Tätä ei ole nähty neljännesvuosisataan: Komeetta kesti Auringon lämmön ja loistaa nyt pohjoisen pallonpuoliskon taivaalla

Neowise-komeetta on nähtävissä iltaöisellä taivaalla parin viikon ajan paljainkin silmin ja varsinkin kiikarilla tai kaukoputkella.

komeetat
Berliinin tv-tornin huippu, taivaalla muutamia tähtiä ja pyrstöllinen komeetta.
Neowise-komeetta Berliinin taivaalla. Mathias Rhode / Alamy / AOP

Meidän pohjoisen pallonpuoliskomme iltataivaalla on nyt jotakin, jonka viimeksi näkivät kivikauden asukkaat. Niin kauan on siitä, kun Neowise-komeetta edellisen kerran kiepahti näillä kulmilla. Komeetan katseluun riittävät paljaat silmät.

Seuraavan kerran Neowisea katselevat kaukaisen tulevaisuuden maapallolaiset, sillä kestää jälleen 6 800 vuotta, ennen kuin komeetan pitkä elliptinen rata Auringon ympäri tuo sen tänne seuraavan kerran.

Toisin kuin keväällä komeaksi ennustettu Atlas-komeetta, Neowise selvisi hajoamatta perihelistään eli pisteestä, jossa se oli lähimpänä Aurinkoa.

Atlaksen kohtalo ei ole komeetoille epätavallinen. Auringon lämpö tai vetovoima voi poksauttaa ne palasiksi.

Neowisen periheli oli heinäkuun alussa. Sen jälkeen komeetta näkyi aamutaivaalla, mutta nyt sen voi nähdä illalla auringonlaskun jälkeen, jos taivas on pilvetön eikä valosaastetta ole liikaa.

Vaikka silmät riittävät, kiikari tai pieni kaukoputki on oiva apu Neowisen havaitsemiseen tähtitaivaalta, Otavan alapuolelta.

Elokuussa näytelmä on ohi

Neowise on suurin piirtein yhtä kirkas kuin osa Otavan tähdistä, kuvaili Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Neowise-teleskooppiprojektin (siirryt toiseen palveluun) apulaisjohtaja Joe Mariero Nasan verkkolähetyksessä (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla.

Katse kannattaa suunnata taivaalle heti, kun ensimmäiset tähdet alkavat pilkahdella, Mariero neuvoi.

Elokuussa Neowisea on turha enää taivaalta etsiskellä. Harvinainen vieras on silloin jo näkymättömissä paluumatkallaan jäiseen kaukaisuuteen.

Stonehengen siluetti auringonlaskussa, taivaalla tähtiä ja komeetta.
Neowise-komeetta Stonehengen kivikehien yllä EnglannissaPeter Greig / AOP

Neowisen ydin on viitisen kilometriä. Pisin aurinkotuulen ja Auringon sähkömagneettisen säteilyn aiheuttamista pyrstöistä ulottuu satojentuhansien tai jopa miljoonien kilometrien päähän.

Komeetoilla on usein kaksi pyrstöä mutta Neowisella ehkä jopa kolme. Yksi on pölyä, jonka säteilypaine on irrottanut komeetasta, toinen aurinkotuulen takia irronnutta ja kaasuuntunutta ainetta.

Neowisen pölypyrstö näyttää jakautuneen kahtia, mutta havainto vaatii Nasan mukaan vielä varmistusta.

Neowisen kirkkaudelle pohjoisen pallonpuoliskon taivaalla on viimeksi vetänyt vertojaan Hale-Bopp-komeetta vuosina 1996–1997.

Välimatkaa Maahan jää yli sata miljoonaa kilometriä

Neowise on saanut nimensä Nasan avaruusteleskoopilta, jonka tehtävä on seurata avaruuden murikoita. Komeetta havaittiin maaliskuussa. Viralliseksi nimeksi annettiin C/2020 F3 (NEOWISE).

Kun teleskooppi ensimmäisen kerran näki pienen ja sumean kohteen, se oli 250 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Lähimpänä meitä Neowise on ensi viikon puolivälissä. Silloin välimatkaa on 103 miljoonaa kilometriä.

Neowisen kulkua juuri tälläkin hetkellä voi seurata Space.com-sivuston (siirryt toiseen palveluun) avaruuskameralla.

Piirroskuva avaruudessa lentävästä teleskoopista. Alla kaareutuu Maan pinta.
Neowise-avaruusteleskoopin nimessä yhdistyvät lyhenteet NEO, joka viittaa Maan lähelle tuleviin kohteisiin, sekä WISE, noiden kohteiden haravointi avaruudesta infrapunan avulla. Nasa / JPL-Caltech

Komeetat ovat aurinkokuntamme rakennusjätettä noin 4,6 miljardin vuoden takaa, hiekan- ja kivensekaista jäätä. "Pyrstötähtiä" kimpaleista tulee vasta Auringon läheisyydessä.

Kaukana Kuiperin vyöhykkeellä ja vielä kaueampana Oortin pilvessä komeettoja arvioidaan olevan miljardeja.

Ihmiskuntakin tuntee niitä sentään jo tuhansia, ja tutkijat pystyvät niiden perusteella ennustamaan, miten jokin aiemmin tuntematon taivaan taivaltaja käyttäytyy tänne ilmestyessään.

Yllätyksiä sattuu silti, kuten viime keväänä Atlakselle, sillä kaukaa kylmästä tulevat "likaiset lumipallot" ovat Auringon kuumassa käsittelyssä loppujen lopuksi haurasta tavaraa.