Ottiko EU askeleen kohti liittovaltiota ottamalla ensimmäistä kertaa yhteistä velkaa? Asiantuntija: "Uskomaton oikeudellinen viritys"

Eurooppa-tutkijan mukaan jäsenmaiden on tulevaisuudessakin mahdollista rikkoa oikeusvaltioperiaatetta ilman seuraamuksia.

Euroopan unioni
Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Suomen pääministeri Sanna Marin keskustelevat EU-huippukokouksessa.
Neuvotteluja elvytysrahastosta kävivät Brysselissä Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas.), Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä Ruotsin ja Suomen pääministerit Stefan Löfven ja Sanna Marin. John Thys / EPA

EU:n jäsemaiden päätöstä ottaa ensimmäistä kertaa velkaa Euroopan unionin nimissä on kutsuttu historialliseksi. EU:n jäsenvaltiot päättivät tiistaina ottaa yhteistä lainaa 750 miljardin euron edestä.

Yhteinen velkaraha herätti kiivasta keskustelua EU:n tulevaisuudesta ja mahdollisesta liittovaltiokehityksestä jo neuvotteluiden aikana.

Joidenkin mielestä EU:n jäsenmaat ovat lähentymässä entisestään ottaessaan yhteistä lainaa. Mutta onko EU matkalla kohti liittovaltiota?

Asiantuntijat ristiriitaisia liittovaltiokehityksestä

EU on ottanut järjestelmällisesti askeleita kohti liittovaltiota. Näin toteaa Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio.

– Suomen EU-jäsenyyden aikana integraatio on mennyt selkeästi tiiviimpään suuntaan. Näin tapahtui kymmenen vuotta sitten eurokriisin seurauksena, ja näin on tapahtumassa jälleen, Raunio toteaa.

– Eli joka kerta, kun EU:lle annetaan uutta toimivaltaa tai uusia talouspoliittisia välineitä, niin totta kai se tarkoittaa integraation tiivistämistä.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkijan Timo Miettisen mukaan jäsenvaltioiden neuvottelut ja tehty päätös osoittavat itseasiassa päinvastaista. Miettinen sanoo olevansa hieman yllättynyt heränneestä poliittisesta keskustelusta.

– Poliittisesti tämä on mielestäni vähemmän kiinnostava aloite, koska Euroopan komissio ei saa lisävaltuuksia ottaa velkaa eikä tässä välttämättä avata portteja millekään tulevaisuuden velkaantumiselle, Miettinen sanoo.

– Tämän tyyppiset aloitteet säilyvät edelleen Eurooppa-neuvoston eli jäsenmaiden käsissä.

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen
Eurooppa-tutkija Timo Miettinen muistuttaa, että EU-budjetin rakenne muistuttaa aiempia budjetteja. Meeri Niinistö / Yle

Miettisen mukaan komission toimivaltuuksia lisättiin 2010-luvun eurokriisin aikana lisäämällä esimerkiksi komission valtuuksia valvoa jäsenmaiden talouspolitiikkaa. Tällä kertaa niin ei tehty.

Miettinen puhuisikin mieluummin liittovaltiokehityksen sijaan suurten jäsenmaiden vallan kasvusta. Hän viittaa erityisesti Ranskan ja Saksan johtajien rooliin elvytysrahastoa koskevan aloitteen viemisessä eteenpäin.

– Jos poliittinen tilanne jossain vaiheessa vaihtuisi näissä jäsenmaissa, niin voi olla, että tämän tyyppiset paketit eivät menisi siinä tapauksessa läpi.

Vihriälä: Yhteiseen velanottoon saatetaan turvautua myöhemminkin

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä ei jaa Miettisen näkemystä siitä, että saavutettu sopimus yhteisestä lainasta vahvistaisi jäsenvaltioiden valtaa.

– En itse päättelisi asiaa näin. Esimerkiksi eurokriisin aikana nimenomaan jäsenvaltiot olivat ajurin paikalla ja komissio oli toteuttajan roolissa, Vihriälä sanoo.

Vesa Vihriälä, Helsinki, 20.02.2018
Yhteisen velan ottamiseen saatetaan turvautua myös tulevaisuudessa, toteaa Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä.Antti Haanpää / Yle

Vihriälän mukaan komission asema ei ole ainakaan heikentymässä suhteessa jäsenmaihin.

Vihriälä ei sulje myöskään pois mahdollisuutta, että yhteiseen velanottoon turvauduttaisiin myös tulevaisuudessa. Tämä taas kasvattaisi painetta EU-verojen laajentamiseen.

Nyt neuvotellun sopimuksen perusteella Euroopan komissiolla olisi tulevaisuudessa oikeus kerätä esimerkiksi muovi- ja digiveroa. Ajatusta EU:n verotusoikeudesta on yleisesti karsastettu jäsenmaissa, ja jäsenmaat ovat rahoittaneet EU:n toimintaa pääsääntöisesti jäsenmaksuilla.

"Tämä on uskomaton oikeudellinen viritys"

EU:ssa on jouduttu tekemään nopealla aikataululla vaativaa lainopillista tulkintaa koskien EU:n perussopimuksia.

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorin Päivi Leino-Sandbergin mukaan vastaus kysymykseen, onko EU matkalla liittovaltioksia, on kyllä ja ei.

– Ei siinä mielessä, että missään liittovaltiossa ei ole olemassa tällaista rakennetta, joka EU:hun on syntymässä, Leino-Sandberg sanoo.

Hänen mukaansa liittovaltiot ovat perinteisesti hyvin tarkkoja toimivallanjaosta eli siitä, kuinka vastuut jakautuvat liittovaltion ja jäsenmaiden kesken.

Leino-Sandbergin mukaan Eurooppaan on kuitenkin nyt syntymässä malli, jossa jäsenmaat hoitavat talouspolitiikkaansa itsenäisesti, mutta rahoja otetaan samasta pussista.

– Liittovaltioissa tällaista tilannetta on perinteisesti karsastettu kuin ruttoa, koska siitä tulee riitoja.

Kuvassa on professori Päivi Leino-Sandberg.
Helsingin yliopisto eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg on huolestunut avoimen keskustelu puutteesta.Silja Viitala / Yle

Kukaan ei myöskään vielä tiedä varmasti, onko päätös ottaa yhteistä lainaa EU:n perussopimusten vastaista vai ei. Tähän mennessä oikeutus yhteisvelalle on haettu Eurooppa neuvoston oikeuspalvelun kannasta.

– Tämä on uskomaton oikeudellinen viritys, jolla selkeästi kierretään perussopimuksia. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kestävätkö nämä perustelut EU:n tuomioistuimen tarkastelua.

Myös työelämäprofessori Vihriälä uskoo, että asia tullaan viemään tulevaisuudessa EU-tuomioistuimeen.

– Tuomioistuin on tosin tulkinnut asioita EU-integraation kannalta myönteisesti, joten uskon, että oikeuspalvelun tulkinta säilyy sielläkin.

Keskustelu EU:n suunnasta käytävä nyt

Leino-Sandberg korostaa, että hän ei ota kantaa siihen, pitäisikö EU:n liikkua kohti liittovaltiomallia vai ei. Hänen huolensa on, että liittovaltiomalliin ajavia päätöksiä tehdään, mutta jäsenvaltioissa ei käydä asiasta keskustelua.

– Silloin kun tällaisia päätöksiä tehdään, niin ne täytyy tehdä poliittisesti ja oikeudellisesti kestävällä tavalla. Nämä keskustelut on käytävä avoimesti

Myös Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio jakaa tämän huolen.

Raunion mukaan jäsenmaissa, mukaan lukien Suomessa, poliitikkojen ja puolueiden parissa velloo haluttomuus käydä keskustelua EU:n suunnasta ja integraatiosta. Tämä johtuu hänen mukaansa ainakin kahdesta syystä.

– Nämä asiat jakavat puolueita sisältä päin ja ne jakavat myös kansaa. Näin ollen keskustelu voisi tuoda esiin jakolinjoja ja jopa kaataa hallituksia, Raunio toteaa.

– Toinen syy on se, että kun hallitukset lähtevät Brysseliin neuvotteluihin, niin pelätään, että hallitusten käsiä sidotaan liikaa julkisen keskustelun perusteella.

Neuvotteluihin lähtevät pääministerit haluavat siis säilyttää neuvotteluissa toimintavapautensa lausumalla niukasti kannoistaan julkisuuteen.

Oikeusvaltioperiaatetta voidaan tulevaisuudessakin rikkoa

Kaikki asiantuntijat ovat jokseenkin samaa mieltä siitä, että EU:n on hyvä sitoa jakamansa taloudellinen tuki oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Asiantuntijat pitäisivät järjettömänä, jos EU rahoittaisi toimintaa, joka on sen perussopimusten tai arvopohjan vastaista.

Elvytysrahastoa koskevaan sopimukseen onkin kirjattu mekanismi, jolla oikeusvaltioperiaatetta rikkovalta maalta voitaisiin evätä EU:lta saatu tuki. Jos maa käyttäisi siis EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen, jäsenmaiden vahvistettu määräenemmistö (siirryt toiseen palveluun) voisi tyrehdyttää rahahanat.

Nykyisin oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen liittyvät sanktiot ovat jäsenmaiden yksimielisyyden takana, ja yhden jäsenmaan erimielisyys riittää estämään sanktioiden asettamisen.

Eurooppa-tutkija Miettisen mukaan oikeusvaltioperiaatetta on käytännössä mahdollista kuitenkin rikkoa myös tulevaisuudessa.

– Monet esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen loukkauksista tai demokratian ja vapaan median ongelmista Puolassa tai Unkarissa eivät suoranaisesti liity näiden EU-tukien käyttöön. Eli EU:n rahahanoja ei voida pistää kiinni minkä tahansa oikeuslaitokseen kohdistuvan loukkauksen seurauksena.

Sanktiomekanismin konkreettisen sisällön laatiminen on annettu Euroopan komission tehtäväksi.

Juttua varten on haastateltu myös EU-erityisasiantuntija Niina Nurkkalaa Helsinki EU Officesta.

Aiheesta voi käydä keskustelua 23.7. klo 23:een asti.