Mihin Suomi aikoo käyttää yli miljardin EU:n ilmastorahaa? Yksi mahdollinen kohde on syvä reikä Espoossa

Hallitus valmistelee listaa hankkeista, joilla kehitetään esimerkiksi puhdasta lämmöntuotantoa tai kestävää liikkumista.

ilmastonmuutoksen hillitseminen
sähköautojen parkkiruutuja Triplan parkkihallissa
Suomi saa EU:n elvytyspaketista yli miljardi euroa ilmastorahaa, jolla voisi muun muassa lisätä sähköautojen latauspisteitä.Antti Kolppo / Yle

Espoolaisella kalliolla on kaksi kuuden kilometrin syvyistä reikää. Niiden avulla saatetaan pian ratkaista yksi Suomen tämän hetken suurimmista ilmastohaasteista: lämmön tuottaminen ilman päästöjä.

Vettä johdetaan kuuden kilometrin syvyyteen, missä kallioperän lämpötila on noin 120 astetta.

– Se on ylös tullessaan vielä 110-asteista, mikä riittää kaukolämpöverkkoon talvellakin, kertoo kuopan vieressä seisova Matti Pentti, energiayhtiö ST1:n Maasta lämpöä -yksikön liiketoiminnan johtaja.

Idea on yksinkertainen, käytännön toteutus ei. Otaniemen geoterminen kaivo on maailman syvin.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme onnistuneet poraamaan näin kovaan vanhaan graniittiin näin syviä kaivoja, Pentti kertoo.

– Tällaista porausteknologiaa ei ennen ollut käytettävissä.

Otaniemen todella syvä reikä on esimerkki hankkeesta, joka saattaa pian saada lisää rahaa EU:sta.

Hallitus selvittää parhaillaan, millaisia kohteita Suomi voisi tukea yli miljardilla eurolla, jonka se saa ilmastotoimiin osana EU:n uutta elvytysrahastoa.

Asialla on kiire, koska hallituksen pitäisi löytää mahdollisia käyttökohteita huhtikuun loppuun mennessä.

St1:n geotermisen lämpölaitoksen työmaa Espoon Otaniemessä.
Geotermisen kaivon työmaa syyskuussa 2019. Ennen poraamista maaperälle tehdään geofyysisiä tutkimuksia sopivan kaivon paikan löytämiseksi. Petteri Juuti / Yle

Suomen ilmastotoimille yli miljardi euroa osana EU:n vihreää elvytyspakettia

EU-maiden johtajat nuijivat tiistaiaamuna läpi yhteensä 750 miljardin suuruisen elvytyspaketin, josta jopa 40 prosenttia on tarkoitus käyttää ilmastotoimiin.

Tulevina vuosina EU-rahaa ei myöskään saa käyttää ilmastolle haitallisiin hankkeisiin.

– Tulos on historiallisen suuri panostus ilmaston kannalta, kiittelee ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Neuvottelutuloksen mukaan Suomi saisi elvytysrahastosta jopa 2,5 miljardia avustuksia. Suomen osuus koko elvytyspaketista nousisi 3,2 miljardiin.

Lue lisää:

Nettomaksaja Suomi saamassa elvytyspaketista 3,2 miljardia euroa – Marin neuvotteluista: "Suomi ei halunnut blokkiutua, yhteistyö tärkeämpää"

EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen

Terhi Lehtonen seisoo vihreän taustan edessä.
Valtiosihteeri Terhi Lehtosen mukaan Suomi voi EU:n elvytysrahalla panostaa esimerkiksi kestävään liikkumiseen, puhtaan energian tuotantoon ja luonnon ennallistamiseen. Arttu Timonen / Yle

Ilmastotoimiin on siis luvassa rahaa, jos sille löydetään nopeasti sopivia käyttökohteita.

Komission ehdotuksessa jäsenmaiden on esitettävä suunnitelmansa rahan käytöstä huhtikuuhun 2021 mennessä. Jos sitä jää käyttämättä, jaetaan se jäsenmaiden kesken uudella kierroksella.

Nyt Suomessa siis etsitään kuumeisesti uusia hankkeita ja teknologioita, joiden kehittämistä halutaan tukea ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Valtiosihteeri Terhi Lehtonen kertoo, että esimerkiksi syvälämpötekniikan lisäksi EU-rahalla voisi muun muassa lisätä sähköautojen latauspisteitä tai kehittää power-to-X-teknologiaa. Sen avulla hiilidioksidista, vedystä ja hapesta voi valmistaa metanolia ja muita polttoaineita.

Kuuden kilometrin reikä ratkaisu lämmöntuotannon haasteisiin?

Vuoden 2021 alussa Otaniemen kallion uumenissa lämmitetty vesi on tarkoitus kytkeä kaukolämpöverkkoon. Suomen ensimmäinen geoterminen lämpölaitos alkaa lämmittää espoolaiskoteja.

– Aloitamme veden kierrättämisen ensin pienillä virtaamilla, ja samalla opetellaan kaivojen käyttöönottoa. Talven aikana otetaan laitos täyteen toimintaan, kertoo ST1:n Matti Pentti.

Kyseessä on kuitenkin vasta kokeilu.

– Vasta käyttöönoton yhteydessä nähdään, mikä on se lopullinen teho, joka laitoksesta tullaan saamaan.

Se, miten lämmitys järjestetään, ei ole pieni kysymys. Lämmitykseen menee noin 40 prosenttia EU:n energiankäytöstä.

Suomessakin lämmitys nojaa vielä pitkälti kivihiileen ja muihin käytännössä uusiutumattomiin energialähteisiin, kuten turpeeseen.

– Päästöttömän lämmön tuotanto on myös monimutkaisempaa kuin päästöttömän sähkön tuotanto, toteaa ST1:n Matti Pentti.

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan EU:n elvytysrahalla voisi vauhdittaa uuden teknologian käyttöönottoa. Markku Pitkänen / Yle

EU:n elvytysraha voi ratkaista tämänkaltaisten kehittelyvaiheessa olevien hankkeiden onnistumisen. Ennen kuin ne ovat kaupallisesti kannattavia, niiden toimivuutta pitää testata. Ja se on kallista.

– Energiayhtiöissä on suuri innokkuus ottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja käyttöön, mutta ne joutuvat pohtimaan isoja investointeja tehdessään, että heidän on osuttava kohdalleen kerralla, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa.

– Teknologioiden kaupallistaminen edesauttaisi sitä, että voisimme luopua turpeiden ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä sellaisessa aikataulussa, joka Suomessa on sovittu, eli saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23.

Lue lisäksi:

Suomelle tarjolla reippaasti rahaa EU:lta, jos turpeen energiakäytöstä luovutaan