Vanhan hirsipuumetsän hongat humisevat nyt luonnonsuojelualueella

Suomen suurin kunnallinen suojelualue sijaitsee Oulussa. Ilman vääntöä se ei kuitenkaan syntynyt.

Vuosia kestäneen poliittisen kädenväännön jälkeen Oulun Sanginjoelle perustettiin Isokankaan suojelualue 2018.

Päätöksestä tehtyjen valitusten käsittelyyn meni vielä pari vuotta, kunnes tänä kesänä suojelu astui voimaan.

Sanginjoella on ollut jo muutama alue suojeltuna.

Suojelupäätös on sitova. Sen jälkeen aluetta ei voi enää ottaa talouskäyttöön tai muuttaa asuntoalueeksi.

Luonnonsuojelualueiden käyttöä säätelee luonnonsuojelulaki.

Sari Ammunet asuu suojelualueen vieressä.

Olihan se soutamista ja huopaamista, mutta onneksi lopulta saatiin suojelualue.

Sari Ammunet

Isokangas on nyt maan suurin kunnallinen suojelualue.

Yhtenäinen suojelualue on yhteensä 1168 hehtaaria, sillä Isokankaan vieressä on myös luonnonsuojeluperintösäätiön Kuovinsuo.

Matkaa kaupungin keskustasta Isokankaan suojelualueelle kertyy parikymmentä kilometriä.

Oulu sai alueen, kun kaupungin perustaja kuningas Kaarle IX lahjoitti sen masto- ja hirsipuumetsäksi vuonna 1605.

Isokangas on seudun merkittävimpiä luontoalueita.

Laajat jäkäläkankaat syntyivät mannerjään sulaessa virranneista maa-aineksista.

Sieltä löytyy hyviä sienialueita, joilla kasvaa muun muassa tatteja, haperoita ja kangasrouskuja.

Myös mustikka, puolukka ja variksenmarja viihtyvät Isokankaalla.

Metsässä samoilijalle kelopuut ovat tuttu näky.

Yhtenäistä metsämaisemaa rikkovat siellä täällä kimmeltävät pienet järvet ja lammet.

Kuivien kangasmaiden ja vesistöjen lisäksi suojelualueella on pieniä rämeitä ja kosteikkoja.

Kalimenojassa vesi solisee pienen Myllykosken kivikkojen lomassa kohti Perämeren rannikkoa.

Kosteikossa viihtyvät sammaleet, saniaiset ja kortteet.

Maitohorsmat ja muut metsäkukat värittävät muuten vihreän sävyistä metsämaisemaa.

Alueelta löytyy myös vanhaa kuusimetsää ja aarnialueita.

Kosteisiin paikkoihin on muodostunut myös korpimaisia kuusikkoja.

Monipuolisen luonnon vuoksi Isokankaan alue on suosittu retkeilykohde.

Isokankaalta löytyy muutama tulentekopaikka.

Nuotiopaikan laavun hirreltä voi tavata vaikkapa yökkösmäisiin perhosiin kuuluvan täplätupsukkaan toukan.

Anne Tollan ja Ranja Koskenkorva kävivät Isokankaalla katsastamassa mustikkapaikkoja.

Anne Sutinen piipahti Isokankaalla Oulusta.

Tänne pääsee pikaiseen keittelemään vaikka aamukahvit.

Anne Sutinen

Parin viime vuoden aikana kävijöitä on ollut aiempaa enemmän. Korona-aikakin on varmaan tuonut oman lisänsä.

Sari Ammunet

Isokankaan vanhoja rakenteita pidetään kunnossa, mutta uusia rakennuksia tai teitä alueelle ei ole tulossa.

Osa vanhoista rakenteista kaipaakin selvästi kunnostamista.

Isokankaan jatkosuunnittelun pohjana ovat luonnonsuojelu sekä monimuotoisuuden lisääminen.

Tekijät

Teksti

Risto Degerman

Kuvat

Timo Nykyri ja Risto Degerman

Videot

Timo Nykyri

Julkaistu 23.7.