Voiko yhteinen velka viedä EU:ta liittovaltion suuntaan? Miksi Saksa ja Ranska kannattavat elpymispakettiin suoria tukia? Tutkija vastaa

EU:lla on vielä pitkä matka liittovaltioksi, arvioi UPI:n ohjelmajohtaja Juha Jokela.

A-studio
Juha Jokela Sakari Sirkkasen haastattelussa.
Ohjelmajohtaja Juha Jokela (vas.) vastasi toimittaja Sakari Sirkkasen kysymyksiin A-studiossa.

Koronan runtelema Eurooppa haluaa ylös talousahdingosta. Neuvottelut EU:n elvytysvälineestä ja monivuotisesta rahoituskehyksestä jatkuvat Brysselissä jo neljättä päivää.

Kyse on paljon muustakin kuin rahasta, sillä maiden johtajat ottavat kantaa periaatteisiin, jotka määrittävät unionin tulevaa kehitystä.

– Integraatio on ottamassa uutta suuntaa. Nyt ollaan sallimassa se, että velkarahalla voitaisiin rahoittaa EU:n toimintaa ja nimenomaan siten, että komissio laskisi liikkeelle velkaa, jolla rahoitettaisiin elpymispakettia, sanoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela A-studiossa.

Tähän asti EU:n toiminnan kuluja ei ole ollut mahdollista rahoittaa velaksi. Brysselin neuvottelupöydissä onkin jouduttu pohtimaan, syveneekö unionin integraatio, jos jäsenmaat yrittävät pelastaa talouden uusin keinoin.

Jokelan mukaan elpymisrahasto on yritetty myydä ainutkertaisena pakettina, mutta sen hyväksyminen madaltaisi kynnystä siihen, että vastaavaa mekanismia saatettaisiin harkita myös tulevissa kriiseissä.

Jäsenmaiden olisikin hyvä ruveta keskustelemaan liittovaltiokehityksestä, vaikka Jokela arvioi sen olevan vielä monen askeleen päässä.

– Talouspuolella on eurokriisistä alkaen ollut selvää, että EU:ssa saatetaan tarvita yhtenäisempää talouspolitiikkaa ja myös finanssipoliittista liikkumavaraa. Olisi toivottavaa, että tämä keskustelu käytäisiin hyvissä ajoin ja sovittaisiin siitä, miten toimitaan kriisitilanteessa.

Lainaa vai avustuksia?

Evytysrahaston avustusten ja lainojen välinen suhde on hiertänyt jäsenmaita läpi ennätyspitkien neuvotteluiden.

Suorien tukien osuuden pienentäminen on ollut erityisesti "nuukan nelikon" eli Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan vaatimus. Myös Suomi on ajanut avustusten määrän supistamista, vaikka ei ole halunnut profiloitua nelikon jäsenenä.

Aikaisemmin Saksa on tukenut tiukan talouskurin maita, mutta maa käänsi kelkkansa toukokuussa, kun liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoivat ensimmäisen kerran elpymispaketista.

Miksi suurin EU-maa Saksa muutti linjaansa?

– Punainen lanka Saksan ja Ranskan kompromississa ja komission esityksessä on mielestäni ollut se, että koronakriisin vaikutusten yhteydessä ei enää haluta lisätä näiden joidenkin jäsenmaiden jo hyvin merkittävää velkataakkaa.

– Ajatellaan, että [näillä avustuksilla] pystytään pitämään tilanne sellaisena, että ne pysyvät luottokelpoisina ja saavat riittävän kohtuu hinnalla lainaa myös yksityisiltä markkinoilta, Jokela kertoi.

Kotimaisessa keskustelussa on noussut myös esiin, että Suomi on tässä kokonaisratkaisussa nettomaksaja eli Suomen saama osuus on pienempi kuin se, mitä Suomi maksaa.

Jokelan mukaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen neuvottelukannoissa on kuitenkin katsottu, että EU:n talouden elpyminen on Suomen etu.

– Suomi on vientivetoinen valtio, joka voi katsoa, että se hyötyisi myös siitä, että erityisesti sisämarkkinat elpyvät ja vienti vetää.

Lue lisää:

EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen

Vääntö elvytysrahastosta jatkuu Brysselissä jo neljättä päivää – johtajat kokoontuvat paraikaa yhteen

EU-neuvottelut: Mitä Suomi haluaa, mistä neuvotteluiden pitkittyminen kertoo, entä Brysselin ilmapiiri? Eurooppa-tutkija kertoo