Villiviini suojaa asukkaita auringolta ja ihastuttaa kaupunkilaisia – samalla se altistaa kosteusvaurioille ja uhkaa rikkoa viemärit

Rakennuksen seinää vasten kasvava köynnös voi parhaimmillaan lisätä viihtyvyyttä, mutta kasvi tuo mukanaan kosteusvaurioriskin ja voi jopa pilata seinärakenteet.

köynnöskasvit
Köynnöskasvi talon seinustalla.
Näyttävä villiviiniköynnösseinä tunnetaan Jyväskylässä.Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän Yläkaupungilla seisoo asuinkiinteistö, joka vangitsee katseen. Vaasankadulla sijaitsevan talon ulkoseinä on täysin köynnöskasvien peittämä.

Useita kymmeniä vuosia vanha imukärhivilliviiniköynnös herättää sekä ihastusta asukkaissa että kritiikkiä asiantuntijoissa. Tuuhea seinä on näyttävä kesäisin, mutta usein köynnöskasvit aiheuttavat rakennuksille enemmän haittaa kuin hyötyä.

Hyödyt jäävät usein esteettiselle tasolle, ja rakennusteknisen asiantuntijan Johanna Honkalan mukaan rakennusta vasten kasvavista köynnöskasveista on lähes poikkeuksetta haittaa rakennukselle.

– Rakennuksen seinässä kiinni kasvavat kasvit muodostavat ympärilleen ilmaston, joka on paljon muuta ilma-alaa kosteampi. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvin alla oleva seinärakenne ei pääse kuivumaan ja rakenne jää jatkuvasti kosteaksi, jolloin kosteusvaurioiden riskit lisääntyvät, Johanna Honkala Raksystemsiltä kertoo.

Sekä puu- että kivirakenteisten ulkoseinien on päästävä kuivumaan. Erityisesti köynnöskasvi pystyy tarttumaan puuseinään ja vaurioittamaan puuta.

Villiviini kiinteä osa talon identiteettiä

Vaasankadun kiinteistön isännöitsijä Jarmo Paloniemi kertoo, ettei köynnöskasvin ole havaittu olevan turvallisuusriski rakennukselle.

– Asukkaat kokevat, että köynnöksessä on myönteisiä tekijöitä. Köynnös suojaa auringolta ja tasaa lämpöä esimerkiksi hellejaksojen ajan. Koetaan, että se omalla tavallaan lisää asumisviihtyvyyttä, Paloniemi kuvaa.

Isännöitsijä Jarmo Paloniemi, Jyväskylän kiinteistöpalvelu
Jarmo Paloniemi ei löydä pahaa sanottavaa köynnöksistä.Petri Aaltonen / Yle

Imukärhivilliviiniköynnös on tärkeä osa talon ja Yläkaupungin identiteettiä. Kaupunkilaiset tietävät rakennuksen, ja se on usein ihailun kohteena. Rakennus on kuitenkin muutoksen äärellä.

– Tämän vuoden taloyhtiön kokouksessa on jo tehty päätös, että huoneistoparvekkeiden kunto tarkastetaan lähiaikoina, ja sen pohjalta saamme tietoa siitä, missä kunnossa rakenteet ovat villiviinin takana.

Paloniemen mukaan on väistämätöntä, että köynnöskasveja joudutaan poistamaan saneerauksen tieltä. Peruskorjauksen laajuudesta ei ole vielä varmaa tietoa, joten ei ole varmuutta, kuinka paljon köynnöksiä otetaan pois.

– Missään nimessä kaikkia köynnöksiä ei poisteta, eikä kukaan ole esittänyt sellaista ehdotusta, Paloniemi tarkentaa.

Juuret tunkeutuvat salaojiin

Vaikka villiviiniköynnöksen ei kerrota aiheuttaneen Vaasankadun kiinteistön kiviseinälle ongelmia, Viherlandian puutarhuri Janne Reijosen mukaan köynnöskasvit ovat yleisesti haitallisia rakennuksille, ja niitä tulisi välttää.

– Erityisesti imukärhivilliviini ja köynnöshortensia tarttuvat seinään tiukasti kiinni, ja jos niitä yrittää ottaa pois, ne voivat irrottaa samalla laastin kiviseinästä tai maalin puupinnoilta.

Köynnöskasvi talon seinustalla.
Villiviiniköynnös on saanut kasvaa useiden kymmenien vuosin ajan rauhassa talon seinää pitkin.Simo Pitkänen / Yle

Reijonen lisää, että myös isot puut voivat vaurioittaa rakennusta ja kasvattaa juurensa rakennuksen alle, jos ne istutetaan liian lähelle rakennusta.

– Varsinkin pintajuuriset puut, kuten koivut ovat haastavia, sillä niiden juuret voivat kasvaa minne vain, hän kertoo.

Reijonen suosittelee vähintään metrin väliä istutettavien kasvien sekä puiden ja kiinteistön välille. Rakennustekninen asiantuntija Johanna Honkala on Reijosen kanssa samaa mieltä.

Rakennukseen kiinni kasvatetut köynnökset ja aivan rakennuksen viereen istutetut puut ja puiden juuret ovat riski salaojille ja viemäreille. Pitkät ja vahvat juuret voivat tunkeutua salaojiin, sillä juuret pyrkivät hyödyntämään salaojituksen kosteutta. Lisäksi juuret voivat työntyä kasvaessaan maanvaraisen laatan alle aina viemäriin saakka.

– Kun juuret ovat tunkeutuneet putkistoon, putkia ei pääse huuhtelemaan eikä niiden kuntoa videokuvaamaan. Pahimmassa tapauksessa juuret rikkovat putket, Honkala kuvailee.

Köynnöskasvi talon seinustalla.
Köynnöstä joudutaan poistamaan parvekkeista saneerauksen tieltä.Simo Pitkänen / Yle

Vaasankadun kiinteistö on herättänyt keskustelua myös paloturvallisuudesta. Keski-Suomen pelastuslaitokselta riskienhallinnasta kerrotaan, että köynnöskasveja pitkin levinneitä tulipalotapauksia ei ole sattunut Keski-Suomessa tai valtakunnallisesti.

Isännöitsijä Jarmo Paloniemen mukaan puutarhuria on pyydetty tarkistamaan köynnösten kunto. Imukärhivilliviiniköynnöksen kohtalosta päätetään lopulta yhtiökokouksessa yhdessä osakkaiden ja asiantuntijalausuntojen kanssa.