Riittävätkö tilat ja ammattilaiset? Elokuussa päivähoitoon pääsee taas jokainen lapsi – Kuntaliitto: "Kunnat ovat aikamoisessa paineessa"

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautuessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä saattaa kasvaa reilusti monessa kunnassa.

varhaiskasvatus
Lapsia leikkimässä päiväkoti Jekkuvekaran pihalla Limingassa.
Kunnissa haastetta aiheuttavat sekä muutoksen nopeus että käytännön asiat, kuten lapsiryhmille sopivien tilojen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten riittävyys.

Elokuun alusta astuu voimaan uusi lainsäädäntö koskien varhaiskasvatuksen subjektiivista oikeutta. Se on käytännössä paluuta vanhaan, ennen syksyä 2016 olleeseen tilanteeseen.

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta arvelee, että paluu subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen on lapsen kannalta hyvä. Kunnille lakimuutos on haasteellinen.

– Jos ajatellaan kuntien, eli [palvelun] järjestäjän, näkökulmasta, muutokset tulevat tosi nopeasti. Ensin tiukennetaan ja sitten höllennetään. Eli kyllä kunnat ovat aikamoisessa paineessa, koska nämä asiat vaativat päätöksiä toimielimissä, Päivärinta toteaa.

Kaikki kunnat eivät ole rajoittaneet päivähoito-oikeutta, vaikka laki sen salli. Lisäksi osa kunnista on myöntänyt perheille oikeuden laajaan varhaiskastukseen, vaikka toinen vanhempi olisikin ollut kotona. Osa taas on rajoittanut päivähoidon ulkopuolelle kaikki perheet, joilla toinen vanhempi on kotona.

Muutos on kunnissa siis elokuussa hyvin erilainen riippuen siitä, miten rajoituksia otettiin käyttöön syksyllä 2016.

Ryhmäkoot pienenevät jälleen

Lakiuudistus tuo monelle kunnalle lisäkustannuksia. Muun muassa ryhmäkoon pienentäminen eli suhdeluvun muuttaminen takaisin kahdeksasta seitsemään lapseen yhtä aikuista kohden asettaa haasteita löytää tiloja ryhmille ja hoitopaikkoja kaikille tarvitseville.

– Tiedämme, että erityisesti Etelä-Suomessa on todella vaikea saada pätevää henkilöstöä. Lakimuutos on ollut tiedossa viime vuoden lopusta saakka, mutta kyllä muutos silti voi aiheuttaa suuriakin haasteita, Päivärinta sanoo.

Tilanne on haasteellinen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi Kokkolassa tilanne on jo johtanut siihen, että Vingeltä, vanhasta koulun väistötilasta, ollaan remontoimassa sadan lapsen päiväkotia.

Seinäjoella puolestaan jouduttiin lakkauttamaan avoin leikkitoiminta, jotta aikuisia olisi riittävästi pienemmille lapsiryhmille.

– Nyt kun ryhmäkokoja pienennetään, ja jos lasten määrä varhaiskasvatuksessa kasvaa, se tarkoittaa, että kunnissa tarvitaan lisää henkilöstöä ja lisää tiloja. Se vaatii kunnilta taloudellisia panostuksia, toteaa Kuntaliitosta Terhi Päivärinta.

Esimerkiksi Vaasassa hoitopaikkoja tarvitaan elokuussa noin 120 lisää. Lisäksi samanaikaisesti Vaasassa päättyy kaupungin maksama lasten kotihoidon tuki, ja se voi aiheuttaa pienten lasten ryhmiin odotettua suuremman ryntäyksen.

Terhi Päivärinta, kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja seisoo Pietarsaaressa puistossa haastateltavana.
Kuntaliiton Terhi Päivärinnan mukaan tiedetiin jo etukäteen ettei vuoden 2016 lakimuutokset toisi suunniteltuja säästöjä.Jarkko Heikkinen/Yle

Muutoksista lisäkustannuksia

Vuonna 2016 silloinen hallitus vei läpi lakiuudistuksen, jossa subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajattiin.

Käytännössä se tarkoitti sitä, että valtio halusi säästää rajaamalla lapsen oikeutta päivähoitoon silloin, kun toinen huoltajista on jostain syystä kotona. Tällaisessa tapauksessa lapsella oli oikeus korkeintaan 20 hoitotuntiin viikossa.

Samalla myös ryhmäkoon suhdelukua kasvatettiin yhdellä eli aikuista kohden ryhmässä sai olla seitsemän sijaan kahdeksan lasta.

Lakimuutoksen jälkeenkin kunnilla oli mahdollisuus tarjota enemmän varhaiskasvatusta, mutta ilman valtion tukea. Käytännössä kaksi kolmasosaa kunnista kuitenkin rajoitti varhaiskasvatusoikeutta lain sallimien keinojen mukaisesti, mikä aiheutti eriarvoisuutta kuntien välillä.

Monessa kunnassa, kuten esimerkiksi Vaasassa ja Seinäjoella todettiin hyvin nopeasti, ettei päivähoito-oikeuden rajoittaminen ole lapsen edun mukaista. Siksi laajennettua hoito-oikeutta ryhdyttiin myöntämään kaikille, jotka sitä hakivat.

Nämä hakuprosessit lisäsivät byrokratiaa, ja siten myös kustannuksia kunnalle.

Kuntaliitossa arvioitiin jo ennen vuoden 2016 lakimuutosta, ettei hallituksen suunnittelemia säästöjä pääsisi syntymään, johtuen juuri siitä, etteivät kaikki kunnat noudattaisi rajattua varhaiskasvatusoikeutta.

Kuntaliiton opetus- ja kultturiyksikön johtaja Terhi Päivärinnan mukaan säästövaikutuksia oli arvioitu liian positiivisesti.

Jo edellisen hallituksen aikana ryhdyttiinkin valmistelemaan uutta muutosta lainsäädäntöön.

Haasteita riittää myös elokuun jälkeen

Vaikka valtio on luvannut kustantaa uuden lakimuutoksen aiheuttamat hoitokulut kunnille, vastaa se käytännössä vain sitä summaa, joka kunnilta leikattiin vuoden 2016 lakimuutoksen yhteydessä säästötoimenpiteenä.

Jos kunta on esimerkiksi myöntänyt omavalintaisesti perheille laajan varhaiskasvatusoikeuden, on se maksettu kunnan lompakosta.

Varhaiskasvatuslain palauttaminen ennalleen aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia vielä alkusyksyn jälkeenkin.

Esimerkiksi sekä Vaasassa että Seinäjoella pelätty pula varhaiskasvatuksen opettajista saattaa konkretisoitua hyvinkin pian.

– Nyt meillä onneksi on jo elokuun paikkatarve tiedossa, lukuun ottamatta tietenkin opiskelupaikkoja tai työllistyviä vanhempia, jotka eivät ehkä vielä ole tiedossa. On siellä vielä paljon liikkuvia tekijöitä, sanoo Vaasan varhaiskasvatusjohtaja Anne Savola-Vaaraniemi.

Lue seuraavaksi:

Kaikki lapset saavat taas oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen – valtio korvaa kulut kunnille

Tea Takkinen, 4, pääsee taas päiväkotiin ilman perusteluita – Eriarvoistuuko lapsuus, kun osa kunnista luopuu subjektiivisen päivähoidon rajauksesta, osa ei?

Näin syntyi kaksi uutta häpeäleimaa – päivähoito-oikeuden rajaaminen jakoi perheet eri kasteihin