Kiinan luotain lähti viemään mönkijää Marsiin – ensikertalaisen missiolla on kunnianhimoiset tavoitteet

Erinomaisesti edennyt kuuohjelma kannustaa Kiinaa hakemaan kärkipaikkaa myös Marsin tutkimisessa.

Avaruusohjelmat
Suuri raketti alustalla, jota koristaa Kiinn lippu.
Pitkä marssi 5b on Kiinan kantoraketin uusin versio, jolla oli aiemmin tehty vain koelaukaisuja. Zhang Gaoxiang / Kiinan avaruushallinto / AOP

Vajaa vuosikymmen sitten Kiinan pikku luotaimen yritys lentää Marsin kiertoradalle venäläisen Phobos-Grunt (siirryt toiseen palveluun)-luotaimen kainalossa päättyi lyhyeen, kun Phobos-Grunt ei onnistunut irrottautumaan Maan kiertoradalta.

Nyt Kiina on aloittanut uuden yrityksen omin voimin. Tianwen-1-luotainta kuljettanut Pitkä marssi 5b -kantoraketti laukaistiin torstaiaamuna Suomen aikaa Wenchangin avaruuskeskuksesta Etelä-Kiinasta. Myös rakettityyppi oli ensi kertaa tositoimissa.

Kiina on viime vuosina toteuttanut kuuohjelmaa erittäin onnistuneesti. Mars-hanke on sikäli jopa kunnianhimoisempi, että siinä yhdistyy onnistuessaan kaikki se, mitä Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on tehnyt asteittain useiden vuosikymmenten varrella: Marsin kiertolainen, laskeutuja ja mönkijä.

Tianwen-1-luotain, "taivaalle esitetyt kysymykset", on saanut nimensä 2 300 vuoden takaisesta runosta. 

Tämän kesän laukaisuikkunaa ehti ensimmäisenä hyödyntämään joitakin päiviä sitten Arabiemiraattien al-Amal-luotain. Kolmantena ikkunasta pujahtaa Nasan luotain heinä-elokuun vaihteessa.

Ikkuna aukeaa muutamaksi viikoksi runsaan kahden vuoden välein. Silloin Mars ja Maa ovat radoillaan niin otollisessa kohdassa, että matka-aika on pari kuukautta tavallista lyhyempi. Polttoaineen ja siten painon säästäminen on missioille iso rahallinen etu.

Tutka tähyilee syvälle marsperään

Marsin kiertolaiseksi jäävä Tianwen-1 sekä tekee omia havaintojaan seitsemällä instrumentillaan että toimii Marsiin laskettavalle mönkijälle linkkinä Maahan. Kiertolaisen elliptinen rata kulkee Marsin napa-alueiden yli.

Mönkijä on määrä laskea planeetan pinnalle 2–3 kuukautta kiertoradalle saapumisen jälkeen. Kiinan avaruushallinto on suunnitelmistaan varsin vaitonainen, mutta laskeutumispaikka saattaa olla Utopia Planitia -tasanko.

Nasan Viking 2 -mission (siirryt toiseen palveluun) laskeutuja teki työnsä juuri Utopia Planitiassa vuosina 1976–1980. Mönkijöihin oli silloin vielä aikaa.

Kiinalla on mönkijäkokemusta Kuusta, joskin Mars-mönkijä on siellä rullaavia suurempi. Sen kuuden instrumentin joukossa on muun muassa tutka, jonka kerrotaan pystyvän näkemään sadan metrin syvyyteen marsperään.

Kiinan avaruushallinnon mukaan marsperästä ja Marsin kaasukehästä ei ole koskaan ennen tehty yhtä kattavaa tutkimusta. Tutkakin on lajissaan ensimmäinen, joskin lähtöä odottavassa Nasan mönkijässä on vastaava.

Mars-missioissa onnistuminen ei kuitenkaan ole läheskään taattua. Se lienee ainakin yksi syy siihen, että Kiinan avaruushallinto on puhunut hankkeestaan hillitymmin kuin Arabiemiraattien ja Yhdysvaltain avaruushallinnot omistaan.

Tiedelehti Sciencen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Kiinan mission tutkijoilla ei ole lupaa puhua tiedotusvälineille, eikä Science ole saanut kysymyksiinsä vastauksia avaruushallinnolta.

Neljällä jalalla seisova laskeuja punaiseksi lavastetussa maisemassa. Kaksi vartijaa seisoo tarkkailemassa koronamaskeissaan.
Tianwen-1:n laskeutujan jäljitelmä nököttää shoppailijoiden ihailtavana pekingiläiseen kauppakeskukseen rakennetussa Mars-maisemassa. Wu Hong / EPA

"Marsin kirous" on torpannut laskeutumisia

Marsiin on yritetty laskeutumista 18 kertaa. Vain kymmenen on onnistunut. Vaikka kiertoradalle pääsy on paljon helpompaa, sekään ei ole selviö. Neuvostoliitto epäonnistui useimmiten jo lähdöissä. Venäjä on yrittänyt Phobos-Gruntin lisäksi yksinään kerran, vuonna 1996. Sekin matka katkesi alkuunsa.

"Marsin kiroukseksi" nimitetyt hankaluudet sai karvaasti kokea myös Japani, kun se yritti lähettää kiertolaisen Marsiin viime vuosituhannen lopussa. Sähkövikojen takia Nozomi-luotain lensi Marsin ohi ja kiertää nyt pitkää rataa Auringon ympäri. Japani aikoo yrittää uudelleen neljän vuoden päästä.

Ainoa maa, jonka onnistumisprosentti on sata, on Intia. Sen ainoa luotain asettui kiertämään Marsia vuonna 2014 ja tekee radallaan yhä työtä.

Laskeutujille "kirous" on lähinnä yhtä kuin Marsin kaasukehä. Kuuhun laskeutuvilla ei ole sellaista vastuksinaan, mutta Marsissa se korventaa pinnalle pyrkivää. Kaasukehä on toisaalta niin ohut, ettei laskuvarjo riitä leijuttamaan pinnalle, vaan tarvitaan työntöä.

Euroopan avaruusjärjestön Esan ja Venäjän ExoMars-luotaimen onnistui vuonna 2016 päästä kiertoradalle, mutta laskeutujan ja samalla mönkijän kävi ohraisesti tietokonevian vuoksi.

Tänä vuonna piti laukaista uusi ExoMars. Keväällä kuitenkin ilmoitettiin, että hankkeessa on ongelmia ja sitä lykätään, kunnes ikkuna Marsiin aukeaa seuraavan kerran, vuonna 2022.

Lue myös:

Ikkuna Marsiin on sydänkesällä auki – Suomi jatkaa huippututkimustaan Nasan hankkeessa

Arabiemiraattien Toivo ampaisi avaruuteen