Ex-oikeuskansleri Jaakko Jonkka haluaa uusia ministerin oikeusvastuun – Eduskunnan suuren salin äänestys rikosepäilyistä on "luonnotonta"

Jonkka kyseenalaistaa ministerin muita korkeamman syytekynnyksen sekä tuomitsee poliittisen suhmuroinnin.

laillisuusvalvonta
Eduskunnan istuntosali.
Jaakko Jonkka ruotii kirjassaan poliittista suhmurointia sekä pohtii, onko ministerin normaalia korkeampi syytekynnys tarkoituksenmukainen.Jani Saikko / Yle

Emeritus oikeuskansleri Jaakko Jonkka tarkastelee koronakeväänä kirjoitetussa kirjassaan Oikeusvaltion puolesta Suomea paitsi ylimmän laillisuusvalvojan myös syrjäytymisestä huolissaan olevan virkamiehen vinkkelistä.

– Kun työskentelin oikeusasiamiehen kansliassa, näin 1990-luvun laman konkretisoitumisen kanteluissa. Työhöni kuului myös vankilavalvonta. Vankiloiden vierailuhuoneen lasten kuluneet leikkikalut herättivät pohtimaan, miten erilaisista lähtökohdista me ponnistamme.

Mullistuksia aiheuttavan koronan vaikutuksia Jonkka ei kirjassaan pohdi esipuhetta enempää. Pandemiasta kumpuavien johtopäätösten aika on myöhemmin.

Jonkka sanoo, että oikeusvaltion kestävyyttä on testattu jo ennen pandemiaa. Demokratiaa koettelevat kysymykset ovat hiertäneet myös normaalioloissa.

– Toki kevät 2020 jää oikeusvaltion historiaan synkimpänä aikana sitten toisen maailmansodan. Ihmishengen arvoa on jouduttu hätäisesti punnitsemaan suhteessa perusoikeuksiin kuuluviin liikkumis- ja kokoontumisvapauteen. Lisäksi rajoitusten taloudelliset seuraukset ovat lisänneet punninnan vaikeutta.

Kun hallitus rajasi valmiuslailla perusoikeuksia, suomalainen oikeusvaltio taiteili ohuella kevätjäällä.

Jaakko Jonkka.
Kauko Juhantalo -jutussa syyttäjän pöydänkin takana istunut Jaakko Jonkka miettii, tarvitaanko nykypäivänä valtakunnanoikeutta lainkaan. Antti Lähteenmäki / Yle

– Samantyyppiset kysymykset ovat kuitenkin hiertäneet oikeusvaltiota ennen pandemiaa. Ne ovat ajankohtaisia myös jatkossa. Oikeusvaltiota testataan joka päivä, olivat olot miten hyvät tahansa.

Tarvitaanko valtakunnanoikeutta lainkaan?

Jonkka on väitellyt syytekynnyksestä. Hän kirjoittaa kirjassaan ministerinvastuusta, mutta sanoutuu irti siitä, että puuttuisi kirjassaan esimerkiksi nyt meneillään olevaan prosessiin, jossa puidaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) Al-Hol-leirin naisiin ja lapsiin liittyvää tutkintaa.

Entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka korostaa Ylen haastattelussa useaan otteeseen, ettei kirjassaan ja ministerinvastuuta puidessaan ota kantaa päivänpolttaviin tapahtumiin.

Jonkalla tosin olisi kokemusta ja näkemystä: hän oli mukana esimerkiksi jo Kauko Juhantalon (kesk.) lahjusoikeudenkäynnissä valtakunnanoikeudessa vuonna 1993. Jonkka avusti tuolloin eduskunnan oikeusasiamiestä Jacob Södermania (sd.), kun tämä toimi Juhantalon syyttäjänä.

Jonkka selvitti oikeuskanslerina myös Matti Vanhasen (kesk.) esteellisyyttä Raha-automaattiyhdistyksen varojen jakamisessa Nuorisosäätiölle Vanhasen pääministerikaudella vuosina 2006-2009. Perustuslakivaliokunta katsoi yksimielisesti, ettei tuolloin ollut aihetta nostaa syytettä entistä pääministeriä vastaan.

"Onko ministerin normaalia korkeampi syytekynnys enää tarkoituksenmukaista? Tarvitaanko ministerien rikosoikeudellisen vastuun arvioimiseen erityistä tuomioistuinta eli valtakunnanoikeutta?"

Jaakko Jonkka

Jonkka arvioi ministerivastuuta pohtiessaan, että oikeudellinen prosessi on vaarassa politisoitua, kun poliitikot päästetään ääneen suuressa salissa.

– Minusta on rikosprosessuaalisesti luonnontonta, että eduskunnan suuri sali käy keskustelua ja äänestää puhtaasti oikeudellisesta kysymyksestä. Äänestetään siitä, onko perusteita jatkaa yksittäisen rikosasian käsittelyä tuomioistuimessa. Siinä on oikeudellisen ja poliittisen kuvion sekamelskan vaara. Oikeudellisen keskustelun varjolla voidaan käydä poliittista debattia.

Jonkka tarkastelee ministerinvastuuta valtiovallan kolmijako-opin mukaan. Poliittisesta käsittelystä olisi hänen mukaansa luovuttava.

– Käsittelyn pitäisi mennä normaaliin tapaan kuten rikosasioita käsiteltäessä tapahtuu. Syyteharkinnan tekisi oikeudellinen elin eli esimerkiksi valtakunnansyyttäjä tai oikeuskansleri. Tämä selkiyttäisi myös ministerin oikeudellisen ja poliittisen vastuun eroa.

Pitäisi siis rukata perustuslakia uuteen uskoon ja pohtia, tarvitaanko valtakunnanoikeutta lainkaan.

– Onko ministerin normaalia korkeampi syytekynnys enää tarkoituksenmukaista? Tarvitaanko ministerien rikosoikeudellisen vastuun arvioimiseen erityistä tuomioistuinta? Eli valtakunnanoikeutta. Olisi oikeusvaltioperiaaatteen kannalta tärkeätä, että poliittisen ja oikeudellisen vastuun rajaa selkiytettäisiin.

Jonkka korostaa vielä sitä, että hän toki luottaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kykyyn toimia ilman puoluepolitiikkaa.

– Mutta onko ylipäätään asianmukaista, että oikeudellisissa kysymyksissä on käsittelyn välissä poliittinen prosessi? Onko tarvetta muuhun kuin siihen, että rikosasia käy oikeudellisen prosessin läpi linjan: alkaen esitutkinnasta ja syyteharkinnasta päätyen yleiseen tuomioistuimeen?

Perustuslakivaliokunta.
Jaakko Jonkka korostaa luottavansa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kykyyn toimia politikoimatta. Yle

Jonkka: poliittiset virkanimitykset ovat yksi korruption muoto

Vaalirahoituskohu avasi silmät sille, että myös Suomessa on korruptiota. Kun ennen puhuttiin rötösherroista ja lahjuksista, on puheenparsi siirtynyt rakenteelliseen korruptioon ja hyvä veli -verkostoihin.

Jonkka pitää poliittisia virkanimityksiä korruptiona. Poliittisilla virkanimityksillä tarkoitetaan sitä, että pelkästään puolueen ansioiden avulla kiilataan ohi muiden viranhakijoiden.

Jonkka haluaisi ylimpiin virkanimityksiin, kuten vaikkapa kansliapäälliköiden valintoihin mahdollisuuden valittaa valinnoista.

– Poliittiset virkanimitykset ovat eräänlainen korruption muoto. Valtioneuvoston yleisistunnoissa tehtävät eli ylimmät nimitykset ovat jääneet valitusoikeuden ulkopuolelle. Kuitenkin korkeimmat virkanimitykset ovat herkimpiä epäilyille poliittisesta vaikuttamisesta.

Poliitikkojen "sulle-mulle" -virkanimityspaketteihin ei nyt päästä kiinni kuin laillisuusvalvojalle tehtyjen kantelujen avulla.

Oikeus saada nimitys tuomioistuimessa arvioitavaksi vahvistaisi luottamusta virkanimitysten asianmukaisuuteen, Jonkka arvioi.

– Virkanimitysten valitusoikeus pitäisi ulottaa myös näihin valtioneuvoston yleisistunnossa tehtäviin nimityksiin.

Ministerin tuuppaus ja poliittinen suhmurointi

Jaakko Jonkka on pohtinut niin sanottua poliittista ohjausta ja sen vaikutusta lakien valmisteluun ja ministeriöihin.

Jonkka on kirjoittanut aiheesta aiemmin muun muassa Oikeuskanslerin vuosikertomuksessa vuonna 2014 (siirryt toiseen palveluun). Ylelle Jonkka totesi jo tuolloin, että kiire ja poliittinen paine saattavat syrjäyttää hyvän lainvalmistelun periaatteet.

Jonkka kertoo tehneensä aikoinaan ministeriöiden kansliapäälliköille pienen kyselyn lainvalmistelun tasosta ja laadusta.

– Sieltä tuli melko karua viestiä siitä, että poliittinen ohjaus on toisinaan syrjäyttänyt hyvän lainvalmistelun periaatteet. Jos poliittinen intressi on joko aikataulullisesti tai muuten riittävän voimakasta, se suorastaan jyrää hyvän lainvalmistelun vaatimukset ja periaatteet.

Jonkka kertoo havainneensa hallintopäätöksissä joitakin esimerkkejä siitä, että poliittisella ohjauksella olisi puututtu esimerkiksi virkanimityksen valmisteluun.

– Muutama vuosi sitten kerroin oikeuskanslerin vuosikertomuksessa esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajan nimitysprosessista, jossa oli annettu poliittista ohjausta varsin varhaisessa vaiheessa valittavan henkilön nimeä myöten. Asiasta oli tehty kantelu. (siirryt toiseen palveluun)

Viime hallituskaudella, soten viime metreillä, huhuttiin vahvasta poliittisesta tuuppauksesta, jonka tarkoituksena oli saada päätöksiä pikaisesti aikaan.

Jonkka sanoo, ettei hän enää tätä vaihetta sote-saagassa seurannut kuin katsomosta.

– Aikaisemmissa vaiheissa sotessa on sellaista kyllä näkynyt. Ja julkisuudessa olevien tietojen mukaan soten valmistelu näyttää olevan edelleen varsin kinkkistä.

Poliittinen virkakunnan ohjaus ja ohjastaminen tulevat aina ylimmiltä palleilta. Sieltä missä ylin valtakin on.

– On veteen piirretty viiva, mikä on poliittisen ohjauksen ja virkamiesvalmistelun suhde. Se on asia, jossa pitää olla varsin tarkka. Jos ihmiset eivät luota julkisia tehtäviä hoidettavan asianmukaisesti, luottamus koko oikeusvaltioon kärsii.

Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan klo 23.

lue lisää:

Poliittiset virkanimitykset jylläävät maan ykkösviroissa, vaikkei kunnissa keittäjältä enää jäsenkirjaa penätäkään