Nettomaksaja Suomi saamassa elvytyspaketista 3,2 miljardia euroa – Marin neuvotteluista: "Suomi ei halunnut blokkiutua, yhteistyö tärkeämpää"

Suomi arvioi saavansa koronaelpymispaketista 3,2 miljardia euroa ja maksavansa 6,6 miljardia euroa.

Euroopan unioni
Pääministeri Sanna Marinin tiedotustilaisuus EU-kokouksen jälkeen
Pääministeri Sanna Marinin tiedotustilaisuus EU-kokouksen jälkeen

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo saaneensa kritiikkiä siitä, ettei Suomi blokkiutunut budjettineuvotteluissa tarkkarajaisesti muiden maiden kanssa. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeämpää tehdä yhteistyötä eri maiden kanssa ja löytää yhtymäkohtia eri tahojen kanssa.

– Näen, että on järkevä rakentaa kokonaisuutta, joka on kaikkien näkökulmasta mahdollisimman kestävä ja hyvä, ja silti puolustaa omia kansallisia näkökohtia, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa neuvottelujen loppumisen jälkeen.

Lisäksi hän totesi, että Suomi sai tavoittelemansa määrän maataloustukia.

– Ehdottomasti olemme saavuttaneet maatalouden kehittämisrahoituksen osalta sen, mitä olemme tavoitelleet. Olen siitä todellä tyytyväinen. Kotimainen ruoantuotanto on meille keskeinen kysymys, ja varsinkin koronakriisin myötä olemme nähneet, kuinka valtavan tärkeää on, että olemme omavaraisia, Marin totesi.

Suomen EU maksut nousevat 100 miljoonalla eurolla vuodessa

Suomi arvioi omien EU-maksujensa nousevan tulevalla budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Yhteensä seitsenvuotisesta budjetista Suomi on saamassa oman arvionsa mukaan tulevalla kaudella 11,1 miljardia euroa ja maksamassa 16,7 miljardia euroa, eli Suomen nettomaksuasema paranee hieman.

EU:n koronaelpymispaketista Suomi arvioi saavansa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023 ja maksavansa paketista 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–2058.

Pääministeri Sanna Marin pitää onnistumisena sitä, että Suomen maksut elvytyspakettiin laskivat huomattavasti komission ehdotuksesta, mutta Suomi saa paketista lähes ehdotuksen verran.

Tutkija: Suomen maataloustuet pysyivät entisellä tasolla

Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkijan Antti Ronkaisen mukaan Suomi tavoitteli koko ajan, että tukia maksettaisiin kaavailtua vähemmän. Lopulta tukia leikattiin jopa odotettua enemmän eli 110 miljardia euroa. Myöskään 750 miljardin euron velkapottia ei pienennetty, mikä oli myös Suomen tavoite.

– Tuet leikattiin niin, että varsinaiseen elpymisrahastoon ja sen tukiin eli 310 miljardiin ei koskettu, vaan kaikki raha otettiin pois EU-budjetista, Ronkainen sanoi Ylen aamussa.

EU pääsi sopuun budjetistaan varhain tiistaiaamuna monen päivän neuvotteluiden jälkeen.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuuteen suuntautuneita kuluja pienennettiin. Rahaa lähti pois muun muassa tutkimuksesta, terveydenhuollosta ja investoinneista.

Suomi sai 400 erikseen miljoonaa maataloustukea, jolla Ronkaisen mukaan kompensoidaan budjetista leikattuja maataloustukia. Erillisen rahan avulla Suomen maataloustuet pysyvät entisellä tasollaan.

Suomi liittoutui neuvotteluissa niin kutsuttujen nuukien maiden kanssa. Nuukat saivat läpi enemmän omia ehdotuksiaan kuin Suomi, Ronkainen arvioi.

Sanna Marinin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto kiistää Ronkaisen tulkinnan.

– Kyseiset jäsenmaat ovat Suomea selvästi suurempia nettomaksajia sen jälkeenkin, kun otetaan huomioon, kuinka paljon ne saavat maksukorjauksia, Luoto sanoo.

Lisäksi Luoto huomauttaa, että Suomi sai ensimmäistä kertaa sadan miljoonan euron rahoituksen Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille.

Lue lisää:

EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen

Petteri Orpo: Neuvottelutulos oli pettymys, Suomen saanto jäi tavoitteesta