Mannerheimin nuoruudesta kadettikoulussa jäi jäljelle vain yksi vihko ja irstailijan maine – sai potkut sammuttuaan jatkoille

Nuori Mannerheim vihasi Haminan kadettikoulua. Kouluajoilta säilynyt vihko on parhaillaan esillä Haminan kaupunginmuseon näyttelyssä.

Carl Gustaf Emil Mannerheim
Mannerheimin piirustusvihko
Haminan kaupunginmuseolla ei ole tietoa siitä, miten Mannerheimin piirustusvihko on sen kokoelmiin päätynyt. Vihko on hankittu mahdollisesti huutokaupasta, jossa kaupattiin Kadettikoulun jäämistöä.Haminan kaupunginmuseo

Mitä Carl Gustaf Emil Mannerheim piirteli kouluvihkoonsa nuorena kadettikoululaisena? Ainakin säntillisiä, geometrisia kuvioita.

Haminan kaupunginmuseon näyttelyssä esillä olevan vihkon kannessa lukee siistillä kaunokirjoituksella "I:sta allmänna klassen". Museojohtaja Paula Koukin mukaan teksti viittaa siihen, että kadetit opiskelivat sotilaallisten opintojensa lisäksi myös yleisiä kouluaineita.

– He opiskelivat esimerkiksi matemaattisia aineita, kieliä, maantiedettä ja maanmittausta. Arvelen, että geometriset piirustukset liittyvät joko algebran tai mittausopin opintoihin, sanoo Kouki.

Vihkosta on täytetty vain muutamia sivuja. Tiedetään, että Mannerheim eli hurjan nuoruuden eikä opiskelu aina maistunut, mutta vihkon vähäisistä merkinnöistä ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä tulkintoja. Siitä antaa viitteitä kannessa oleva merkintä, "nro 2".

– On siis ollut myös vihko numero 1, joka on ehkä tullut täyteen. Vihko on peräisin Mannerheimin ensimmäiseltä opiskeluvuodelta. Ainakin silloin koulutöitä on tehty, toteaa Kouki.

Kohtalokas karkuretki

Mannerheim päätyi kadettikouluun Haminaan 14-vuotiaana sen jälkeen, kun hänen peliriippuvainen isänsä oli tuhlannut perheen rahat pelaamiseen ja karannut ulkomaille rakastajattarensa kanssa. Äidin kerrotaan kuolleen suruun ja häpeään.

Mannerheim opiskeli kadettikoulussa vuodesta 1882 vuoteen 1886 – koulussa, jota hän itse vihasi. Hamina oli hänelle vieras kaupunki, johon hänet lähetettiin yksin, eikä hänellä ollut siellä sukulaisia.

Opinnot päättyivät, kun hän sai koulusta potkut.

Mannerheimin piirustusvihko
Kadettikoulussa opetettiin esimerkiksi matemaattisia aineita ja maanmittausta. Kuva on Mannerheimin piirustusvihkosta.Haminan kaupunginmuseo

Pääsiäisenä 1886 Mannerheim oli lomakiellossa kadettikoulusta huonon käytöksen vuoksi, mutta karkasi silti kaupungin ainoaan kapakkaan. Lähtö oli varsin suunniteltu, sillä hän muovaili hämäykseksi sotilastakistaan sänkyynsä ihmisen muotoisen möykyn.

Kapakassa 18-vuotias nuorukainen törmäsi keski-ikäisiin virkamiehiin, jotka pyysivät häntä istumaan pöytäänsä. Kievarin sulkeuduttua miehet kutsuivat nuorukaisen mukaan jatkoille, jonne hän joskus aamuyön tunteina sammui.

Aamulla kadettikoulun vääpeli löysi kievariporukan jatkopaikan ja ravisteli nuoren Mannerheimin hereille. Hänet passitettiin kasvatuskomitean puheille, ja kahden vuorokauden kuluttua hänet erotettiin.

Aihetta on käsitellyt muun muassa Teemu Keskisarjan Hulttio-teos, joka ilmestyi vuonna 2016.

Lue lisää: Koulukiusaaja, tuhlari ja huligaani – Mannerheimin nuoruus oli levoton

Erottamisen varsinainen syy ei ollut karkaaminen tai juopottelu, vaan "vähemmän hyvämaineinen" seura, josta Mannerheim oli aamulla löydetty. Karkuretken tapahtumia kuvattiin kasvatuskomitean pöytäkirjassa termeillä "moraalinen hairahdus" ja "alentava irstailu".

Mannerheimia koko hänen nuoruutensa ajan seuranneen irstailijan maineen kerrotaankin saaneen alkunsa juuri tuosta karkuretkestä, ja pöytäkirjamerkinnät käynnistivät yli 130 vuoden huhumyllyn. Illanvietossa ja jatkoilla mukana ollutta lennätinpäällikköä Agathon Lindholmia kun pidettiin joidenkin lähteiden mukaan "homofiilinä".

Hulttio-teoksen kirjoittaneen Teemu Keskisarjan mukaan kadettikoulussa ehkä pelättiin skandaalin laajentumista.

Carl Gustaf Emil Mannerheim nuorena kadettikoululaisena.
Carl Gustaf Emil Mannerheim nuorena kadettikoululaisena.Mannerheim-museo

Vanhoista kirjeistä on paljastunut, että jo ennen kadettikoulusta erottamista Eva-mummo oli kirjoittanut huolestuneeseen sävyyn nuoresta Gustafista: "Hänen tulevaisuutensa on tosiaan synkkä. Hänellä ei näytä olevan kunniantuntoa eikä ymmärrystä sen vertaa, että kehittäisi itseään ja koettaisi käydä kadettikoulunsa voidakseen elättää itsensä."

Mannerheim meni myöhemmin naimisiin naisen kanssa, ja epäilyt hänen homoudestaan jäivät huhujen tasolke. Mannerheim myös ryhdistäytyi myöhempinä vuosinaan. Hän päätti näyttää kaikille ja päästä eliittiupseeriksi.

Muitakin merkittävien perheiden poikia

Museonjohtaja Paula Koukin mukaan kadettikoululla on ollut oma tärkeä roolinsa Haminan historiassa. Linnoituskaupungin 1700-lukua sävyttivät sodat, mutta 1800-luvulla elettiin jo rauhallisempia aikoja.

– Kulttuurikin pääsi silloin kehittymään kukoistukseen, ja kadettikoululla oli siihen merkittävä vaikutus. Opiskelijoiksi tuli Suomen merkittävimpien perheiden poikia, ja heille piti järjestää asianmukaisia kulttuuririentoja, Kouki kertoo.

Tarjolla oli niin teatteria, konsertteja kuin tanssiaisiakin. Tanssiaisissa kaupungin parhaiden perheiden neidot haluttiin saattaa yhteen kadettikoulun nuorukaisten kanssa, jotta syntyisi säädynmukaisia avioliittoja.

– Kerrotaan, että kadettikoulun pojilla oli listoja, joissa he arvostelivat neitojen avuja ja ominaisuuksia. He ikään kuin arvostelivat sitä, ketkä tytöistä olivat parasta vaimomateriaalia. Valitettavasti listaa ei ole museon kokoelmiin säästynyt, Kouki kertoo.

Listoja laati tiettävästi useampikin 1800-luvun kadettisukupolvi. Tiedot listoista perustuvat kuitenkin kuulopuheisiin, eikä niiden laatimisajankohdista ole tarkkaa tietoa.

Haminan kadettikoulun esineistöstä ei löytynyt kouluvihkon lisäksi muita konkreettisia muistoja Mannerheimin kouluajoista.

Mannerheimin kouluvihko kadettikoulun ajoilta Haminassa
Vihkosta on täytetty vain muutama sivu.Haminan kaupunginmuseo

Kadettikoulu lakkautettiin Haminassa vuonna 1903. Sen esineistöstä järjestettiin huutokauppa, josta hankittiin tavaraa samana vuonna perustetun Haminan kaupunginmuseon kokoelmiin. Näin myös Mannerheimin kouluvihko päätyi museolle.

– Se oli museon ensimmäisiä esineitä, kuten muutkin Kadettikoululta tulleet esineet.

Vuodet eivät ole kohdelleet vihkoa kovin hyvin, sillä sen kulman ovat pahoin kuluneet. Pääosaa Haminan kaupungin museoiden kokoelmista on säilytetty pitkään Reserviupseerikoulun kasarmialueella sijaitsevassa varastorakennuksessa.

– Vanha paperi vaatisi säilyäkseen kuivat tilat, joissa ei ole liian kylmä eikä kuuma. Parhaamme olemme sen eteen tehneet.

Haminan kaupunginmuseon uusi perusnäyttely on avautunut yleisölle. Se esittelee kaupungin kehitysvaiheita varhaisimmasta asutuksesta aina 1800-luvulle asti. Museonjohtaja Paula Koukia haastattelee Kirsi Lönnblad.

Esihistoriasta kohti nykypäivää

Vaikka kadettikoulu on ollut Haminalle tärkeä, se on pieni osa seudun historiaa. Kaupunginmuseon uusi perusnäyttely valottaa Haminan ja Vehkalahden vaiheita tuhansien vuosien ajalta: esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle asti.

Vanhempaa esineistöä edustavat esimerkiksi löydöt, joita tehtiin Haminan Reitkallin ja Viidankankaan arkeologisissa kaivauksissa muutamia vuosia sitten.

– Halusimme tuoda esille pitkiä aikajänteitä ja näyttää ne juuret, minkä varaan tähän on rakentunut 1600-luvulla ensin Vehkalahden kaupunki ja vuodesta 1723 alkaen Fredrikshamn eli Hamina, Kouki kertoo.

Esille nousevat myös tavallisten, eri aikoina ja erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa eläneiden ihmisten tarinat.

– Näyttely ei ole vain kuninkaiden, taisteluiden ja vaihtuvien rajojen historiaa.

Uusi perusnäyttely avautui yleisölle heinäkuussa – muutaman kuukauden suunniteltua myöhemmin, sillä koronavirusepidemia sulki keväällä museot ja henkilökunta siirtyi etätöihin. Se saa myöhemmin jatkokseen Haminan 1900-lukua ja nykyaikaa esittelevän osan.

Lue myös:

Muinainen sormenjälki oli vasta alkua – nyt Haminasta löytyi kivikautinen hylkeenpyytäjien leiri

Kaivauksilta löytyi tuhansia vuosia sitten eläneen ihmisen sormenjälki – "Painettu märkään saveen"