Lukioiden ja ammattioppilaitosten lukuvuosi alkaa periaatteessa lähiopetuksena – tilanne voi tosin muuttua viime tingassa

Paikallisia päätöksiä voidaan joutua tekemään nopeastikin, ja siksi opiskelijat saavat sietää epävarmuutta mahdollisesti koko lukuvuoden.

koulut
Kuvassa yläastelaiset opiskelevat teknistä käsityötä.
Opetushallitus suosittelee, että opiskelijat ja heidän vanhempansa seuraavat koulujen verkkosivuja ja muita viestintäkanavia tiiviisti.Silja Viitala / Yle

Päätökset lukiolaisten paluusta koulujen lähiopetukseen jäävät viime hetkiin. Pääsääntö on, että lukuvuoden alussa elokuussa lukiot käynnistyvät lähiopetuksella koulutiloissa.

Koronaepidemian vuoksi muutoksia opetusjärjestelyihin saatetaan silti tehdä viime tingassa. Opetushallitus suosittelee, että opiskelijat ja heidän vanhempansa seuraavat koulujen verkkosivuja ja muita viestintäkanavia tiiviisti.

Jos erityisjärjestelyihin päädytään, voivat ratkaisut olla paikkakunta- ja koulukohtaisia.

– Tilanteet saattavat muuttua äkillisesti. Jos lukuvuoden alkaessa esiintyy tautiryppäitä, voidaan joutua tekemään päätöksiä alueellisesti. Valtakunnallisia ja yksityiskohtaisia ohjeita on mahdotonta antaa siitä syystä, että toimintaympäristö vaihtelee niin paljon, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Teijo Koljonen.

Esimerkiksi lukion koko tai koulurakennuksen tilaratkaisut vaikuttavat toimiin.

Koljonen pitää hyvänä, että keväältä on kertynyt kokemusta etäopetuksen järjestämisestä. Tämä auttaa mahdollisissa muutostilanteissa syksylläkin.

– Erityisen tärkeää olisi tehdä etukäteen suunnitelmia eri tilanteisiin. Myös kunnissa on hyvä olla laajemmalti mietittynä erilaisia vaihtoehtoja, Koljonen painottaa.

Lisärahaa lukiolaisten tukeen

Tämänhetkisen tiedon valossa lukioiden syyskausi alkaa siis normaaliolojen tapaan.

Koljosesta on olennaista, että lukuvuoden alkaessa kartoitetaan opiskelijoiden olosuhteita kevään jäljiltä, ryhdytään korjaaviin toimiin ja järjestetään esimerkiksi kertauskursseja, tukiopetusta tai opinto-ohjausta. Valtio on varannut lukiokoulutukseen 17 miljoonaa euroa poikkeusolojen vaikutusten tasaamiseksi.

– Näitä aukkoja halutaan nimenomaan paikata tällä rahalla, jotta saadaan heidätkin mukaan, jotka mahdollisesti ovat jääneet keväällä jälkeen opinnoissaan.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kesäkuussa julkistetun selvityksen mukaan lukioiden opiskelijakyselyyn vastanneista lähes joka toinen koki opiskelumotivaationsa huonoksi poikkeusolojen aikana.

Varapuheenjohtaja Juho Leskelä Lukiolaisten Liitosta kertoo, että lukiolaiset pitivät kevään etäopiskelua erittäin kuormittavana. Etäopetukseen siirryttiin hyvin lyhyellä varoitusajalla, ja itsenäisiä tehtäviä koettiin olevan liian paljon. Leskelä tähdentää, että lukiolaisia pitää opettaa eikä jättää oman onnensa nojaan oppimaan yksin.

– Kouluissa on otettava huomioon, että lukiolaiset eivät ole käyneet oppilaitoksessa viiteen kuukauteen. Etäopiskelu on ollut hankalampaa, ja voi hyvin olla, että osa opiskelijoista on jäänyt selvästi jälkeen.

Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteista lukiokoulutusta sai viime vuonna noin 105 000 opiskelijaa.

Poikkeuksiin varauduttava ammattiopinnoissakin

Ammatillisissa oppilaitoksissa aloitetaan uusi lukuvuosi lähtökohtaisesti lähiopetuksena kouluissa ja työpaikoilla. Myös ammattikoulutuksen puolella voidaan paikallisia ratkaisuja tehdä nopeastikin, jos koronatilanne muuttuu.

Karvin selvityksestä ilmenee, että ammatillisessa koulutuksessa oli kevään kuluessa ongelmia esimerkiksi työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja etäopiskelun tukemisessa. Selvitys toteaa niin ikään, että ohjausta työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseen ei ollut riittävästi tarjolla.

Vuonna 2018 oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskeli noin 220 000 opiskelijaa, kertoo Tilastokeskus.

Yksikön päällikkö Kati Lounema Opetushallituksesta arvioi, että ammatillisessa opiskelussa on syytä varautua sovittujen aikataulujen muutoksiin.

– Esimerkiksi Rovaniemellä on hiljattain ollut altistumisia. Tällaiset muutokset koronatilanteessa saattavat nopeasti vaikuttaa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tilanteisiin.

Heinäkuun alusta tuli voimaan väliaikainen lakimuutos, jonka tarkoituksena on helpottaa opintojen edistymistä ja tutkinnon suorittamista koronaepidemian aikana. Esimerkiksi opintoihin kuuluvat näytöt voidaan toteuttaa muilla käytännön tehtävillä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita.

Ammattiin Opiskelevien Liiton vt. puheenjohtaja Jutta Vihonen nostaa esille yritysten aseman, joka voi olla kevään poikkeusajan jäljiltä vielä epäselvä.

– Kaikilla aloilla yritysten omatkaan työntekijät eivät vielä ole päässeet takaisin töihin, esimerkkinä ravintola-ala. Miten työssä oppimista ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista käytännössä hoidetaan, Vihonen aprikoi.

Vuorovedolla etänä ja läsnä

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kuvailee opettajilta tullutta kevään kokemusten pääviestiä sekä lukioista että ammatillisista oppilaitoksista työmäärältään rankaksi. Syksyä osa odottaa siksi pelon tuntein.

Luukkainen pitää todennäköisenä, että lukuvuoden aikana osassa oppilaitoksia ollaan lähiopetuksessa ja osassa etänä. Hän huomauttaa, että monet opettajat työskentelevät etenkin pienemmillä paikkakunnilla sekä peruskoulussa että lukiossa. Hän pohtii, miten toimitaan, jos saman alueen peruskoulu olisi lähiopetuksessa ja lukio etäopetuksessa ja opettajan pitäisi opettaa milloin milläkin systeemillä.

– Huoli siitä, miten pärjää, se opettajia puhuttaa.

Kouluissa saatetaan joutua vuorottelemaan lähi- ja etäopetuksen välillä, jos koronavirustartunnat kiertävät ympäri maapallon moneen kertaan tai paikallisia tartuntaryppäitä pulpahtaa siellä täällä.

– Kaikki varmasti toivovat, että epidemiatilanteesta päästään mahdollisimman nopeasti eteenpäin, mutta sitähän emme todellakaan tiedä. Siksi täytyy valmistautua, että eri muodoissa järjestettävä opetus on sitä tavallista tilannetta nyt lähiaikoina. Se tarkoittaa, että tukijärjestelmiin täytyy kiinnittää huomiota, summaa johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.

Lue myös:

THL:n Salminen koronan mahdollisesta toisesta aallosta: koulujen sulkemista varmasti mietittäisiin hyvin tarkkaan – "En usko, että voitaisiin sitä suositella"

5 asiaa, jotka Suomi tekee toisin, jos koronan toinen aalto iskee

Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

Suomen kokemukset koulujen sulkemisen vaikutuksista koronan takia kiinnostavat Yhdysvalloissa – Andersson: Kokemuksia puretaan vielä vuosikausia