Arvokkaat Fouga Magisterit entisöidään Kauhavalla – kolmesta pultista oli tulla projektin kompastuskivi: "Irrottamiseen ei meinannut tietotaito riittää"

Lentosotakoulun perinneyhdistys entisöi koneet, jotka ovat osa suomalaisen sotilasilmailun ja kauhavalaisten historiaa.

ilmavoimat
Miehet korjaamassa entisöimässä Fouga Magisteria.
Matti Jouppi (kuvassa vasemmalla) tutustui Fouga Magisteriin apumekaanikkona varusmiespalveluksensa aikaan Kauhavalla vuonna 1971. Lentokonehuoltoupseeri evp. Jukka Malm työskenteli Magistereiden parissa uransa neljä ensimmäistä vuotta 1980-luvulla.

Kauhavan Lentosotakoulun perinneaukion muistomerkkinä vuodesta 1986 kohonneet kaksi Fouga Magister -konetta ovat parhaillaan kunnostettavana.

Ehostuksen tekee Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen keräämä kökkäporukka.

– Nämä koneet ovat niin merkittävä osa suomalaista sotilasilmailukoulutuksen historiaa, että me haluamme niiden olevan jatkossakin kunniapaikalla perinneaukiolla, selvittää perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen.

Flygstridsskolan i Kauhava har bytt ägare.
Fouga Magisterit Kauhavan Ilmasotakoulun perinneaukiolla vuonna 2015.Yle/Anri Koski

Toinen koneista on ensimmäinen (FM‐21) ja toinen on viimeinen (FM‐82) Suomessa valmistettu Fouga CM 170 Magister -suihkuharjoituskone.

Ranskalaiskone oli Suomen Ilmavoimien suihkuharjoituskone vuosina 1958 – 1986.

Ilmavoimilla oli käytössään yhteensä 80 Magisteria, joista 62 rakennettiin lisenssillä Suomessa.

– Fouga Magistereilla lennettiin Kauhavalla 97 200 tuntia ja niitä lensi lensi noin 900 suomalaislentäjää. Lentokoulutuksen näillä koneilla sai 732 lento-oppilasta, Nieminen laskee.

Kökkäporukassa on Fouga-kokemusta

Lentokonehuoltoupseeri evp. Jukka Malm teki yli 30-vuotisen uran Ilmavoimissa. Uran alkuvuosille mahtuu neljä vuotta Fouga Magistereiden parissa.

– Huoltamisen kannalta etuna näissä koneissa oli se, että nämä eivät ole kovin korkeita. Konetta pystyi hyvin huoltamaan maasta käsin ilman rappusia, Malm muistelee.

Malmin mukaan Suomessa kootuisssa Magistereissa oli pieniä rakenteellisia eroja Ranskassa koottuihin verrattuna.

– Ranskalaisista puhuttiin pikkusiivekkeisinä ja Suomessa kootuissa olivat ohjaussiivekkeet vähän isompia.

Katso seuraavaksi: Hävittäjälentäjien on hallittava huikeat syöksyt ja silmukat

Fouga Magister hallissa
Fouga Magisterit on tarkoitus entisöinnin jälkeen palauttaa takaisin perinneaukiolle.Pasi Takkunen / Yle

Kolme vaikeasti irrotettavaa pulttia

Fougat poistuivat koulutuskäytöstä vuonna 1986 ja Ilmavoimat lensi viimeisen lennon konetyypillä 19. joulukuuta 1988 – siis päivälleen 30 vuotta ensimmäisen Fouga Magisterin saapumisen jälkeen.

Käytöstä poistamisen jälkeen 19 konetta myytiin Yhdysvaltoihin ja neljä suomalaisille siviiliostajille. Loput ovat päätyneet museo- ja muistomerkkikoneiksi, opetusvälineiksi tai romutukseen.

Ilmasotakoulun perinneaukion koneet otettiin alas jalustoiltaan maaliskuussa ja siirrettiin kunnostettavaksi läheiseen teollisuushalliin.

– Yllätyimme positiivisesti, koska koneissa ei ollut suuria korroosio-ongelmia. Siipien irrottamisessa tosin oli erittäin suuri työ, koska siivissä oli kolme pulttia, joiden irrottamiseen ei meinannut Ilmavoimien tietotaito enää riittää, Nieminen sanoo.

Fouga Magisterin avain
Tarinan mukaan Ilmasotakoulussa apumekaanikko kuittasi Fouga-työkalun ennen haalareiden kuittausta. Siihen on yhdistetty neljä eri toimintoa. Pasi Takkunen / Yle

Olli Niemisen mukaan Ilmavoimat oli aiemmin ilmaissut, että koneille pitäisi tehdä jotain. Perinneyhdistys lupasi hoitaa kunnostuksen kökkätyönä.

– Ilmavoimista kerrottiin, että resurssit kohdistetaan mieluummin lentäviin koneisiin. Hyvin tyytyväisinä he antoivat meille vapaat kädet kunnostukseen, Nieminen nauraa.

Lue seuraavaksi: Tällaisille koneille Ilmavoimat etsii seuraajaa – katso harvinaiset Ylen arkistovideot Vampista Hornetiin

"Aamuisin aina pillit soi"

Fouga Magister sai kansan suussa lempinimen "Kukkopilli". Kauhavalaiset tietävät miksi.

Kauhavalla syntynyt Olli Nieminen sanoo kuunnelleensa lapsesta asti Magisterin moottorin omintakeista ääntä.

– Aamuisin täällä aina pillit soi. Koneita käynnistettäessä niissä on korvia vihlova vinkuminen, mutta lämmettyään moottorin saundi muuttui matalaksi pauhuksi. Se oli kuitenkin meille kotoista pillinsoittoa eikä ollenkaan ongelma. Vinkuisipa täällä vieläkin, Nieminen sanoo.

Toisaalta Magisteria on myös kutsuttu ranskalaiseksi kaunottareksi. Nimitys tulee koneen V-mallisesta pyrstöstä, joka tuo mukanaan myös omat ongelmansa.

– V-pyrstö on samalla korkeus- että sivuperäsin. Ongelmia tuli syöksykierteen oikaisemisessa, joka piti kuulemma hyvin tarkkaan harjoitella, Nieminen sanoo.

Vuotta 1977 pidetään konetyypin mustana vuotena. Silloin Suomessa tapahtui Magistereille kuusi onnettomuutta joissa kuoli seitsemän lentäjää.

Fouga Magisterin irroitettu siipi
Siiven irrotus oli kunnostusprojektissa työläs vaihe. Pasi Takkunen / Yle

Mäntysuopapesulla alkuun

Kauhavalla ei entisöidä koneita aivan pilkuntarkasti, koska niistä ei ole tarkoitus tehdä museokoneita.

Koneita kevennetään vielä riisumalla ohjaamoista penkit ja siivistä laskutelineet, jotta ne kestävät tuulikuormaa paremmin ja niitä on helpompi käsitellä.

Niemisen mukaan koneet olivat halliin tuotaessa hyvin likaisia. Aluksi ne pestiin mäntysuovalla ja sen jälkeen jatkettiin kiillottamista samoilla aineilla ja työkaluilla, joilla autojakin kiillotetaan. Kiillotusta on tehty kolmisen viikkoa.

Kauhavalaiset koneet tunnistettiin aikanaan niiden peräsimessä olevasta oranssinvärisestä maalista. Vuonna 1960 käyttöön otetulla maalaustavalla koneet erotti taivaalla koulukoneeksi.

– Meille kauhavalaisille oli aina hieno hetki, kun taivaalla nähtiin meidän kone, Nieminen muistelee.

Kunnostetut Fouga Magisterit nostetaan takaisin jalustoilleen Kauhavan Ilmasotakoulun perinneaukiolle elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna.

Lue seuraavaksi:

Lentosotakoulu jättää pitkät jäähyväiset

Lentosotakoulun lippu laskettiin viimeisen kerran

Kentän kersat palaavat unissaan Kauhavan kasarmialueelle

Jyrki Laukkasesta piti tulla Suomen ensimmäinen kosmonautti – kieltäytyi kutsusta, kun siitä ei olisi ollut mitään hyötyä

Lähteet: https://ilmailumuseo.fi/fouga/