1. yle.fi
  2. Uutiset

Ruokamatka maailmaan, jossa keittiö oli naisten paikka ja rasvaton maito kauhistus – 70-luvulla kaupungista tuotu jugurtti oli odotettu herkku

Olliloiden maalaistalossa oltiin omavaraisia ja katsottiin kokkiohjelmien pioneeria, Patakakkosta.

perinneruoat
Ollilan vanhaisäntä Heikki Ollila ja hänen tyttärensä Elina Töllinen tuvan pöydän ääressä.
Vanhaisäntä Heikki Ollila ja perheen tytär Elina Töllinen. Jari Pussinen/Yle

Kärkölässä sijaitseva Ollilan tila on ollut saman suvun hallussa 1600-luvulta asti.

– Sukuviirissä on vuosi 1637. Sieltä asti on aina löytynyt poikia, jotka ovat jatkaneet tilan pitoa, kertoo vanhaisäntä Heikki Ollila.

Paitsi tila, myös ruokaperinteet ovat siitä lähtien siirtyneet sukupolvelta toiselle. Hämäläisiin ruokiin oppi myös Ollilan Savosta tullut vaimo.

– Äiti kävi 70-luvun alussa emäntäkoulun, kertoo talon tytär Elina Töllinen.

– Siihen päälle hän sai anopiltaan perinteisten ruokien koulun ja kyllä ne on sieltä ne samat ruuat periytyneet minulle itsellenikin. On paljon sellaisia suvun perinneruokia, mitä vuosikymmenten läpi on tehty ja tehdään edelleen.

Samat reseptit monella sukupolvella

– Viikonloppuisin meillä oli aina jotain laatikoita, muistelee lapsuuttaan vanhaisäntä Heikki Ollila. Äitivainaa teki imellettyä perunalaatikkoa tai maksalaatikkoa tai porkkana-ja makaroonilaatikoita.

Hämäläistä kotijuustoa.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Hämäläinen kotijuusto, piimäjuusto, pitojuusto...Yle

– Myös hämäläinen näkkileipä on sellainen perinneruoka, jota tehdään edelleen, jatkaa tytär Elina Töllinen. Myös kotijuusto on semmoinen ja tietysti kaikki laatikkoruuat. Varmaan myös leivontakulttuurissa on sellaisia suvun kakkuja, pullia ja pipareita jotka ovat menneet jo useamman sukupolven läpi.

Elina eli omaa lapsuuttaan 70-luvulla, jolloin paprikapulveri oli eksoottinen mauste ja Patakakkosen Vanamo ja Kolmonen heristelivät sormeaan suomalaisten lenkkimakkaran syönnille. Patakakkosta katseltiin myös Olliloilla.

Kaupan lihapiirakka ja jugurtti lasten harvinaisia herkkuja

Elina Töllinen selailee äitinsä emäntäkoulun aikaista ruuanvalmistusvihkoa. 50 vuodessa ovat mustekynällä kirjoitetut reseptit haalistuneet.

– Keittoja, leivonnaisia, tämä on aivan täynnä kaikkia reseptejä. Lihariisipiirakka on siihen aikaan varmaan ollut aika hitti. Muistan, että sitä syötiin lapsena paljon. Se oli sellainen vierasruoka.

70-luvulla yleistyivät nakit ja kotona alettiin leipoa pitsaa.

– Meillä se pitsa oli enemmänkin lämpöisiä voileipiä. Muistan lapsuudesta, että pellillinen lämpimiä voileipiä oli sellainen lauantaiherkku saunan jälkeen.

Kirjolohi tuli kauppoihin 70-luvulla. Myös kalapuikkojen valmistus alkoi.

– Meillä ei kalapuikkoja syöty, niihin olen varmaan tutustunut peruskoulussa.

Maalaistaloissa ruuanlaitto oli tiukasti naisten työtä. Työnjaon lisäksi myös ruokailu oli maalla perinteisempää kuin kaupungeissa. Oltiin myös omavaraisempia, joskus lasten harmiksi.

Vanhoja kauniita kannuja seinähyllyllä.
Ollilassa on aina viljelty mallasohraa -ja tehty hyvää ruokaa. Jari Pussinen/Yle

– Meillä oli kotona kasvimaat, josta saatiin porkkanat,sipulit ja kaikki tämmöiset, kertoo Töllinen. Kasvihuoneessa kasvoi tomaatteja ja kurkkuja ja äiti opetti säilömään ja tekemään hillot ja mehut. Silloin kun oltiin lapsia, vanhemmat saattoivat kerran kuussa käydä kaupungissa ja tuoda kaupan lihapiirakkaa tai jugurttia. Ne olivat sellaisia suuria, odotettuja herkkuja.

Raakamaitoa suoraan navetasta

Ravitsemusvalistus alkoi toden teolla 70-luvulla. Rasvasta ja sokerista varoiteltiin ja kasvisten syöntiin kannustettiin. Kauppoihin tuli rasvaton maito.

– Meillä ei rasvatonta maitoa ole juotu silloin eikä nykyäänkään, sanoo Töllinen. Joka toinen päivä oli maitoaamu ja maito haettiin tästä navetalta. Meillä juotiin ihan raakamaitoa.

Maidosta Elina Töllinen valmistaa samanlaista kotijuustoa, jota jo monet hänen esiäideistään ovat tehneet. Sitä on kutsuttu monella nimellä – piimäjuusto, kotijuusto tai hämäläinen pitojuusto. Tärkeintä kuitenkin on, että Olliloilla ruokaperinteet ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.

Hämäläinen kotijuusto

3 litraa maitoa

1-1,5 litraa hapanta piimää

3-4 munaa

1 -1,5 tl suolaa

(voisulaa, yrttejä tms)

Kuumenna maito.

Riko munien rakenne ja lisää ne yhdessä piimän kanssa maitoon varovasti liruttaen.

Anna seistä kattilassa muutaman tunnin ajan.

Nostele reikäkauhalla lävikköön ja valuta hera pois.

Laita massa kulhoon ja hierrä sekaan suola (ja halutessasi sula voi, yrtit tms.)

Siirrä harsotettuun muottiin ja laita vuorokaudeksi kylmiöön lepäämään/juustoutumaan.

Valmiin juuston voit käyttää sellaisenaan lisukkeenä tai paistaa nopeasti kuumassa uunissa väriä sen pintaan.

Katso Puoli seitsemän -ohjelman tv-juttu aiheesta Yle Areenassa:

Lue seuraavaksi