Analyysi: Ay-liike jäi yksin puolustamaan nykymuotoista työttömyysturvaa

Työmarkkinajärjestöjen välinen kiista saattaa vaikuttaa myös syksyn työllisyyspäätöksiin, arvioi Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

Työttömyysturva
Te-toimiston aulassa on lomakkeita ja kirjekuoria, joilla voi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
Palkoista peritään lakisääteinen työttömyysvakuutusmaksu. Kuitenkin vain kassojen jäsenet pääsevät hyötymään maksuista parempana etuutena, ansiopäivärahana. Kuvituskuva.Kristiina Lehto / Yle

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallitus kokoontui viikonloppuna tekemään historiallisen päätöksen.

Tänään työnantajajärjestö viestitti, ettei ansiosidonnainen työttömyysturva saa olla enää ”sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen”.

– Korona-aika on osoittanut, että kaikki tarvitsevat ansiosidonnaisen työttömyysturvan, EK:n tiedotteessa sanotaan (siirryt toiseen palveluun).

EK:n ulostulo jatkaa reilun viikon ajan käytyä debattia, joka alkoi Helsingin Sanomien haastattelusta (siirryt toiseen palveluun).

Siinä kokoomuksen kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtajuutta tavoitteleva Elina Lepomäki kertoi oman puolueensa alkaneen kannattaa kaikkien oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Kokoomus on perustellut uutta kantaansa oikeudenmukaisuudella: Nykyisessä mallissa lähes jokainen työssäkäyvä osallistuu ansiosidonnaisen rahoittamiseen, sillä palkoista peritään lakisääteinen työttömyysvakuutusmaksu. Kuitenkin vain kassojen jäsenet pääsevät hyötymään maksuista parempana etuutena, ansiopäivärahana.

Kassoihin kuulumattomat saavat Kelalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, joiden taso on alhaisempi.

Kokoomuksen avaukselle löytyi tukea kaikista eduskuntapuolueista viime viikolla järjestetyssä MTV:n paneelikeskustelussa – ainakin periaatteessa. Toteutustavoista on kuitenkin erimielisyyttä.

Hallitusohjelman mukaan asiasta tehdään jatkoselvitys. Edellinen hallitus selvitytti asiaa kaksi vuotta sitten.

Kokoomuksen ja EK:n lausunnot ovat merkinneet muutosta vanhaan linjaan.

Alun perin kassoihin perustuvaa työttömyysturvajärjestelmää ajoi nimenomaan EK:n edeltäjä, Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK). Kokoomus tuki hanketta eduskunnassa.

1950- ja 1960-lukujen taitteessa käydyssä väännössä tuolloinen Suomen ammattiyhdistysten keskusliitto (SAK) ajoi maahan pakollista työttömyysvakuutusta. Järjestö piti vakuutusmallia parempana ratkaisuna kuin kassojen aseman vahvistamista.

Erityisesti kommunistit puolustivat SAK:n sisäisissä väännöissä "vakuutuslinjaa". Useiden neuvottelujen jälkeen "kassalinja" kuitenkin voitti, ja uusi laki hyväksyttiin toukokuussa 1960.

Myöhemmin ratkaisua on arvioitu merkittäväksi askeleeksi työmarkkinakeskusjärjestöjen syvempään yhteistyöhön. Järjestöjen kesken on sittemmin päätetty useaan otteeseen viilaukset ansioturvaan ja myös esimerkiksi eläkejärjestelmään.

Työmarkkinaosapuolten valta näkyy myös organisaatiokaavioissa. Järjestöt hallinnoivat yhdessä esimerkiksi juuri Työllisyysrahastoa, jonne työttömyysvakuutusmaksut maksetaan, sekä merkittävää osaa eläkeyhtiöiden hallituspaikoista.

Ylelle kerrotaan, että heinäkuussa ryöpsähtänyt keskustelu vaikutti ainoastaan linjan julkaisemisajankohtaan, ei itse linjaan.

Nyt ammattiyhdistysliike näyttää jääneen puolustamaan ”vanhaa mallia” lähes yksin.

EK on vakuutellut, että sen uusi kanta on ollut jo pidempään valmistelussa. Ylelle kerrotaan, että heinäkuussa ryöpsähtänyt keskustelu vaikutti ainoastaan linjan julkaisemisajankohtaan, ei itse linjaan.

Palkansaajakeskusjärjestöissä tätä ei niellä. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ehtivät närkästyä EK:n ulostulosta lähes ennätysajassa.

Järjestöissä uskotaan, että työnantajien linja muuttui todellisuudessa nopeasti, sillä vielä viime viikolla EK puolusti nykyistä järjestelmää.

Palkansaajajärjestöt katsovat, että EK on luovuttamassa työmarkkinajärjestöjen asiassa valtaa poliittisten puolueiden ja eduskunnan suuntaan.

Ammattiyhdistysliikkeelle työttömyyskassat ovat tärkeitä, sillä moni suomalainen kytkee edelleen mielessään liiton ja kassan jäsenyydet toisiinsa. Siksi palkansaajapuolella pelätään, että universaali ansioturva voisi tarkoittaa myös matalampaa järjestäytymisastetta – siis vähemmän jäseniä liitoille.

SAK ja STTK ovat käyneet kiinni myös EK:n esityksen yksityiskohtaan, jossa vastapainoksi etuuden saajajoukon laajentamiselle myös etuuden määrään puututtaisiin esimerkiksi sen porrastamisella. Porrastusta palkansaajapuolella on vastustettu aiemminkin.

Merkittävin huoli ay-liikkeelle saattaa olla kuitenkin kolmikantaisen järjestelmän rapautuminen. Palkansaajajärjestöt katsovat, että EK on luovuttamassa työmarkkinajärjestöjen asiassa valtaa poliittisten puolueiden ja eduskunnan suuntaan.

Tämä ei niille käy.

Hädän hetkellä kolmikanta vaikutti toimivan sukkelasti ja saavan keskusjärjestöpomot samaan pöytään. Aiemmin EK on useaan otteeseen ollut irtautumassa vanhasta järjestelmästä.

Koronakevään alla työmarkkinaosapuolet sopivat yhdessä monista poikkeuksista työnantajien maksamiin sivukuluihin eli työeläkemaksuihin, työttömyysturvaan ja lomautusmenettelyyn.

Hädän hetkellä kolmikanta vaikutti toimivan sukkelasti ja saavan keskusjärjestöpomot samaan pöytään. Aiemmin EK on useaan otteeseen ollut irtautumassa vanhasta järjestelmästä. Esimerkiksi keskitetyt työmarkkinaratkaisut eivät sille ole enää maistuneet.

Ei silti ole aivan niinkään, että EK olisi halunnut luopua tästä vallastaan. Helmikuussa järjestö linjasi, että hallituksen perhevapaauudistus ei sille käy.

Perhevapaita rahoitetaan sairasvakuutuksen työtulovakuutuksesta, jonka varat kerätään niin ikään työnantaja- ja palkansaajamaksuista.

Voi kuitenkin olla, että keskustelu ansiosidonnaisesta jäytää välejä ja heijastuu myös syksyn neuvotteluihin. EK:n uusi kanta ei tee tilanteesta helppoa, Ylelle arvioidaan.

Palkansaajat arvioivat nyt, että EK:n linjamuutos on uusi ”kylmä suihku” Hakaniemen, Mikonkadun ja Itä-Pasilan suuntaan.

Samalla todetaan, että ulostulo ei ainakaan paranna ilmapiiriä työllisyystyöryhmissä. Hallitus on antanut järjestöille vastuuta työllisyystoimien etsimisestä, ja jonkinlaisia suuntaviivoja sovusta on jo ollut ilmassa.

Voi kuitenkin olla, että keskustelu ansiosidonnaisesta jäytää välejä ja heijastuu myös syksyn neuvotteluihin. EK:n uusi kanta ei tee tilanteesta helppoa, Ylelle arvioidaan.

Pidemmällä aikavälillä palkansaajajärjestöjenkin on kuitenkin tarkkaan arvioitava, voivatko ne jäädä vastustamaan yksin uudistusta, jota kaikki puolueet ainakin varovaisesti peukuttavat.

Juttua korjattu 21.7. klo 9.53. Elina Lepomäki ei ole kokoomuksen varapuheenjohtaja, vaan hän tavoittelee puolueen varapuheenjohtajuutta syksyn puoluekokouksessa.

Lue myös:

EK muutti kantaansa: kannattaa kaikille ansiosidonnaista työttömyysturvaa – SAK ja STTK kritisoivat suunnanmuutosta

Paavo Arhinmäki A-studiossa: Vasemmistoliitto kannattaa ansiosidonnaista kaikille – ehtona työttömyyskassojen pakkojäsenyys

Keskustan Kulmuni: Lomautetuista liki 30 000 jäi ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa – "Oikeudenmukaisuuskysymys, korjattava kuntoon"

Lähteet: Bergholm, Tapio (2007): Suomen mallin synty. Yhteiskuntapolitiikka-YP 72: 5, s. 475-492.