Maanviljelijöiden pahin painajainen vältettiin, MTK-pomo "varovaisen tyytyväinen" – Suomen saama summa pullistui yön tunteina sadoilla miljoonilla

MTK:n puheenjohtajakin oli lopputuloksen edessä ihmeissään: "EU:ssa on taikurimainen taito laatia kompromisseja."

EU-tuet
Lannan levitys pellolle.
Peltotöitä Salossa.Taina Sohlman / AOP

Suomen maatalous jäi 400 miljoonan euroa plussan puolelle EU-neuvottelujen loppumetreillä.

Maatalouden EU-tuet ovat vuosina 2021–2027 noin 6,4 miljardia euroa, kun ne kuluvalla ohjelmakaudella ovat olleet noin 6 miljardia, laskee maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK.

– Varovaisen tyytyväisiä ollaan. Inflaatiokorjaukset huomioon ottaen aika yksi yhteen mennään. Karvan verran nousua tässä on, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Vielä viikko sitten MTK toivoi, että Suomi voisi saada neuvotteluista jopa miljardipotin (siirryt toiseen palveluun). Mutta neuvottelut olivat vaikeat ja viime yönä näytti suorastaan pahalta, Marttila sanoo. Suomelle tarjottiin noin puolet ohuempaa korvausta, EU-termein "kansallista kirjekuorta".

– Puolenyön maissa kun kuulin tilanteesta, totesin että tästä tulee huono lopputulos. Onneksi neuvottelujen viimeiset kierrokset korjasivat tilannetta, Marttila sanoo.

Maatalouden 400 miljoonan euron lisäksi Suomi sai 100 miljoonaa euroa aluetukea Itä- ja Pohjois-Suomeen, eli korvaukset ovat yhteensä puoli miljardia.

Perustavoite onnistui: rahoitus turvattiin

Ylisanoja vältetään, kun kyse on maatalouden EU-tuista.

Marttila huomauttaa, että Itävalta sai neuvotteluissa sekä jäsenmaksualennuksen että maatalouskorvauksen. Korvaus on Suomea pienempi, 250 miljoonaa euroa, mutta lisäalennus jäsenmaksuihin yli 400 miljoonaa euroa vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

– Voidaan kysyä, onnistuiko Itävalta pikkuisen paremmin. Mutta tämä on ehkä turhaa spekulaatiota. Tärkeintä on, että rahoitus pystytään ylläpitämään ja saamme maataloudessa maksamaamme euroa kohden enemmän kuin euron takaisin, Marttila sanoo.

Juha Marttila
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.Jarno Kuusinen / AOP

Sekä MTK että maa- ja metsätalousministeriö MMM pitävät minimitavoitetta saavutettuna. Viljely Suomessa jatkuu kutakuinkin nykyisellään.

– Uudistusta päästään nyt viemään tuloksekkaasti eteenpäin ja kohti maalia. Kehittämisrahoituksella edistämme niin maatalouden kilpailukykyä, ilmasto- ja ympäristötoimia kuin maaseudun yritystoimintaakin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.

Edessä Suomen oma paini rahojen käytöstä

Tulevan kauden 6,4 miljardin euron EU-tuista 3,6 miljardia euroa on suoraa tuotantotukea ja 2,8 miljardia euroa kehittämistukea.

Kehittämistuki pitää sisällään muun muassa pohjoisen maatalouden luonnonhaittakorvaukset, ympäristöohjelmat, eläinten hyvinvoinnin ja maaseudun kehittämisen Leader-hankkeet.

Seuraavaksi on vuorossa Suomen sisäinen vääntö, kun Suomen omaa maatalouspolitiikkaa aletaan sorvata uudelle tukikaudelle. Muutoksia on tulossa esimerkiksi ilmastotoimien osalta.

– Kannan suurta huolta siitä, miten me tällä rahoituksella kykenemme vastaamaan näihin kasvaviin vaatimuksiin. Ei tämä yhtälö ihan kunnossa ole, jos entisellä rahalla pitäisi tehdä paljon enemmän, Marttila sanoo.

Itä- ja Pohjois-Suomelle 100 miljoonaa

Suomi sai myös sadan miljoonan euron lisärahoituksen Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille. Raha jakautuu seitsemään maakuntaan, joiden johtajat ovat tyytyväisiä lisätukeen.

– Tuella on suuri merkitys, sanoo Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen.

Korhosen mukaan aluerahojen eteen on tehty pitkään töitä.

Kuntaliiton Brysselin-toimiston johtaja Ulla Karvo sen sijaan ei ole varauksettoman tyytyväinen.

– Tietenkin kaikki alueille saatu raha on tervetullutta. Mutta en tiedä, pystyykö tätä ihan voittona pitämään. Suomen kannalta olisi ollut ehkä parempi olla tiiviimmin nuukassa nelikossa, ja ajaa sitä että mekin olisimme saaneet alennuksia jäsenmaksuissa ja olleet enemmän saamapuolella, Karvo sanoo.

Marttila ja EU-politiikan ihme: "Taikurimainen taito laatia kompromisseja"

Lopulliseen sopuun tarvittiin EU:n ydinosaamista eli luovaa kaaoksenhallintaa.

Komissio halusi omassa budjettiesityksessään leikata maataloustukia. Se olisi merkinnyt Suomelle satoja miljoonia euroja miinusta. Koronan keskellä sorvattu 750 miljardin euron elpymispaketti puolestaan sisälsi korvaavaa maatalousrahaa, mutta viime päivien "nuukan nelikon" ja Suomen tinkimistalkoissa rahaa tippui paketista pois.

Ja lopuksi Suomelle sorvattiin 400 miljoonan euron lisäraha.

MTK:ta ja EU:ta ei voi sanoa liittolaisiksi, mutta Marttila pitää kaikesta huolimatta EU:n neuvottelukykyä huolimatta "taikurimaisena".

– EU:ssa on taikurimainen taito laatia kompromisseja, joissa jokainen valtionpäämies voi lähteä tyytyväisenä pois.

Hän pitää toisena erikoisuutena sitä, että tuhannen miljardin euron budjetista päästiin sopuun vasta kun kylkeen sidottiin toinen mokoma, eli 750 miljardin euron koronapaketti.

– Vuosikaudet taisteltiin prosentin kymmenyksistä, eikä sopua tullut millään. Mutta kun päälle laitettiin 750 miljardia, niin johan sopu syntyi. Tämä on EU-päätöksenteon ihmeellisyyksiä.

Marttilan mukaan budjetin ja koronapaketin saaminen maaliin on erityisesti Ranskan ja Saksan johtajille Emmanuel Macronille ja Angela Merkelille sulka hattuun.

– He tekivät tästä ison eurooppalaisen projektin. Vaikka Macron näyttikin pikkuisen hapanta naamaa, niin kyllä hän varmaan ihan tyytyväisenä tuli ulos tästä. Ja rouva Merkel on saattanut ottaa omissa oloissaan lasin kuohuvaa.

Lue myös:

Nettomaksaja Suomi saamassa elvytyspaketista 3,2 miljardia euroa – Marin neuvotteluista: "Suomi ei halunnut blokkiutua, yhteistyö tärkeämpää"

Tämän tiedämme EU:n jättisopimuksesta