Poikien harrastuksesta virisi oikea bisnes – nyt koko Virtasen perhe pyytää rapuja syrjäisellä koskella ja myy ne hienostoravintoloiden rapujuhliin Helsinkiin

Ravustuskausi alkaa tänään.

ravustus
jussi virtanen heittää rapumerran veteen
Ravustaja Jussi Virtasen mukaan alkavaa rapukautta pystyy kommentoimaan vasta, kun ensimmäinen merta on nostettu.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Tavallinen ravustuspäivä alkaa varhain. 19-vuotias Jussi Virtanen lähtee aamulla ensi töikseen tarkastamaan yön yli vedessä olleet merrat. Sen jälkeen pyydykset lasketaan uudestaan veteen ja ne saavat olla siellä jälleen yön yli.

Seuraavana aamuna sama toistuu. Kierto jatkuu miltei koko kauden.

Virtanen tarkastaa päivittäin noin 300 mertaa. Aikaa tähän menee noin kahdeksan tuntia. Iitin Vuolenkoskella asuva Virtanen on odottavilla mielin alkavan ravustuskauden kynnyksellä.

– Ravustus on vähän kuin tauti. Kun se iskee, siitä ei pääse eroon. Tämä on elämäntapa, Jussi Virtanen sanoo.

Virtaseen ravustuskuume iski jo 12-vuotiaana, kun hän pääsi kokeilemaan saksiniekkojen pyydystämistä tuttavan rapumerroilla.

– Ensimmäisellä kerralla merroissa oli heti rapuja ja siitä se innostus lähti.

Nyt Jussi Virtasen perheessä on useampi ravustaja. Virtanen itse huolehtii 200 merrasta liikekumppaninsa kanssa. Hänen isällään on sata mertaa ja pikkuveljellä on 30 mertaa vastuullaan. Perheen kaikki 330 mertaa lasketaan Vuolenkoskeen.

– Ammattikalastusmielessäse alkaa olla maksimimäärä Vuolenkoskessa. Laskupaikat alkavat loppua kesken. Ajatuksia on ollut, että tulevaisuudessa mertoja voisi laskea Heinolan puolelle Konninvedellekin.

rapumertoja ja syöttejä veneessä
Ennen veteen laskua mertoihin laitetaan kalasyöttejä houkuttamaan rapuja.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Odotettavissa hyviä saaliita

Suomessa ravustuskausi alkoi tänään tiistaina ja se päättyy lokakuun viimeisenä päivänä. Itä-Suomen yliopiston rapututkija Japo Jussila arvioi, että alkavasta ravustuskaudesta tulee hyvä.

– Kaikki merkit viittaavat siihen, että olisi tulossa tavallista parempi ravustuskausi, Jussila sanoo.

Yksi näistä merkeistä on pitkäksi venynyt viime syksy, joka mahdollisti rapujen kasvamisen vielä sydänsyksylläkin. Tämän myötä isoja ja sukukypsiä rapuja jäi veteen paljon. Aikaisen ja lämpimän kevään myötä myös uuden ravun kasvukausi on onnistunut, eikä rapurutonkaan tiedetä aiheuttaneen kantojen romahtamista.

– Voidaan odottaa, että rapu kävisi mertaan varsin hyvin jo heti kauden alusta, Jussila sanoo.

Helsingissä kehuttuja rapuja

Tavallisesti pyydetyt ravut myydään kappalehinnalla, joka määrittyy ravun koon mukaan. Myyntiin kelpaavan ravun tulee olla yli kymmenen senttimetrin suuruista.

Virtasen perheen ravut myydään helsinkiläiselle E. Erikssonin kalatukulle, jonne he ovat toimittaneet rapuja jo useamman vuoden. Tukussa on kehuttu erityisesti Vuolenkoskelta tulevien rapujen puhtautta.

– He ovat meillä keskisuuri rapujen toimittaja. Heidän rapunsa ovat aina meille tullessa tuoreita, puhtaita ja hyväsaksisia, kalatukku E. Erikssonin rapuostaja Mika Nordström sanoo.

E. Eriksson toimittaa rapuja sekä ravintoloihin että vähittäismyyntiin eri puolille Suomea, mutta valtaosa yrityksen myymistä ravuista päätyy pääkaupunkiseudun ravintoloihin. Toimitusjohtaja Mika Jääskeläisen mukaan rapujuhlat ovat monille ravintoloille vuosittainen perinne, ja rapujuhliin keskittyneet ravintolat voivat myydä tuhansia rapuja viikossa.

Hän sanoo, että rapujuhlakulttuuri on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana laajentunut rannikkoseudulta myös muualle Suomeen. Rapujuhlia järjestävät etenkin korkeatasoisemmat à la carte -ravintolat, ja niiden lautasille päätyy myös Jussi Virtasen pyytämiä rapuja. Ravut maksavat ravintolassa useamman euron kappaleelta.

– Rapu on melko arvokas tuote, ja ravintolat pyrkivät rakentamaan sen ympärille pitkäjänteistä perinnettä, sanoo Mika Jääskeläinen.

Vuolenkosken virtaus puhdistaa ravut

Jussi Virtanen upottaa rapumerrat tavallisesti 15 merran ketjussa eli jataksessa. Pyydystyssyvyys vaihtelee Vuolenkoskella muutamasta metristä 20 metriin.

– Päivän aikana saalis voi vaihdella sadan ja 500 ravun välillä, Virtanen kertoo.

Viime kaudella Virtasen perhe nosti Vuolenkoskesta 20 000 rapua. Virtasen mukaan kaksi edellistä rapukautta ovat olleet tavallista huonompia, koska lämmin sää on pitänyt ne pohjassa. Ravustajan mukaan saalis ei kuitenkaan lopu vesistöstä.

– Vuolenkoskessa rapua on todella paljon.

Virtasen mukaan Vuolenkosken rapujen maun salaisuus on kosken vedessä.

– Tässä kohtaa on virtausta, joka se pitää rapujen jalat ja mahan puhtaina hiekasta. Oikein savisessa ja seisovassa vedessä elävä rapu on huomattavasti hankalampi puhdistaa hiekasta. Se saattaa vaikuttaa makuun, arvioi Virtanen.

jussi virtanen veneessä rapumerta käsissään
Antti-Jussi Korhonen / Yle

Suomen vesissä esiintyy kahdenlaista rapua, kotimaista jokirapua ja amerikkalaissukuista täplärapua. Tavallisesti pyyntikaudella täplärapusaalis on noin kaksinkertainen verrattuna jokirapusaaliiseen. Jokiravun myyntihinta on myös korkeampi kuin täpläravun.

Täplarapu on yleinen saalis Etelä-Suomessa. Harvinaisempaa jokirapua esiintyy Keski-Suomessa ja Etelä-Lapissa. Suurin osa Vuolenkoskestakin saavasta rapusaaliista on täplärapua.

– Viime kesänä saimme koskesta yhden ainoan jokiravun, Virtanen sanoo.

Bentley on jäänyt vielä ostamatta

Ravustaja Jussi Virtasen ravustuksesta saamat tulot eivät ole suuret. Hän kertoo, että käteen jäi viime kesänä koosta riippuen 55-65 senttiä per rapu.

– Paljon tästä leikistä ei jää käteen. Ei ole minun pihallani vielä Bentleytä, Virtanen naurahtaa.

Jussi Virtasen mukaan suurin osa saaduista tuloista menee ravustuksen aiheuttamiin kuluihin.

– Mertoja pitää uusia tasaisin väliajoin. Osa menee rikki tai häviää. Tyypillistä on, että merta jää kiinni koskenpohjan uppotukkiin ja rikkoutuu tai ei irtoa ollenkaan ja se jää pohjaan, Virtanen kertoo.

Yksi merta maksaa noin 20 euroa. Toinen iso kuluerä on veneen bensiini.

Virtasen merrat ovat kohdanneet myös ilkivaltaa tämän ravustusuran aikana.

– Minun aikanani on varastettu kaksi rapujatasta. Se on aika kallis paukku, kun pitää uusia kolmisenkymmentä mertaa. Mertoja saatetaan käydä myös luvatta katsomassa. Sen huomaa siitä, että merrat ovat ihan yhdessä mytyssä ja tyhjiä, kun niitä tulee katsomaan.

Virtanen korostaa kuitenkin, että tällainen ilkivalta on ollut varsin harvinaista. Pääasiassa merrat ovat saaneet olla rauhassa.

Viime vuosina Jussi Virtanen on työllistänyt itsensä kesän ja syksyn ajan ravustuksella. Talvella ja keväällä hän työskentelee rakennustyömaalla. Hän ei ole aikeissa jättää ravustusta.

– Rapukauden lopussa kädet ovat verillä, veneessä on kauhean kylmä ja kaikki ottaa päähän. Keväällä sitä silti kuitenkin alkaa odottaa, että uusi kausi taas alkaisi, Virtanen toteaa.

Lue lisää: Kolme koulupoikaa ravusti 77 päivää saadakseen taskurahaa – nyt heidän rapujaan ylistetään Helsingin ravintoloissa