Tämä suljettu tekojärvi ja maailman toiseksi pisin tunneli varmistavat miljoonan ihmisen juomavedet – Uhkana sivulliset, sabotaasi ja humus

Pääkaupunkiseudun käyttövesi matkustaa yhdeksän päivää tunnelissa Päijät-Hämeen Asikkalasta vartioituun tekojärveen Vantaalle.

vesihuolto
Dronekuva järvestä.
Silvolan tekojärven pitäisi kriisitilanteessa toimia helsinkiläisten varavesilähteenä kaksi viikkoa. Silvolaa ympäröi maavalli ja suoja-aidat. Tekojärvestä kohoavat rakennelmat ovat vedenottotorneja. Videon kuvaus: Juha Heikanen / editointi: Matti Myller.

Silvolan tekojärvi Vantaan Ylästössä on tarkoin vartioitu paikka.

Aidat ympäröivät noin kilometrin pituista ja puoli kilometriä leveää tekojärveä, johon mahtuu noin viisi miljoonaa kuutiometriä vettä. Silvolaan mahtuisi siis noin 2 500 kertaa Tikkurilan uimahallin pääaltaan vesimäärä.

Kriisin sattuessa helsinkiläisten olisi tarkoitus pärjätä kyseisellä vesimäärällä pari viikkoa.

– Päävesivarajärjestelmä perustuu kuitenkin Vantaanjokeen ja sen latvoihin, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) tuotantoyksikön päällikkö Heli Härkki kertoo.

Silvolan tekojärveä ympäröivällä alueella on myös videovalvonta ja vartiopartioita tekemässä satunnaiskäyntejä. Tämä johtuu useista eri syistä.

Ensinnäkin tekojärvi on niin kutsuttu ensimmäisen turvaluokituksen patorakennelma, joka tuo mukanaan liudan sääntöjä. Aluetta pitää valvoa kaikenlaisen tihutyön varalta, ja veden hyvä laatu pitää taata.

Toisaalta sivullisen kannattaa miettiä tarkkaan, onko pulahdus suljetussa Silvolassa vaivan arvoinen. Tekojärveä käytetään nimittäin Päijännetunnelista tulevan veden paineen tasaamiseen.

Tämä tekee Silvolan tekojärvestä hengenvaarallisen: kun Silvolasta otetaan vettä, pinnan alla sijaitsevat vedenottoputket imaisevat voimalla vettä sisäänsä.

Yksi huoltotöitä tehnyt sukeltaja menetti henkensä imeydyttyään vedenottoputkeen kesken työnteon vuonna 1962, tekojärven avajaisvuonna.

Alue on siis tärkeä pääkaupunkilaisten turvallisuudelle poikkeustilanteessa sekä vaarallinen sinne eksyvälle sivulliselle. Paikalla liikkumisesta voi saada päiväsakkoa, kuten alueen kyltit varoittavat.

Puhdas vesi ei ole Suomessakaan itsestäänselvyys

Silvolan suljetulle tekojärvelle sekä Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksille vesi saapuu 120 kilometriä pitkää mahtipontista Päijännetunnelia pitkin. Päijännetunneli ottaa vetensä Asikkalasta, Pulkkilanharjulta.

Vesi kulkee yhdeksän päivää 30–100 metrin syvyydessä olevaa tunnelia pitkin – kunnes saapuu Silvolan tekojärvelle.

– Otamme Päijännetunnelin kautta raakaveden Pitkäkosken ja Vanhankaupungin pintavesilaitoksille, ja jakelemme sieltä veden eteenpäin, Härkki toteaa.

Päijännetunneli turvaa pääkaupunkiseudulla noin miljoonan ihmisen vedensaannin.

päijännetunneli
Yle Uutisgrafiikka

HSY:n oma käyttölaboratorio huolehtii veden laadusta ja sen seuraamisesta. Vettä analysoidaan eri toimipisteillä koko ajan, ja tarvittaessa prosessien säätöjä korjataan, jos mitatessa huomataan ei-toivottuja tekijöitä.

– Normitoimintamme on pitkälti automatisoitua, mutta vedenkäsittelyprosesseja valvoo 24 tuntia vuorokaudessa pyörivä valvomomme, Härkki kertoo.

Viime aikoina vedentuotannolle eivät ole aiheuttaneet vaivaa sivulliset tai sabotaasi, vaan humus.

– Orgaanisen materiaalin kasvu pintavesissä. Tämä tapahtuu kaikissa pohjoismaissa samaan aikaan, ja tarkkailemme kehitystä jatkuvasti.

Humus syntyy kasvien maatuessa epätäydellisesti erilaiseksi turpeeksi. Tästä turpeesta vesiin erittyvä aine on "humusainetta". Humusaineita valuu vesistöön muun muassa pelloilta, soilta ja metsistä. Humuksen määrän kasvu vedessä johtuu useista eri seikoista kuten talvien lämpenemisestä, ojituksesta ja metsänkaatamisesta.

Humus näkyy veden "ruskenemisena"

Ihmiselle humuksesta on haittaa pintavesilaitoksissa tapahtuvan klooridesinfioinnin takia. Jos klooridesinfioinnin yhteydessä vedessä on humusta, prosessissa syntyy kemiallisia epäpuhtauksia. Mitä enemmän humusta, sitä enemmän epäpuhtauksia, joita kutsutaan myös sivutuotteiksi.

Sivutuotteista monet aiheuttavat esimerkiksi syöpää.

– Meidän prosessissa ei käytetä vapaata klooria, joka aiheuttaisi haitallisten sivutuotteiden muodostumista, Härkki kertoo.

Helsingissä humuksen ongelma liittyy pitkiin vedenjakeluverkostoihin. Vedenlaatu voi kärsiä humusta sisältävän veden matkatessa pitkiä aikoja.

Kärkän mukaan tilanne on kuitenkin hyvin hallinnassa.

– Olemme pystyneet ennakoimaan kehitystä ja reagoimaan tilanteeseen, tällä hetkellä pärjäämme hyvin suodattamalla vettä tehokkaasti eri tekniikoilla, Härkki sanoo.

Maailman toiseksi pisin tunneli

Päijännetunneli ei ole ihan mikä tahansa kolo, vaan maailman toiseksi pisin tunneli. Helsinki on listan kärjessä nimekkäässä seurassa: Päijännetunnelin päihittää vain New Yorkin vesitarpeisiin vastaava Delawaren vesitunneli.

– Eikä tämä Delwaren vesitunneli ei ole samalla tavalla yhtenäinen kalliotunneli. Etelä-Ruotsissa on samankaltainen Bolmen tunneli, mutta sekin on paljon lyhyempi, sanoo Arto Kallio.

Arto Kallio on Pääkaupunkiseudun Veden toimitusjohtaja ja sekä yksikköpäällikkö HSY:ssä.

Päijännetunnelia rakennettiin aikoinaan kymmenen vuotta, kunnes se valmistui vuonna 1982. Hommaan lähdettiin hieman räväköiden laskelmien seurauksena.

– Kun tätä alettiin suunnitella 1960-luvulla niin luultiin, että vuonna 2000 pelkästään Helsingissä asuisi miljoona ihmistä, ja että käyttöveden määrä tulee nousemaan todella paljon. Vantaanjoen vesi ei olisi riittänyt näissä laskelmissa helsinkiläisille.

Pääkaupunkiseudun vedentarpeen kasvu ja talousveden huono maku herättivät henkiin 1970- ja 1980-lukujen jättihankkeen, raakavesitunnelin Päijänteestä. (11.2.1979). Päijännetunneli on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli.

– Silloin käytiin eri vaihtoehtoja läpi, mistä vesi otettaisiin ja päädyttiin Päijänteeseen, koska siellä on aina hyvin vettä, on sitten sateista tai kuivaa, Kallio kertoo.

Päijännetunneli ei paljon ylläpitoa vaadi. Tunneli on koko ajan täynnä vettä, joka matkaa loputtomasti kohti etelää.

– Tämä hoituu aika helposti kun koko juttu perustuu painovoimaan, sitä kun ei toistaiseksi kukaan ole onnistunut kumoamaan. Sieltä sitä vettä vaan tulee, Kallio naurahtaa.

Kallio kertoo, että veden laatua seurataan aktiivisesti ja tunnelin varrelle sijoitelluissa miehittämättömissä keskuksissa vieraillaan useasti kuussa. Joskus veden määrää säännellään näissä keskuksissa, jotta se vastaa muuttuvaa kulutusta.

– Kun nurmikkoja kastellaan joka vuosi ensi kertaa, niin vettä menee normaalia enemmän vettä, juhannuksena vettä menee taas vähiten, Kallio havainnollistaa.

Kallio on päässyt vierailemaan tunnelissa vuonna 2008, kun tunnelin eteläosassa toteutettiin peruskorjauksia. Vaikutelma oli tyly.

– Pimeä, kolkko, kylmä ja kalsea paikka maan alla. Kuitenkin niin iso, että siellä mahtuu pienellä betonirekalla ajamaan.

Päijännetunneli.
– Pimeä, kolkko, kylmä ja kalsea paikka maan alla, Arto Kallio kuvailee Päijännetunnelia.HSY

– Se vaan jatkuu ja jatkuu niin pitkälle kuin valot näyttävät, Kallio sanoo.

Suomea ei turhaan kehuta makeasta vedestään ja sen määrästä. Koko Helsingin alueen asujat ja teollisuus pärjäävät hieman päälle prosentilla Asikkalanselän virtaamasta, josta loput valuu mereen Kymijokea pitkin. Vettä voisi ottaa vielä paljon lisääkin.

– Onhan se prosentti aika pieni määrä siitä virtauksesta.

Kallio ei usko, että Päijännetunneliin on kellään mitään asiaa pitkään aikaan.

– Kun silloin 2008 tehtiin korjauksia niin heitin, että nyt ei varmaan viiteenkymmeneen vuoteen käy siellä kukaan. Edelleen uskon näin.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 29.7. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Helsingissä juodaan ehkä maailman parasta vettä – "possuttamisesta" laatuongelmia

Metsien ja soiden muokkaus kostautuu ennennäkemättömällä tavalla vesistöissä – ranta-asukkaat ovat tilanteesta paremmin perillä kuin tutkijat