pasi Moisio.
Sosiaaliturvan uudistamista pohtivan komitean puheenjohtaja Pasi Moisio ei irrottaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa kokonaispaketista.THL

Moisio ei kuitenkaan lähtisi irrottamaan paketista ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

– Ongelmana on, että jos aletaan muuttaa yhtä sosiaaliturvan osaa, aiheutetaan muutoksia myös muissa osissa, Moisio sanoo.

Pääekonomisti Mauri Kotamäki uskoo, että ansiosidonnaista voidaan muuttaa ilman, että sosiaaliturva pitää myllätä uusiksi.

– Nyt kun puolueet ovat asiasta samaa mieltä, seuraava askel on löytää poliittinen yhteisymmärrys siitä, millainen se malli voisi olla. Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys, Kotamäki korostaa.

Tutkimusprofessori Moisio sen sijaan muistuttaa, että Suomen sosiaaliturva on syntynyt vuosikymmenien kuluessa ja sitä on sen lisäksi vuosien saatossa paikkailtu sieltä täältä.

Tuloksena on tilkkutäkki.

Ei ihme, että Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja dekaani Juho Saari on verrannut sosiaaliturvan uudistamista elefantin pilkkomiseen pala palalta.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Korjattu 19.7 klo 12:00 kuvatekstissä ollut tieto ansiosidonnaisen työssäoloehdosta 24 viikosta 26 viikkoon ja lisätty tieto korona-ajan poikkeuksesta 13 viikkoa.

Lue lisää:

Puoluepomot olisivat valmiita ulottamaan ansiosidonnaisen kaikille – Yle seurasi Suomi-areenan paneelikeskustelua

Robert Sundman: Eduskuntapuolueiden kesäpaneelissa nähtiin koronakevään ruostuttamat puoluepomot

Akava ja STTK: Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on toimiva – EK: Yleinen ansiosidonnainen kasvattaisi menoja, heikentäisi työllisyyttä

5 kysymystä hallituksen jättiremontista: Nyt ratkotaan, mitä tapahtuu lapsilisille ja asumistuelle: "Se on kuin pilkkoisi norsun kilon pala kerrallaan"