"Emme ehkä koskaan saavuta laumasuojaa", myöntää Anders Tegnell, mutta pitää Ruotsin laskeneita koronalukuja osoituksena strategiansa toimivuudesta

Mahdollisen laumasuojan arviointia hankaloittaa se, että koronan antaman suojan tehosta ja kestosta ei ole juurikaan tutkimustietoa.

Ruotsi
Ihmisiä seisomassa tiiviisti laiturilla Ruotsissa.
Ihmiset nauttivat hellesäästä Ruotsin Mälmössä 25. kesäkuuta.Johan Nilsson / AFP

Ruotsin koronakäyrät ovat kääntyneet heinäkuussa nopeaan laskuun.

Kymmenen viime päivän aikana tehohoitoa on tarvinnut vilkkaimpanakin päivänä enää neljä uutta potilasta. Neljänä päivänä uusia potilaita ei ole ollut lainkaan.

Grafiikka: Tehohoidossa olevien koronaviruspotilaiden määrä Ruotsissa päivittäin.
Renja Nurmi / Yle

Myös kuolonuhrien päivittäiset määrät ovat laskeneet yksinumeroisiksi. Tautiin on kuollut 12.–21.7. välisenä aikana keskimäärin 5 ihmistä päivässä, käy ilmi Ruotsin kansanterveysviranomaisen tilastosta (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun). Tilastossa ei ole raportoitu kuolemantapauksia tiistain 21. heinäkuuta jälkeen.

Grafiikka: Raportoidut koronaviruskuolemat Ruotsissa päivittäin
Renja Nurmi / Yle

Uusia COVID-19-tartuntoja on raportoitu 20:sta 430:een päivässä. Kansanterveysvirasto on alkanut erotella vakavat ja lievät tapaukset toisistaan, kun testaus on lisääntynyt.

Grafiikka: Todetut koronavirustartunnat Ruotsissa päivittäin
Renja Nurmi / Yle

"Ruotsin strategia toimii"

Kesälomaltaan palannut valtionepidemiologi Anders Tegnell tunnustaa, ettei muutama viikko sitten uskonut lukujen laskevan näin nopeasti.

– Olen tietysti tosi iloinen. Tuntuu hyvältä olla tässä tilanteessa. Tämä on myös merkki siitä, että Ruotsin koronastrategia toimii, Tegnell sanoi lehdistötilaisuudessa tiistaina (siirryt toiseen palveluun).

Anders Tegnell
Anders Tegnell puhui tiedotustilaisuudessa Tukholmassa torstaina.Stina Stjernkvist / EPA

Hänen mielestään koronalukujen myönteinen kehitys osoittaa, että yhteiskuntaa ei tarvitse sulkea kokonaan tartunnan leviämisen estämiseksi.

– Taudin leviäminen on pysäytetty nopeasti samoin kuin monissa maissa, jotka väittävät kehityksensä johtuvan yhteiskunnan sulkemisesta. Me olemme onnistuneet siinä menetelmillä, jotka ovat rajoittaneet ihmisten elämää paljon vähemmän.

Ruotsissa on voimassa neljä ihmisten elämään selkeästi vaikuttavaa rajoitusta (siirryt toiseen palveluun). Käynnit vanhainkodeissa ja yli 50 henkilön kokoontumiset ovat kielletty, ja rajat ovat kiinni EU:n ulkopuolisille matkustajille. Lisäksi ravintoloiden ja kahvioiden on huolehdittava turvaväleistä, ja niissä on tehtävä tilaukset tiskiltä.

Miten kävi laumasuojan?

Vaikka Ruotsin koronatilanne näyttää juuri nyt valoisammalta, maan kokonaissaldo on synkkä. COVID-19-tartunta on todettu kriisin aikana yli 78 000 ihmisellä, tehohoidossa on ollut noin 2 500 potilasta, ja kuolleita on yli 5 600, osoittavat Kansanterveysviraston tilastot (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsissa on arvioitu, että siellä voitaisiin suuren sairastavuuden ansiosta saavuttaa niin sanottu laumasuoja. Se saavutetaan, kun suuri osa kansasta on sairastanut COVID-19-taudin ja tullut sille vastustuskykyiseksi. Silloin myös terveenä pysyneiden riski sairastua vähenee, koska tartuttajien määrä alkaa laskea.

Valtioepidemiologi Tegnell uskoo, että tämänhetkisten hyvien koronalukujen taustalla onkin immuniteetin lisääntyminen. Hän ei kuitenkaan nimeä sitä laumasuojaksi.

– Meillä on luultavasti melko hyvä määrä immuniteetin omaavia ihmisiä, mikä vähentää tartuntoja, vaikka tapaamme enemmän ihmisiä kesäaikaan, Tegnell sanoi tiistaina.

Koronan sairastaneiden immuniteetista tiedetään kuitenkin vähän, Suomen terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek huomauttaa.

– Kysymys kuuluu nyt, kuinka tehokas suoja on ja kuinka pitkäkestoinen? Se vaatii jatkoselvityksiä, Nohynek sanoo Ylelle puhelimitse.

Asiantuntijat toivovat, että laumasuojan koronaa vastaan voisi saavuttaa myös tehokkaalla rokotteella ja kattavilla rokotuksilla. Sellaista ei vielä ole, mutta rokotetta kehitetään useassa maassa.

Kuinka monella on vasta-aineita?

Tukholman lääni kärsi koronatartunnoista pitkään ja pahiten, mutta nyt uusia tartuntoja todetaan asukaslukuun suhteutettuna eniten Gävleborgin, Västernorrlannin ja Norrbottenin lääneissä (siirryt toiseen palveluun) Ruotsin itärannikolla ja pohjoisosissa.

Kansanterveysviraston pääjohtaja Johan Carlson arvioi lehdistötilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla, että jopa 17,5–20 prosentilla tukholmalaisista olisi vasta-ainetta veressään. Tutkimus tukee arviota jossakin määrin.

Johan Carlson
Johan CarlsonClaudio Bresciani / EPA

Karoliininen sairaala kertoi kesäkuun lopussa (siirryt toiseen palveluun), että 17,2 prosentilla tukholmalaisista oli vasta-aineita. Luku perustui 24 000:een vasta-ainetestiin, jotka oli otettu kesäkuun puolivälissä. Tutkimuksen otanta perustui kuitenkin niihin, jotka olivat hakeutuneet testeihin oma-aloitteisesti.

Yleisesti on arvioitu, että laumasuoja voitaisiiin saavuttaa, kun 60 prosenttia väestöstä on sairastanut koronan. Toisiakin arvioita on, mutta niistä myöhemmin.

Carlson arvioi lisäksi, että Göteborgissa ja Malmössa vasta-aineita voisi olla 9–10 prosentilla asukkaista. Muualla asuvilla määrä olisi joitakin prosentteja.

Norrbottenin sairaanhoitopiirissä on arvioitu (siirryt toiseen palveluun), että vain 1,9 prosentilla sairaanhoitopiirin ihmisistä olisi vasta-aineita koronatautiin. Luku on toukokuulta, ajalta ennen Jällivaaran koronarypästä.

Laumasuoja olisi siis vielä kaukana.

Lisäsuojaa T-soluista

Ruotsalaisten immuniteetti voi olla laajempi kuin mitä vasta-ainetestit osoittavat, käy ilmi kesäkuun lopussa julkaistusta Karoliinisen instituutin ja sairaalan tekemästä tutkimuksesta. (siirryt toiseen palveluun)

Tutkimuksen mukaan lievän tai oireettoman COVID-19-taudin sairastaneet ovat kehittäneet niin kutsuttua T-soluimmuniteettia koronavirusta vastaan, vaikka heidän verestään ei löytyisi vasta-ainetta.

T-solut tuhoavat vieraita ja viruksen infektoimia soluja, ja ne ovat tärkeä osa immuniteettipuolustusta.

Tulokset viittaavat siihen, että jokaista positiivista vasta-ainetestattua kohden löytyi kaksi henkilöä, joilla havaittiin T-soluimmuniteettia. Tutkimuksen otanta oli kuitenkin pieni, vain 200 henkilöä.

Kansanterveysviraston pääjohtaja Johan Carlson arvioi siitä huolimatta, että yhteensä 40 prosentilla tukholmalaisista voisi olla vasta-aine- ja T-solusuojaa koronaa vastaan. Hän myöntää, että arvio perustuu enemmin kokemukseen kuin tutkimukseen.

– Emme tiedä, miten T-solusuojaa voisi laskea. Tutkimuksessa on todettu, että T-soluimmuniteetti voi olla yhtä laaja kuin vasta-aineimmuniteetti. Se tarkoittaa, että teoriassa immuniteetti voi olla paljon tiedettyä laajempi, Carlson sanoi.

Luku 40 prosenttia on siis puhdas arvio. Myös valtionepidemiologi Anders Tegnell on valmis allekirjoittamaan sen.

– Ei ole kohtuutonta arvioida, että lähelle 40 prosenttia olisi saanut immuniteetin, kaikista epävarmuuksista huolimatta. Mutta Tukholmassa voi olla alueita, joissa immuniteettisuoja on huomattavasti alhaisempi ja alueita, joilla se on suurempi.

Matemaatikko: 40 prosenttia riittää

Tukholman yliopiston matemaatikot Tom Britton ja Pieter Trapman ovat laskeneet, että 40–45 prosentin immuniteetti riittäisi laumasuojan saavuttamiseen koronavirusta vastaan. Heidän laskelmansa on julkaistu Science -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Aiemmin on arvioitu, että 60 prosentilla väestöstä pitäisi olla immuniteetti koronalle, jotta laumasuoja syntyisi. Britton huomauttaa, että arvio perustuu suojan saamiseen rokottamalla, ei sairastamalla.

– Tutkimuksemme osoittaa, että sairastamisen antama immuniteetti ei leviä yhteiskunnassa tasaisesti, kuten rokotteen antama, Britton sanoo Life Science Sweden -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

– Immuniteettia on eniten niillä, jotka ovat sosiaalisesti aktiivisimpia ja niillä, jotka ovat sairaudelle kaikista alttiimpia. Se tarkoittaa, että immuniteetti jakautuu tehokkaasti ja harvempi tarvitsee immuniteettia laumasuoja syntymiseen.

THL:n Hanna Nohynek pitää 40 prosentin arviota laumasuojaan uskottavana, mutta eri perusteella. Hän huomauttaa, että laumasuoja saavuttamisen kriittinen raja on suhteessa viruksen perusuusiutumislukemaan eli R0-lukemaan. Se on koronaviruksessa korkeintaan noin viisi.

Tuhkarokossa R0-luku on 15–20 ja tavallisessa influenssassa 2. Tuhkarokossa tarvitaan 95 prosentin rokotekattavuus laumasuojan saavuttamiseksi, mutta influenssassa voidaan saavuttaa laumasuojaa vähemmälläkin kattavuudella ja vähemmän tehokkaalla rokotteella.

– 40 prosenttia kuulostaa koronassa ihan järkevältä, kun ajatellaan, että sen R0 ei ole kauhean korkea. Mutta mallintajat tietävät yhtä hyvin kuin mekin, että koronaviruksesta ei tiedetä vielä kaikkea, kuten suojaavan immuniteetein kestoa, Nohynek sanoo.

Tuhkarokon sairastaneella immuniteetti on elinikäinen.

Kuinka kauan suoja kestää?

Ruotsin Kansanterveysvirasto arvioi, että koronan sairastaneen henkilön immuniteetti kestää kuutisen kuukautta. Tutkimusten tulokset immuniteettisuojan kestosta ovat kuitenkin ristiriitaisia, eivätkä tue arviota yksiselitteisesti.

– Tilanne on vaikea. Tämä on täysin uusi tartuntatauti. Arviomme perustuu normaaleihin tartuntatauteihin. Vaikka vasta-aineiden määrä ajan kuluessa laskee, henkilö ei yleensä sairastu tautiin vakavasti, jos saisikin tartunnan uudelleen, pääjohtaja Johan Carlson perusteli lehdistötilaisuudessa viime viikolla.

Suomen THL:n Hanna Nohynek toteaa yksiselitteisesti, että immuniteetin kestoa ei tiedetä varmasti.

– Vasta-ainetutkimukset ovat osoittaneet, että vasta-aineet laskevat aika nopeasti kahden, kolme kuukauden kuluessa. Mutta sairastumisen myötä tulee myös solusitoista immuniteettia, jossa on mukana muistisolut.

– Toive on, että kun ihminen tapaa koronaviruksen seuraavan kerran, niin solumuisti aktivoituu, ja keho pystyy ehkäisemään taudin, parhaassa tapauksessa myös infektoitumisen. Mutta tapahtuuko näin todella ja tapahtuuko se kaikilla, sitä me emme tiedä, Nohynek huomauttaa.

Kansanterveysviraston pääjohtaja Carlsonkin myöntää, ettei COVID-19:n immuniteetin kestosta ole tarkkaa tietoa.

– Mutta emme ole nähneet uusia tartuntoja kertaalleen sairastuneilla ihmisillä, ja epidemian alusta on kulunut noin puoli vuotta. Meidän täytyy luottaa kokemukseemme.

"Ei mitään täydellistä laumasuojaa"

Valtionepidemiologi Anders Tegnell kommentoi laumasuojan mahdollisuutta varoen.

– Mitään täydellistä laumaimmuniteettia meillä ei ole, emmekä ehkä koskaan saavuta sitä,hän totesi tiistaina.

– Mutta meillä on sellainen immuniteetin taso, että sillä on merkitystä. Tartuntojen määrän nopea väheneminen viittaa siihen, että meillä on vahva immuniteetti.

Tegnell arvelee, että Ruotsissa reagoiminen taudin mahdolliseen toiseen aaltoon olisi melko yksinkertaista. Suurin osa koronan vastaisista rajoituksista on käytössä, ja niitä on helppo kiristää.

Kansanterveysvirasto ei toisessakaan aallossa aio sulkea kouluja tai ravintoloita, kuten monissa muissa maissa on tehty.

– Siinä mielessä uskoisin, että me selviämme toisesta aallosta lievemmin. Huomattavasti suuremmalla osalla ruotsalaisista on immuniteetti kuin esimerkiksi norjalaisilla. Silläkin on tietysti väliä, vaikkei meillä ole täydellistä laumasuojaa.

Miten epidemia kehittyy?

Ruotsin Kansanterveysvirasto on laatinut kolme eri ennustetta siitä, kuinka COVID-19-epidemia kehittyy.

Nolla-mallissa ennustetaan, että nykykehitys jatkuu eli tartuntojen määrä jatkaa vähenemistään ajan kuluessa. Nolla-mallissa kuolinuhreja olisi vähiten: 1 108 tulevan 12 kuukauden aikana.

Ykkösmallissa arvioidaan, että Ruotsissa esiintyy tartuntaryppäitä ja kakkosmallissa, että tartuntojen määrä kääntyisi tasaiseen nousuun. Ykkösmallissa kuolonuhrien määräksi arvioidaan 3 247 ja kakkosmallissa noin 4 400.

Kolme ennustetta koronatilanteen kehityksestä Tukholmassa.
Renja Nurmi / Yle

Tegnell arvioi, että todellisuudessa kehitys voi olla kahden eri ennusteen, nollan ja ykkösen, yhdistelmä.

– On väistämätöntä, että saamme tartuntaryppäitä, kuten Jällivaarassa. Meidän pitää yhteiskunnassa, sairaanhoitopiireissä ja yksilöinä olla tarkkaavaisia ja pysäyttää ne nopeasti. Olisi naiivia luulla, ettei ryppäitä tule. Mutta miten paljon niitä tulee, ja kuinka suuria ne ovat, se on epävarmaa.

24.7. klo 12.43 Korjaus: Juttuun lisätty linkki Ruotsin kansanterveysviranomaisen sivulle, jonka mukaan 12.–21.7. välisenä aikana COVID-19-tautiin on kuollut keskimäärin 5 ihmistä päivässä sekä lisätty tietoa, että tiistain 21. heinäkuuta jälkeen tilastossa ei näy uusia kuolemantapauksia.

24.7. klo 11.57 Korjaus: Ensimmäisen grafiikan otsikko muutettu oikeaan muotoon ”tehohoitoa tarvitsevien uusien potilaiden määrä päivittäin”. Otsikossa luki aiemmin virheellisesti, että grafiikka näyttäisi tehohoidossa olevien koronaviruspotilaiden määrän Ruotsissa päivittäin.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus