Kirjeenvaihtajalta: Trumpin oikukas kausi väritti työrupeamaa USA:ssa – valehtelu ei presidenttiä tahrannut, jatkokausi voi karahtaa koronaan tai George Floydiin

Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on sata päivää. Paula Vilén käy pestinsä päätteeksi läpi neljä asiaa, jotka tekivät Trumpin ensimmäisestä virkakaudesta poikkeuksellisen.

Ulkomaat
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt marssivat Black Lives Matter-asian puolesta New Yorkissa 28. kesäkuuta.
Black Lives Matter -mielenosoittajat olivat marssilla New Yorkissa kesäkuussa. Liikkeellä on tärkeä rooli marraskuisissa presidentinvaaleissa, arvioi tutkija.Peter Foley / EPA

Presidentti Donald Trump haluaisi kiihkeästi jatkaa "Amerikan mahtavaksi tekemistä" vielä toiset neljä vuotta, mutta sata päivää ennen vaaleja hänen asemansa vaikuttaa tukalalta. Trump on demokraattihaastajaansa Joe Bidenia jäljessä noin yhdeksän prosenttiyksikköä (siirryt toiseen palveluun).

Tästä huolimatta Trumpin strategia ei näytä olevan kannattajapohjan laajentaminen, päinvastoin.

Professori Capri Cafaro Washingtonin American Universityn yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta arvioi, että Trump on nyt keskittynyt ydinkannattajakuntansa aktivoimiseen. Tästä kertovat Trumpin puheet "laista ja järjestyksestä" ja Black Lives Matter -mielenosoittajien tuhoavasta vaikutuksesta.

Kaikkiaan ydinkannattajakuntaa on Cafaron mukaan noin 37 prosenttia äänestäjistä; muun muassa ei-yliopistokoulutettuja valkoisia, valkoisia evankelikaalisia ja keskilännen valkoisia katolilaisia.

Presidentti Donald Trump poseeraa raamattu kädessään Valkoisen talon edustalla.
Presidentti Donald Trump käväisi kesäkuussa Valkoisen talon läheisen kirkon edustalla Raamattu kädessään. Valokuvaustilaisuuden tieltä siivottiin George Floyd -mielenosoittajat voimatoimin.Shawn Thew / EPA

Cafaro luonnehtii Trumpin ydinkannattajakuntaa niin uskolliseksi, että se seisoo hänen rinnallaan, tapahtuipa mitä hyvänsä. Se antaa presidentille energiaa ja myönteistä työntövoimaa.

Olennaista on nyt, onko ydinkannattajakuntaa tarpeeksi niissä osavaltiossa, jotka ovat vaalijärjestelmän kannalta merkittävimpiä.

Ja miten kuluneen kolmen ja puolen vuoden poikkeukselliset tapahtumat vaikuttavat ydinjoukon liepeillä kantaansa pohtiviin äänestäjiin.

Kuvassa etualalla toimittaja punaisessa takissa väkijoukon keskellä. Taka-alalla presidentti Sauli Niinistö ja presidentti Donald Trump.
Ylen kirjeenvaihtaja Paula Vilén esittämässä kysymystä presidentti Donald Trumpin ja presidentti Sauli Niinistön lehdistötilaisuudessa Washingtonissa 2017.Bryan Rager

"Kuin mankelin läpi runnottu"

Poikkeuksellisuudesta tuli toisen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajapestini aikana maan hallinnon sääntö.

Työni alkoi suoraan Valkoisesta talosta, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapui vierailulle Washingtoniin vuonna 2017. Hänen vanavedessään myös me suomalaiset toimittajat pääsimme Donald Trumpin lähietäisyydelle.

Lue lisää:

Toimittajalta: Trump teki minusta ”sen toisen suomalaisblondin” ja salamana somejulkkiksen

Tämän jälkeen Trump työllisti minua lähes päivittäin. Kolmen Washingtonin-vuoden jälkeen olo on kuin mankelin läpi runnottu. Parhaimpina päivinä pelkästään Valkoisesta talosta uutisaiheita olisi riittänyt raportoitavaksi useita.

Nämä neljä erityisen poikkeuksellista tapahtumaa erottivat Trumpin kauden muista. Pohdin professori Capri Cafaron kanssa, miten ne vaikuttavat vaalitulokseen sadan päivän päästä.

1. Vuosisadan pahin pandemia ei näytä väistyvän – Presidentti huolissaan pörssikursseista

Presidentinvaalikampanja käydään Yhdysvalloissa riehuvan historiallisen pandemian keskellä.

Luvut eivät mairittele istuvaa presidenttiä: Vaikka Yhdysvalloissa asuu vain runsas neljä prosenttia maailman väestöstä, maailman koronatapauksista siellä on todettu 25 prosenttia. Koronaan kuolleita on eniten maailmassa (siirryt toiseen palveluun). Synkimpien ennusteiden mukaan vaalien aikaan marraskuussa heitä voi olla jo 200 000.

Ulkopuoliselle tarkkailijalle on ollut typerryttävää huomata, miten kädetön suurvalta on ollut hoitamaan koronakriisiä.

Yhdysvallat ei lähetä sotilaitaan taisteluihin ilman suojavarusteita, mutta terveydenhoitohenkilökunta on joutunut pukeutumaan pahimmillaan jopa roskasäkkeihin suojavarustepulan keskellä.

Jätesäkeillä suojautuneita sairaanhoitajia en odottanut näkeväni yhdessä maailman rikkaimmista maista.

Ystäväperheemme lääkäri-isä oli viikkokausia töissä ilman kunnon suojamaskeja, vaikka vastaanotti potilaita, joiden koronatilanteesta ei ollut tietoa. Hän eristi itsensä muusta perheestä kellariin tartuntavaaran minimoimiseksi.

Koronakriisin alkuvaiheista lähtien on myös näkynyt, kuinka tilkkutäkkimäistä vastaaminen pandemiaan Yhdysvalloissa on ollut. Liittovaltiorakenteen takia meno on kuin samaa sotaa käytäisiin 50 eri komentajan voimin.

Lue lisää:

Viisi syytä miksi koronataisto takkuaa Yhdysvalloissa: Osavaltiot kilpailevat suojavarusteista, testipulan takia viranomaiset toimivat osin sokkona, osa sairastuneista menee töihin

Professori Capri Cafaro American Universitysta sanoo, että presidentti teki virhearvion, kun ajatteli voivansa vetäytyä koronakriisin hoidossa takavasemmalle.

– Sinällään ei ollut väärin painottaa osavaltioiden omaa päätösvaltaa, mutta yhdysvaltalaiset odottivat presidentiltä kriisin keskellä johtajuutta ja eritoten empatiaa. Trumpilta näyttävät puuttuvan molemmat, professori Cafaro sanoo.

Jo pandemian alkuvaiheissa moni kuvernööri (siirryt toiseen palveluun) vetosi muun muassa keskitetymmän suojavarustehankinnan puolesta. Mutta osavaltiot jäivät toimimaan pandemian keskellä, miten parhaaksi katsoivat.

Kesä- ja heinäkuussa tartuntamäärät nousivat räjähdysmäisesti juuri niissä etelän ja lännen osavaltioissa kuten Florida, Texas ja Arizona, joissa koronarajoituksiin on suhtauduttu penseästi, ja joita johtavat Trumpia tukevat republikaanikuvernöörit.

Tehohoidon työntekijät lepäävät sairaalan käytävällä Texasin Houstonissa.
Koronasairaalan teho-osaston työntekijät pitivät lepotauolla sairaalan käytävällä Texasin Houstonissa heinäkuun alussa.Go Nakamura / AFP

Esimerkiksi Texasissa kuvernööri esti huhtikuussa paikallisviranomaisia asettamasta suojamaskipakkoa, kun rajoituksia alettiin vähitellen purkaa. Heinäkuun alussa hän joutui tartuntojen levitessä tekemään täydellisen u-käännöksen ja määräämään osavaltioon maskipakon. (siirryt toiseen palveluun)

Kansanterveyskriisin keskellä yhdysvaltalaiset ovat joutuneet pohtimaan omaa suhtautumistaan virukseen ristiriitaisen tiedon keskellä.

Samaan aikaan kun Valkoisen talon koronatyöryhmän asiantuntijalääkärit patistivat kansalaisia ylläpitämään turvaetäisyyksiä ja käyttämään suojamaskeja, presidentti järjesti tuhansien ihmisten kampanjatilaisuuksia vailla koronavarotoimia. Keväällä Trump pohdiskeli mahdollisuutta nitistää koronavirus desinfiointiaineinjektiolla.

Lue lisää:

Kirjeenvaihtajalta: Kolme nostoa Trumpin Tulsan-tilaisuudesta – väkimäärä lässähti, Bidenista leivottiin seniiliä ja kierrätetty iskulause

Professori Capri Cafaron mukaan on hyvin poikkeuksellista, että presidentti asemoituu terveysviranomaisten ohjeiden vastapuolelle.

– Liittovaltiotasolta puuttui vakuuttava, yhtenäinen toimintalinja. Koronatyöryhmän asiantuntijat ja presidentti puhuivat ristiin. Kun presidentin toivottiin osoittavan myötätuntoa koronauhreille, hän pikemmin vähätteli kamalaa tilannetta.

Vaikka yhdysvaltalaisten enemmistö on mielipidekyselyjen mukaan ollut tyytymätöntä (siirryt toiseen palveluun) presidentin tapaan hoitaa koronakriisiä, pandemia ei välttämättä koidu marraskuun vaaleissa Trumpin kohtaloksi. Paljon riippuu myös siitä, onko koronakriisin runtelema Yhdysvaltain talous syksyllä noussut tai nousemassa jaloilleen.

Trumpin vaalikampanja Tulsassa 20. kesäkuuta.
Donald Trump piti ensimmäisen kampanjatilaisuutensa koronatauon jälkeen Tulsassa 20. kesäkuuta.Albert Halim / EPA

Hyvin vetävä talous oli vielä alkuvuodesta Trumpin kiistaton vaaliase, kun työttömyysluvut olivat alhaisimmat puoleen vuosisataan. Koronan vuoksi tilanne on keikahtanut päälaelleen.

Yhdysvaltain työttömyys pompahti huhtikuussa koronan vuoksi 3,5 prosentista synkimmäksi sitten 1930-luvun lamavuosien, yli 14:ään prosenttiin. Edelleen työttömiä on yli 10 prosenttia. Talouden elvyttämiseksi kongressi hyväksyi Yhdysvaltain historian tähän asti suurimman, yli 2 000 miljardin dollarin elvytyspaketin.

Presidentillä onkin ollut kiire avaamaan taloutta. Hän on arvioinut, että kolmannella vuosineljänneksellä talous kääntyy nousuun ja että ensi vuodesta tulee ennennäkemättömän loistava.

Trump on myös syyttänyt demokraatteja (siirryt toiseen palveluun) siitä, että nämä haluavat pitää taloutta kiinni vahingoittaakseen istuvaa presidenttiä marraskuun vaaleissa.

Pelkkään talouteen luottaminen vaaliaseena voi koronapandemian keskellä osoittautua yksisilmäiseksi. Mielipidekyselyjen mukaan yhdysvaltalaisten vaa’assa terveyshuoli painaa nyt taloutta enemmän. Enemmistö on ollut huolissaan, että taloutta avataan liian nopeasti (siirryt toiseen palveluun) ja pitänyt koulujen avaamista (siirryt toiseen palveluun) syksyllä turvattomana.

Meklareita New Yorkin pörssissä.
New Yorkin pörssin meklarit joutuivat keväällä todistamaan pörssikurssien hurjaa syöksyä.Justin Lane / EPA

2. George Floyd keräsi kansan kadulle – Presidentti viittasi kintaalla muutosvaatimuksille

Vaaleissa koronaa suuremmaksi vaikuttimeksi voi nousta George Floydin julma surma ja sitä seurannut rasisminvastaisten mielenosoitusten aalto.

Mielipidekyselyiden mukaan suurin osa yhdysvaltalaisista katsoo rasismin ja poliisin raakuuden olevan ongelma (siirryt toiseen palveluun), mutta Trump näyttää tässäkin asiassa kulkevan eri suuntaan kuin kansalaisten enemmistö.

Hän on puolustanut rasistisena pidettyä etelävaltiolaislippua aikana, jolloin viimeinenkin Yhdysvaltain osavaltioista – Mississippi – päätti poistaa tunnuksen lipustaan. Trump ei ole kertaakaan sanonut tasa-arvoisempaa kohtelua vaativan liikehdinnän iskulausetta "Black Lives Matter", mustien elämällä on väliä.

Kansalaisliikehdinnän syiden ymmärtämisen sijaan presidentti on leimannut Black Lives Matter -mielenosoittajat roistoiksi ja rettelöitsijöiksi (siirryt toiseen palveluun)ja toistuvasti vaatinut "lakia ja järjestystä".

George Floydin pidätyspaikka Minneapolisissa.
Poliisin surmaaman George Floydin kiinniottopaikalle Minneapolisissa virtasi kukkatervehdyksiä koko alkukesän ajan.Craig Lassig / EPA

Professori Cafaro arvioi, että vuosikausiin voimakkaimman rasismi- ja rotukeskustelun ohittaminen voi koitua Trumpille pahaksi poliittiseksi virhearvioksi.

– Monet näkevät tämän hetken toisenlaisena kuin aiemmat mielenosoitukset. Nyt kaduilla on monietnistä ja monen ikäistä väkeä vaatimassa toimia tasa-arvoisemman Yhdysvaltain rakentamiseksi. Mutta presidentti on jälleen vaiti. Hän on epäsynkassa yhdysvaltalaisten odotuksiin nähden.

Tilanne muistuttaa Vietnamin sodan aikoja 1960-luvulla, jolloin sekä presidentti Lyndon B. Johnson että hänen jälkeensä Richard Nixon kiihdyttivät sotatoimia alati kasvaneesta Vietnamin sodan vastaisesta liikehdinnästä huolimatta. Vuonna 1969 mielipidekyselyissä (siirryt toiseen palveluun) jo enemmistö yhdysvaltalaisista, lähes 60 prosenttia vastusti sotaa.

Juuri Nixon lupasi vuonna 1968 kampanjassaan palauttaa lain ja järjestyksen. Ei liene sattumaa, että yli 50 vuotta myöhemmin Trump näyttää uskovan saman lupauksen vetovoimaan.

George Floyd ja Black Lives Matter -mielenosoitusten kehystäminen järjestyksenpito-ongelmaksi voi puhutella Trumpin ydinkannattajakuntaa. Professori Cafaron mukaan heitä kun mielenosoitusten muutosvaatimukset eivät hetkauta.

Hänen mukaansa vaatimukset rasismin kitkemisestä voivat vaikuttaa vaaleihin siten, että ne suoristavat demokraattien rivejä.

– Yksi Hillary Clintonin vaalitappion syistä 2016 oli, että hän ei pystynyt pitämään Barack Obaman luomaa kannattajakuntaa takanaan, kuten nuoria ja mustia. Rotujen tasa-arvokysymys voi motivoida ja yhdistää heitä Bidenin taakse.

Donald Trump osoittaa sormellaan CNN.n journalisti Jim Acostaa.
Donald Trump on toisinaan käyttänyt tiedotustilaisuuksissaan kovaa kieltä puhuessaan yksittäisille toimittajille.Erik S. Lesser / EPA

3. Presidentti käy ikitaistoaan "valemediaa" vastaan samalla kun puhuu itse puppua

Washington Post -lehti (siirryt toiseen palveluun) on pitänyt lukua presidentin puheista tammikuusta 2017 lähtien. Sen mukaan heinäkuun alussa 2020 Trumpin tilille oli kerääntynyt jo yli 20 000 perätöntä tai harhaanjohtavaa väitettä. Tämä tarkoittaa noin pariakymmentä päivässä.

Tällaiset tilastot tosin tuskin Trumpin kannattajia hetkauttavat. Tuoreessa Quinnipiac-yliopiston mielipidekyselyssä 31 prosenttia vastaajista piti Trumpia rehellisenä (siirryt toiseen palveluun). Luku vastaa suurin piirtein Trumpin ydinkannattajakunnan osuutta äänestäjistä.

Vaikka Trump jäisi kiinni valheesta, moni hänen kannattajansa pitää sitä merkkinä aitoudesta ja kansanomaisuudesta. Loput suhtautuvat politiikkaan ylipäätään kyynisesti: tapaamani Trumpin tukijat ovat usein huomauttaneet, että näytä poliitikko, joka ei valehtele.

Poliitikkojen ja median suhteen kuuluukin olla jännitteinen, jotta demokratian kannalta olennaisen tärkeä vallan vahtikoiran rooli toteutuisi.

Presidentti Trumpin mediasuhde on usein avoimen vihamielinen.

Seurasin useamman kymmenen muun toimittajan kanssa Trumpin Texasin kampanjatilaisuutta medialavalta lokakuussa 2018, kun presidentti yhtäkkiä osoitti kamerarivistöämme hallin keskellä ja sanoi, että siellä on joukko valemediaa. Monituhatpäinen yleisö alkoi mylviä buuauksia ja "CNN sucks" -huutoja. Olo oli hetken kuin kiikaritähtäimessä.

Trumpin media-antipatiaa ja köykäistä suhtautumista faktoihin pääsi aitiopaikalta Valkoisessa talossa todistamaan myös Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Toki lukuisilla Yhdysvaltain presidenteillä on vaikeiden mediasuhteiden historiaa: Watergate-skandaalin vuoksi eronnut Richard Nixon luonnehti mediaa viholliseksi, George W. Bushin hallinto puolestaan oli Irakin sodan takia median hampaissa. Jopa vapaan median isänä tunnettu Thomas Jefferson esitti presidenttiytensä aikana voimakkaan mediavastaisia mielipiteitä.

Silti American Universityn professori Capri Cafaro sanoo Trumpin toimintaa hyvin poikkeukselliseksi. Cafaron mukaan presidentti on ruokkinut kansalaisissa epävarmuutta siitä, ketä ja mitä uskoa. Cafaro pelkää, että valemedia-määrettä toistava presidentti on voinut perustavanlaatuisesti vahingoittaa kansalaisten suhtautumista mediaan.

Jay Sekulow ja Pat Cipollone
Presidentti Trumpin asianajajat Jay Sekulow (vas.) ja Pat Cipollone saapumassa virkarikosoikeudenkäyntiin tammikuussa 2020. AOP

4. Kuka muistaa virkarikosoikeudenkäynnin?

Virkarikosoikeudenkäynti on poikkeuksellinen kahdesta syystä. Ensiksi tietenkin siksi, että Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain historiassa vasta kolmas virkarikossyytteet saanut presidentti. Toiseksi siksi, että koko oikeudenkäynnistä tuskin tulee edes vaaliteemaa.

Demokraattienemmistön turvin edustajainhuone asetti Trumpin viime joulukuussa virkarikossyytteeseen vallan väärinkäyttämisestä ja kongressin tutkinnan vaikeuttamisesta.

Syytteet liittyivät Ukrainaan. Demokraattien mukaan Trump haki itselleen henkilökohtaista poliittista hyötyä Ukrainan presidentiltä ja vaaransi samalla Yhdysvaltain kansallisen edun.

Tammikuussa yli kaksi viikkoa jatkuneet, tuntikausia yhteen soittoon kestäneet istunnot olivat televisiotyön kannalta haastavia, sillä senaatista tarjotut kuvakulmat eivät vaihtuneet eikä reaktioita puheisiin näytetty.

Otin tavaksi koota päivän annin Twitteriin. Ei olisi haitannut, jos itselläkin olisi ollut samankaltainen karkkikätkö kuin senaattoreilla vireystilan ylläpitämiseksi.

Republikaanienemmistöinen senaatti odotetusti pelasti Trumpin viraltapanolta. Vaikka päätös tuli vaalivuoden alussa tammikuussa, uutisrulla pyörii Yhdysvalloissa niin kovaa, että tuntuu kuin virkarikosoikeudenkäynnistä olisi vähintään vuosi.

Lue lisää:

Kirjeenvaihtajalta: Senaatti vapautti Trumpin virkarikossyytteistä ja samalla republikaanit sinetöivät itsensä Trump-puolueeksi

Professori Cafaro arvelee syytteiden ja oikeudenkäynnin pyyhkiytyneen myös kansakunnan poliittisesta muistista.

– Virkarikossyytteillä ei ole todellista vaikutusta vaaleihin. Se voi aktivoida Trumpin ydinkannattajia, jos heitä muistutetaan oikeudenkäynnistä osoituksena demokraattien pahuudesta ja halusta jahdata Trumpia, professori Cafaro pohtii.

Donald Trump  kansallinen rukousaamiainen.
Donald Trump esitteli vapauttavasta päätöksestä kertovia lehtiotsikoita kansallisella rukousaamiaisella 6. helmikuuta.Oliver Contreras / EPA

Miten tästä vaaleihin?

Presidentti Trump ei ainakaan julkisesti ole ollut huolissaan, vaikka onkin mielipidekyselyissä Bidenia jäljessä.

– Trump näyttää luottavan, että mielipidekyselyt ovat pielessä samaan tapaan kuin vuonna 2016. Hän uskoo "hiljaisen enemmistön" tuovan hänelle vaalivoiton, professori Cafaro sanoo.

Äänestäjien enemmistöä ei vaalivoittoon välttämättä tarvita. Siihen riittää, että saa taakseen 270 valitsijamiestä. Tämä onnistuu varsinkin, jos pystyy voittamaan puolelleen enemmistön tärkeissä vaa’ankieliosavaltioissa.

Siksi Trumpin kannalta huolestuttavaa on, että monessa tällaisessa osavaltiossa Biden on mielipidekyselyissä ajanut Trumpin ohi.

– Samaan tapaan kuin neljä vuotta sitten Trump tarvitsisi voitot Michiganista, Wisconsinista, Pennsylvaniasta ja Ohiosta, mutta näistä ainakin kolmessa, ellei jopa kaikissa neljässä, hän on vaarassa hävitä, professori Cafaro arvioi.

Lue myös:

Unohda presidentinvaaleissa koko Yhdysvallat – tusina osavaltioita ratkaisee taas presidentin

Cafaron mukaan Trumpilla olisi nyt kiire keksiä, miten saisi pidettyä takanaan poliittisessa keskustassa olevia riippumattomia, oikealle kallellaan olevia äänestäjiä.

– Se miten Trump esiintyy kampanja- ja tiedotustilaisuuksissa, on omiaan ajamaan riippumattomia äänestäjiä kauemmaksi. Neljä vuotta sitten nämä halusivat antaa Trumpille mahdollisuuden ja luottivat, että hän muuttuisi "presidentillisemmäksi", Cafaro sanoo.

Koronapandemian vuoksi vaalivuoteen sisältyy myös kosolti vaaliteknisiä epävarmuustekijöitä, vaikkapa siitä, miten osavaltioissa äänestys järjestetään turvallisesti. Trump on puhunut jyrkästi postiäänestystä vastaan ja väittänyt sen mahdollistavan vaalivilpin.

Professori kehottaa pitämään tarkasti silmällä, miten äänestys päätetään pandemian keskellä eri osavaltioissa toteuttaa. Pahimmillaan voi syntyä soppa.

– Vaalien toteuttamisesta voi tulla kaoottista. Jos syntyy tilanne, jossa vaalien toteutustapa voidaan kyseenalaistaa, myös tulos voidaan samalla haastaa.

Yhdysvaltain lähihistorian koettelevimman vuoden titteli alkaa olla paikallaan, jos virkarikosoikeudenkäynnin, koronapandemian, talouskriisin ja George Floydin täyttämän vuoden 2020 päättäisi riita presidentinvaalien voittajasta.

Voit keskustella aiheesta 27.7. klo 23 asti.

Lue lisää:

Miten korona ja BLM-liike vaikuttavat Trumpin suosioon vaa’ankieliosavaltiossa? – Näin paikalliset asiantuntijat kuvailevat poikkeuksellista vaalivuotta

Mikä vaa'ankieliosavaltio?

Unohda presidentinvaaleissa koko Yhdysvallat – tusina osavaltioita ratkaisee taas presidentin