Kirjeenvaihtajan analyysi: EU teki historiansa suurimman rahoituspaketin vaikeimmissa mahdollisissa oloissa – hintana haavoja ja mustelmia

EU on täyttänyt tehtävänsä, jos huippukokouksesta kaikki katsovat lähtevänsä tyytyväisinä kotiin.

Euroopan unioni
Ursula von der Leyen
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen EU:n huippukokouksessa Brysselissä tiistaina.Stephanie Lecocq / AFP

BRYSSEL Jos aikaa kelaa taaksepäin ei löydy vastaavaa tilannetta, jossa olisi käyty monivuotiset budjettineuvottelut.

Britannia on jättänyt unionin ja reikä seitsemän vuoden budjettiin on noin 10 miljardia euroa vuodessa. Euroopan talous ei edelleenkään ole täysin toipunut edes eurokriisistä ja keväällä alkanut koronapandemia syöksi toipuvat taloudet jyrkkään alamäkeen.

Bruttokansantuote putoaa EU:ssa keskimäärin yli 8 prosenttia tänä vuonna. Maailmankauppa sakkaa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa käytävien kauppariitojen takia. Ilmastonmuutos on totta ja sen vastaiset toimet syövät rahaa yhtälailla kuin vaativat poliittisia päätöksiä, joilla estetään hallitsematon siirtolaisuus Eurooppaan.

Tämän kaiken keskellä 27:n EU-maan johtajat aloittivat neuvottelut budjetista ja koronarahastosta viime viikon perjantaina kello 10 aamulla.

Helmikuussa kokous pelkästään seitsenvuotisesta budjetista päättyi ennen kuin se pääsi oikeastaan alkamaankaan. Nyt rinnalla neuvoteltiin uudesta rahoituspaketista, jolla korjataan koronapandemian vaurioita.

Viidessä kuukaudessa koronaan on kuollut jo yli 135 000 eurooppalaista. Rajat pantiin kiinni ja taloudet sulkeutuivat yli kolmeksi kuukaudeksi. Ihmisiä jäi työttömäksi kymmeniä miljoonia.

Voi sanoa, että sopu 1 824 miljardin euron rahoituspaketista 91,5 tunnissa on suoritus, jolle on nostettava hattua, oli lopputuloksesta mitä mieltä tahansa (siirryt toiseen palveluun).

Merkel siirtyy suurten EU-johtajien joukkoon

Kun Saksa siirtyi EU:n johtoon heinäkuun alussa, liittokansleri Angela Merkel ilmoitti, että hän haluaa rahoituksesta sovun ennen kesälomia.

Kokouspaikalta valuneiden tietojen mukaan maratonneuvottelujen kulku olikin kiinni Merkelistä eikä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajasta Charles Michelistä. Merkelin vierellä seisoi tiukasti Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja näiden kahden johtajan luovimina muut jäsenmaat saivat kukin omalle asialleen ymmärrystä.

Merkelin kanta Euroopan yhteisestä vastuusta rahoituskysymyksissä kriisitilanteessa on nyt täysin päinvastainen kuin se oli eurokriisin aikaan.

Silloin Saksa oli tiukin jarru, jonka perässä Suomen ja muiden nettomaksajamaiden oli helppo hiihtää. Nyt Merkel otti tehtäväkseen kertoa Suomelle, Hollannille, Ruotsille, Tanskalle ja Itävallalle, miksi yhteisvastuu on tietyissä tilanteissa tarpeen.

Jos lukee tarkemmin loppupäätelmät ja miten rahaa tulevina vuosina jaetaan, voi vetää johtopäätöksen, että tässä korjataan edelleen myös eurokriisin aiheuttamia vaurioita.

Lue tästä lisää kokouksen päätöksistä

Ensimmäisten vuosien ilmaista tukirahaa jaetaan etelän jäsenmaille, joissa korona on tehnyt muuta Eurooppaa rumempaa jälkeä. Tukiperuste lasketaan vuosien 2015–2019 talous- ja työttömyyslukujen perusteella.

Eurokriisissä Kreikka, Italia, Espanja ja Portugali pakotettiin leikkaamaan julkisia menoja viikatteella ja työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, nousi paikoin yli 30 prosentin. Rakenteelliset muutokset jatkuvat edelleen, mutta valtioiden velka-aste on korkea, mitä näissä maissa on pidetty perusteena sille, etteivät ne kykene ottamaan tarpeeksi lainaa koronavaurioiden korjaamiseen.

Tulonsiirtounioni vastaan kansallisten valtioiden liitto

EU:ssa on aina riidelty rahasta, mutta tällä kertaa veitsi iskeytyi suoraan EU:n perusperiaatteiden sydämeen. Kysymys siitä, autetaanko kaveria hädässä, nousi poliittiseksi riidaksi, jossa rumiakin luonnehdintoja on heitelty puolin ja toisin ennen ja rahoitusneuvottelujen aikana.

Some-aikana mikään ei enää pysy salassa ja riidat kokoushuoneesta ovat kantautuneet vuotojen ja tviittien välityksellä kaikelle kansalle. Siitä huolimatta jokainen johtaja poistui Eurooppa-rakennuksesta voittajana, kun puheenjohtaja Michel ilmoitti sovusta tiistaina kello 5.31 Brysselin aikaa. Voitot ja häviöt puidaan sitten kotimaassa ja tässä paketissa riittää purtavaa.

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoitti kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessaan, että tästä ei jäänyt haavoja, vaan ratkaisu oli hyvä niin Suomelle kuin Euroopallekin.

Katso tästä lisää, mitä pääministeri Marin sanoi kokouksen jälkeen

Eurokriisin rahoitusneuvotteluista jäi haavoja ja mustelmia, joista yhä tarpeen vaatiessa muistutetaan, ja niin jää tästäkin kokouksesta.

Brysselin vuoden 2020 Koronahuippukokous jäi 35 minuuttia uudesta kokousennätyksestä. Ykkössijaa pitää yhä Nizzan kokous joulukuussa 2000.

Silloin päätettiin unionin päätöksentekomenetelmien uudistamisesta niin, että parlamentti sai lisää valtaa ja poliittisissa kysymyksissä siirryttiin osin määräenemmistöpäätöksiin. Näillä päätöksillä valmistauduttiin suuren laajentumiseen itään.

Nizzan uudistukset jäivät puolitiehen, sillä niin kauan kuin vaaditaan yksimielisyys, niin kuin budjettipäätöksissä vaaditaan, uhkailu ja kiristys sovun kaatamisella on mahdollista ja sitä käytetään omien etujen ajamiseen.

On aika aloittaa keskustelu tulevaisuuden unionista

Euroopan unioni on viime vuosikymmenen aikana yhteistyöelimenä ottanut vastaan lukuisia iskuja sisältä ja ulkoapäin. Sen merkityksellisyys ja arvo on haastettu.

Tähän haasteeseen on nyt aika vastata ja aloittaa laajat keskustelut siitä, millaisen unionin me haluamme.

Haluammeko kehittää sitä yhä tiiviimpään suuntaan, jossa päätökset tehdään demokraattisesti enemmistöpäätöksillä ja kannamme yhteisvastuuta Euroopasta vai jäämmekö tilaan, jossa kansallisvaltiot joka kerta ottavat mittaa toisistaan.

Kolmaskin vaihtoehto on ja se on rakenteiden purkaminen, jos ne eivät enää kykene tuottamaan tulosta 27:n maan yhteisessä pöydässä.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus