Korona on lisännyt tauteihin ja sairauksiin liittyviä uhkaunia, olettaa tutkija – 300 ihmistä kirjasi 1500 korona-ajan unta Turun yliopistolle

Unien saaminen tutkittavaksi koronan tapaisen pandemian ajalta on väitöskirjatutkija Ville Loukolan mukaan ainutlaatuista.

uni
Nainen nukkuu sängyssä
Tutkimushenkilöt kertoivat unistaan unipäiväkirjan muodossa.Minna Rosvall / Yle

TurkuKoronaan liittyvistä painajaisunista on saatu arvokasta tietoa Turun yliopiston tutkimuksessa. Noin 300 vastaajaa kirjasi talteen 1 500 unta. Lisäksi he kertoivat mielenvaelteluistaan eli siitä, millaisia ajatuksia päässä pyörii.

Väitöskirjatukija Ville Loukola on tyytyväinen siihen, että tutkimusaineistoa saatiin niin paljon.

– Tutkimukseen pystyi vastaamaan nimettömänä. Näin varmistettiin, että henkilö kertoo varmasti unistaan todenmukaisesti. Oletamme, että korona on lisännyt tauteihin ja sairauksiin liittyviä uhkaunia.

Tutkimustulosten analysointi on vasta alkamassa, mutta Loukolan mukaan materiaali on lupaavaa. Joku saattaa kertoa vain, että oli unessa kuntosalilla. Siitä ei pysty päättelemään paljon, mutta jotkut henkilöt kertovat monipuolisia ja polveilevia tarinoita.

– Koronan tapaisen pandemian aikaisten unien saaminen on ainutlaatuista. Meidän elinaikanamme ei ole vastaavaa tapahtunut. Historian aikana tapahtuneiden kulkutautien ajalta uniraportit puuttuvat, painottaa Loukola.

Tutkija Ville Loukola Turun yliopistosta
Väitöskirjatutkija Ville Loukola on tyytyväinen yhteistyöhön professori Antti Revonsuon kanssa. Työryhmä sai nopeasti unien raportoinnin käyntiin keväällä. Minna Rosvall / Yle

Turvaväliunet voivat olla hyödyllisiä

Väitöskirjatutkija Ville Loukola on kiinnostunut erityisesti uhkaaviin tilanteisiin liittyvistä unista. Loukolan lisäksi tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun) vastaa toinen väitöskirjatutkija Jarno Tuominen, joka on perehtynyt mielenvaelteluun.

Hän analysoi unia Turun yliopiston professorin Antti Revonsuon uhkasimulaatioteorian pohjalta. Sen mukaan unien tarkoitus on käydä uhkaavia tilanteita läpi, jotta valveilla osataan toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

– Koronan aikana tämä voi tarkoittaa unien näkemistä esimerkiksi turvaväleistä ja halaamisen välttämisestä. Valveilla voi herkemmin pidättäytyä halaamisesta ja pitää turvaväliä. Emme tiedä vielä, millä tavalla unet valmentavat meitä kohtaamaan koronaa oletuksella, että uhkasimulaatioteorian ennustukset pitävät paikkansa. Unien näkeminen turvaväleistä voi olla yksi tapa.

Tutkija painottaa, että vielä ei tiedetä varmasti, ovatko painajaisunet lisääntyneet koronan aikana.

– Ihmiset ovat kuitenkin nähneet painajaisia, ahdistavia ja uhkaavia unia. Jotkut ovat nähneet unta esimerkiksi joutumisesta karanteeniin vasten tahtoaan, kertoo Loukola.

Tuliko korona uniisi?

Turun Aurajokirannassa kesää viettävä helsinkiläinen Iiro Rannema kertoo, että hänen uniinsa korona on vaikuttanut. Talven Espanjassa asunut Rannema pääsi huhtikuussa Suomeen. Karanteeni oli tiukkaa Espanjassa.

– Päässä pyöri tapahtumia. Alussa kaikki oli ahdistavaa, kun asioista ei ollut tarkkaa tietoa. Takautumia tuli mieleen. Suomessa koronan vaikutus uniin loppui, sillä Suomessa ei rajoituksia ollutkaan, kertoo Rannema.

Iiro Rannema vietti talven Espanjassa, purjehti kesällä Turun suunnalla
Iiro Ranneman unia rahoitti paluu Suomeen talvikodista Espanjasta.Minna Rosvall / Yle

Hän on nyt kuukauden verran kiertänyt Saaristomerta. Yhä tulee pidettyä etäisyyttä muihin veneilijöihin.

– Unien tutkimisesta on varmasti hyötyä, jos vaikka uusi korona-aalto tulee. Osataan suhtautua paremmin kuin keväällä ja asettaa rajoituksia.

Pirkkalasta Turkuun saapunut Niina Tolkki kertoo, että korona ei tullut hänen uniinsa, mutta mieli vaelteli koronan vaikutuksissa.

– Yleensä näen paljon unia, mutta koronan aikana unet eivät muuttuneet. Jos ennen nukkumaanmenoa luki uutisia, silloin korona pyöri mielessä, kertoo Tolkki.

Sen verran korona on yhä läsnä, että se vaikuttaa matkailusuunnitelmiin. Tolkki tuli kummitytön kanssa Helsingin sijasta Turkuun osittain koronan takia. Liikkuminen suurissa ihmisjoukoissa mietityttää häntä yhä, tosin ei niin paljon kuin aiemmin.

Niina Tolkki Pirkkalasta Turun Aurajokirannassa
Niina Tolkki oppi, ettei uutisia kannattanut seurata ennen nukkumaanmenoa.Minna Rosvall / Yle

Unia oppii muistamaan

Omia unia on yleensä vaikea muistaa ja ne unohtuvat päivän aikana. Väitöskirjatutkija Ville Loukolan mukaan painajaisunet kuitenkin saattavat pyöriä mielessä päivän mittaan. Kun alkaa kirjoittaa unipäiväkirjaa, unia muistaa aiempaa helpommin.

– Tuntuu kuin näkisi unia enemmän, mutta todellisuudessa niitä muistaa paremmin. Voi myös nukkumaan mennessään tehdä tietoisen päätöksen, että tänä yönä haluan muistaa uneni. Se auttaa muistamaan unia, kertoo Loukola.

Korona saattoi lisätä unen määrää

Ville Loukolan mukaan suomalaiset nukkuvat keskimäärin vähän yli seitsemän tuntia yön aikana.

Stressi heikentää suomalaisten unenlaatua ja laatu on heikentynyt viime vuosina. Monet heräilevät enemmän kuin ennen ja syvän sekä palauttavan unen määrä on vähentynyt hieman viime vuosina.

– Koronan aikana monet nukkuivat tavallista enemmän, sillä etätöiden takia ei esimerkiksi ole tarvinnut ajaa töihin. Moni on voinut nukkua työmatkan verran tavallista pidempään. Samalla ihmiset ovat nähneet tavallista enemmän unia, sillä yöunien viimeiset hetket ennen heräämistä ovat hyvin unirikasta aikaa.

Liikaa ei saisi kuitenkaan nukkua. Yhdeksän tunnin yöunen jälkeen lisäunesta ei ole enää hyötyä.

– On hyvä muistaa, että yhdeksän tuntia unta ei tarkoita, että makaisi yhdeksän tuntia sängyssä. Nukahtamiseen menee oma aikansa. Ihmiset myös heräilevät välillä ja käyvät vaikka vessassa. Seitsemän tunnin yöuniin tarvitaan noin kahdeksan tuntia nukkumiseen varattua aikaa, Loukola sanoo.

Onko koronapandemia tullut sinun uniisi? Voit keskustella aiheesta 28.7. kello 23:een asti.

Lue lisää:

Korona-aika lisäsi etätyöläisten yöunia ja viikonloppujen liikuntaa – työmatkaan ja laittautumiseen kuluva aika näyttää menneen nukkumiseen