Suomi varautuu koronaepidemian pahenemiseen konkreettisesti – STM:n Kirsi Varhila: Kynnys sulkea koko yhteiskunta uudestaan olisi korkea

Ministeriössä mietitään, kuinka elintärkeällä koronaviestinnällä tavoittaisi paremmin myös nuorison.

koronavirus
Kuvassa on Kirsi Varhila.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikko Kirsi Varhilan mukaan Suomi on pystynyt varautumaan hyvin mahdolliseen toiseen aaltoon.Silja Viitala / Yle

Suomessa on ryhdytty konkreettisiin toimiin mahdollisen toisen aallon varalle, sanoo Ylen Radio Suomen Päivä -ohjelmassa tänään haastateltu sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Esimerkiksi suojavarusteiden määrää on lisätty. On myös selvitetty, kuinka paljon niitä on vielä hankittava lisää. Valtiolla, kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on Varhilan mukaan nyt hyvä suojavarustepuskuri.

– Viime viikolla STM teki 100 miljoonan euron hankintapyynnön Huoltovarmuuskeskukselle. Lisäksi kävimme eilen EU:n yhteishankintamenettelyn kautta keskustelua siitä, mitä sieltä olisi mahdollista saada.

Varhila kertoo nyt pohdittavan, millä tavoin tauti voisi lähteä leviämään uudelleen.

– Tuleeko toinen aalto, vai onko tämä suuri metsäpalo, jossa on pesäkkeitä jotka vielä kytevät ja lähtevät roihahtelemaan, ja niitä joudutaan sitten sammuttelemaan. Eli vähän kahta eri ilmanalaa siitä, mitä me odotamme. Näitä pesäkkeitä on kyllä nytkin koko ajan.

Paikallista hoitamista ja jäljitystä

Toisen aallon tullessa noudatettaisiin pitkälti samoja toimia kuin tähänkin mennessä.

– Edelleen ykköstoimenpiteinä ovat testaaminen, jäljitys ja eristys. Näistä erityisesti jäljittäminen.

Jäljittämisen avuksi on tulossa syksyllä mobiilisovellus, jonka Varhila toivoo mahdollisimman monen lataavan puhelimeensa.

Tartuntoja pyritään myös hoitamaan entistä paikallisemmalla tasolla. Siten vältettäisiin koko yhteiskunnan laaja-alainen sulkeminen. Ilmenneisiin tautitapauksiin pyrittäisiin tarttumaan nopeasti.

– Mennään alueellisesti ja paikallisesti toimenpiteisiin eli tietyllä tavalla suoraan tautiryppäisiin ja ryhdytään hoitamaan niitä.

Varhilan mukaan kynnys sille, että yhteiskunta suljettaisiin yhtä rajusti kuin keväällä, olisi uuden aallon iskiessä huomattavasti korkeampi.

– Nyt teemme tartuntatautilakiin muutoksia, jolloin pystymme sen kautta tekemään saman tyyppisiä toimenpiteitä, mihin tarvitsimme keväällä valmiuslakia. Yritämme näin välttää valmiuslain käyttöönottoa.

Influenssa sekoittaa

Varhilan mukaan toiseen aaltoon varautuminen on huomattavasti helpompaa, kun taudin logiikkaa tunnetaan jo jonkin verran.

– Tutkimus ja muu tieto lisääntyy. Rokotteesta on myös tullut alustavasti lupaavia tuloksia.

Lue myös: Koronarokotteen testit antoivat lupaavia tuloksia Britanniassa ja Kiinassa – THL:n ylilääkäri: "Toiveikkuutta herättävää"

Tällä hetkellä Suomella on Varhilan mukaan hyvä testauskapasiteetti. Testejä tehdään noin viisituhatta päivässä.

– Jossain kohdassa määrä putosi tuhanteen, mutta nyt ihmiset käyvät testeissä, kun heillä ilmenee vähänkin oireita. Näin toivommekin, että käyttäydytään.

Kuvassa on Kirsi Varhila.
Nyt pohditaan, voisiko Suomeen palaavalle antaa mahdollisuuden hakeutua välittömästi koronavirustestiin, Varhila kertoo.Silja Viitala / Yle

Lähestyvä influenssakauden myötä koronan ja influenssan oireet saattavat sekoittua keskenään ja hankaloittaa juuri koronaan sairastuneiden karsimista oireilevista.

– EU:n puitteissa tämä on otettu huomioon. Toivotaan, että valtiot hankkivat rokotteita kausi-influenssaa vastaan ja ihmiset ottaisivat ne. Näin voidaan olettaa että oireiset olisivat ensisijaisesti koronaoireisia.

Testausta suunnitellaan rajoille

Matkustamisrajoitusten vapautumisen myötä uhkana on, että ulkomailta palaavat suomalaiset tuovat taudin mukanaan maahan.

– Matkustuksen myötä tauti alun perin tuli Suomeen. Mikään maa ei voi olla täysin suljettu. Ulkoimailla matkailevien suomalaisten toivotaan olevan erityisen varovaisia, Varhila toteaa.

Hän suosittaa ulkomailta palaavia käymään testeissä hyvin matalalla kynnyksellä mahdollisten oireiden ilmaantuessa ja pohtivan myös karanteenin tarvetta.

Varhilan mukaan pohdinnassa on vaihtoehto, että heti maahan saapuessa matkustajan olisi mahdollista hakeutua koronatestiin. Se, ketkä testiin menisivät, pelkästään oireiset vai kaikki halukkaat, ja tehtäisiinkö testi heti maahan saavuttaessa vai vasta parin päivän sisään, on vielä pohdinnassa.

– Meillä on tällä hetkellä työryhmä, joka miettii tämän toteutusta. He aloittivat viime viikolla työnsä ja tekevät mallinnuksia tästä satamiin, lentokentille ja maarajoille.

Rajoitusten purkamisen myötä ihmiset ovat tulleet myös vähemmän varovaisiksi. Varhilan mukaan lepsuutta voi havaita erityisesti nuorten keskuudessa. Varhila kuitenkin muistuttaa, että myös nuorten kautta tauti voi välittyä riskiryhmään kuuluvalle, vaikka he itse eivät siitä juurikaan kärsisi.

– Olen myös pohtinut, pitäsikö käyttää jotain muita modernin viestinnän keinoja, sillä meidän viestintämme on melko asiaviestintää. En tiedä, tarttuuko se esimerkiksi nuorisoon.

Voit kuunnella Kirsi Varhilan haastattelun tästä.

Aiheesta voi keskustella 23.7. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen

Kirjeenvaihtajan analyysi: EU teki historiansa suurimman rahoituspaketin vaikeimmissa mahdollisissa oloissa – hintana haavoja ja mustelmia

Suuri määrä karanteeneja loppuu pian Rovaniemellä – nyt puhuu kovan onnen HopLop -yrittäjä: “Kaikki on tehty ja toivon, että ihmiset ymmärtävät”

Koronaan kuolee Ruotsissa todennäköisesti vielä yli 3000 ihmistä, arvioi maan kansanterveysvirasto

Presidentti Trump jatkoi koronatilannekatsauksia kuukausien tauon jälkeen – “Tilanne vielä todennäköisesti pahenee”

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus