Veijo Baltzarin rikosepäily oli vain jäävuoren huippu – satoja ihmisiä saattanut joutua ihmiskaupan uhriksi Suomessa

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on jopa 800 ihmistä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Ilmiö ei ole pelkkä kaukainen murhe, vaan sitä tapahtuu myös Suomessa.

ihmiskauppa
Mies pesee parvekeoven lasia.
Siivousalalla tapahtuneet ihmiskaupparikokset ovat puhuttaneet viime aikoina. Tiina Jutila / Yle

Minulla on vaikeuksia.

Niin alkaa tyypillisesti sähköpostiviesti, joka on kuin lankavyyhdin alku, jota lähdetään purkamaan solmusta. Suorat yhteydenotot tapahtuvat usein Ihmiskauppa.fi-sivuston (siirryt toiseen palveluun) kautta, jossa on yhteydenottolomake.

Ihmiskaupan uhrien oma yhteydenotto on yhä useammin väylä päästä avun piiriin.

— Ihmiskaupassa maailmalla puhutaan kymmenistä miljoonista ihmisistä. Kotikutoista ihmiskauppaa on tunnistettu Suomessa enenevissä määrin, eikä se ole pelkästään maahanmuuttajiin liittyvä ilmiö, kertoo ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän johtaja Jari Kähkönen Maahanmuuttovirastosta.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän avun piirissä on nyt yli 800 henkilöä. Se on enemmän kuin koskaan ennen. Luvusta reilut 600 ovat mahdollisen ihmiskaupan uhreja, loput heidän alaikäisiä lapsiaan.

Asiakasmäärät ovat liki kolminkertaistuneet viime vuosien aikana.

Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen
Jari Kähkönen johtaa Joutsenon vastaanottokeskusta ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää Lappeenrannassa.Pyry Sarkiola / Yle

Suurin osa on joutunut ihmiskaupparikoksen uhriksi ulkomailla. Heidät tunnistetaan paremmin esimerkiksi silloin, kun kyse on turvapaikanhakijataustaisesta henkilöstä. Turvapaikkaprosessiin kuuluvat lukuisat keskustelun niin poliisin, vastaanottokeskusten kuin maahanmuuttoviraston henkilökunnan kanssa, jolloin asiat tulevat herkemmin esille.

Tilanteessa on kuitenkin tapahtunut myös muutosta. Pelkästään alkuvuoden aikana auttamisjärjestelmän piiriin on tullut 48 henkilöä, jotka ovat olleet ihmiskauppaan viittaavissa olosuhteissa Suomessa. Aiempina vuosina Suomessa uhriksi joutuneita on tunnistettu huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2016 määrä oli vastaavassa ajassa vain 11.

Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa tapahtuneita ihmiskauppatapauksia on kuitenkin yhteensä useampia satoja.

Työtä ilman oikeuksia

Suomessa useimmissa tapauksissa on ollut kyse pakkotyöstä, jota on havaittu erityisesti ravintola- ja siivousalalla sekä rakennusalalla.

Esimerkiksi heinäkuussa nostettiin syyte lahtelaista ravintoloitsijaa vastaan, jota epäillään kahdesta ihmiskaupasta, pahoinpitelystä ja kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä.

Ravintoloitsija pakotti kaksi ulkomaalaistaustaista työntekijäänsä tekemään 12 tunnin työpäiviä, ilman viikoittaisia vapaita tai lomia. Palkka ei noudattanut työehtosopimusta. Työntekijät asuivat työnantajan katon alla. Asiaa tullaan käsittelemään Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

Helsingin Sanomien artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) nostettiin esiin suomalaisia siivousfirmoja, joissa työntekijöitä käytettiin häikäilemättä hyväksi. Töitä piti tehdä yötä päivää ilman vapaita tai kunnollista palkkaa.

Ruiskujen kierrätysastia.
Päihdemaailmassa ihmiskauppa voi saada jalansijaa, sillä ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa ja riippuvuussuhteessa.Kalle Purhonen / Yle

Myös esimerkiksi marjatiloilla on havaittu ulkomaalaisten kausityöntekijöiden kohdalla hyväksikäyttöä.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä suurimmat asiakasryhmät ovat somalialaisia, nigerialaisia, afganistanilaisia ja irakilaisia. Suomen kansalaisia auttamisjärjestelmän asiakkaina on 23 henkilöä.

— Suomessa ihmiskauppaa on havaittu suomalaisten keskuudessa esimerkiksi huumeiden käyttäjien keskuudessa ja ja vankiloissakin olevien parista voidaan tunnistaa ihmiskauppaa. He ovat ihmisiä, jotka ovat jollain tavalla haavoittuvassa asemassa ja houkuteltavissa monella eri tavalla, Kähkönen kuvailee.

Tunnistamisessa ollaan parempia

Ihmiskauppa on vakavaa hyväksikäyttöä, jossa uhrilla ei ole todellista mahdollisuutta päästä pois. Rikoksessa on usein kyse sarjasta tekoja, joilla uhri päätyy ihmiskaupan uhriksi. Ihmiskaupassa uhri on tekijään haavoittuvassa riippuvuussuhteessa.

Suomessa ihmiskaupan auttamisjärjestelmässä asiakasmäärät ovat nousseet runsaasti viimeisten vuosien aikana. Suoraan ei voi sanoa, onko ilmiö kasvanut vai liittyykö kasvu siihen, että hankalasti tunnistettava ja monimuotoinen rikollisuus on tutumpi viranomaisille.

— Tietyt ilmiöt on opittu pukemaan sanoiksi ja tunnistamaan ihmiskaupaksi, sanoo ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän johtaja JariKähkönen.

Lue lisää: Ihmiskaupan uhrien määrä moninkertaistui, kun viranomaiset opetettiin tunnistamaan heidät – 3 tarinaa

Ihmiskaupparikosten esitutkinnat ovat pitkiä prosesseja. Osa niistä päätyy myös syyttäjille ja tuomioihin asti.

— Tutkinnat kestävät pitkiä aikoja ja ovat hankalia uhrien kannalta. Poliisilla on niitä jonkin verran tutkittavina, Jari Kähkönen kertoo.

Talo meren rannalla.
Kulttuurineuvos Veijo Baltzaria epäillään vakavista rikoksista. Poliisi teki Baltzarin kotiin ratsian syksyllä 2019.Patrik Rosström / Yle

Esimerkiksi Helsingin poliisilla on parhaillaan tutkinnassa laaja ihmiskauppa- ja seksuaalirikoskokonaisuus, jossa pääepäiltynä on kulttuurineuvos-kirjailija Veijo Baltzar. Baltzaria epäillään törkeistä raiskauksista ja törkeästä ihmiskaupasta vuosina 2016—2019. Syyte asiasta pitää nostaa marraskuuhun mennessä.

Vaikka ihmiskaupparikokset eivät koske pelkästään maahanmuuttajataustaisia, ovat he silti usein haavoittuvammassa asemassa kantasuomalaisiin verrattuna. Moni ei tiedä, että Suomessa työntekijällä on runsaasti oikeuksia.

— Iso osa yrittäjistä toimii ihan mallikkaasti, mutta osa pyrkii hyväksi käyttämään henkilöitä, jotka eivät tiedä oikeuksiaan. Selvästi on yrityksiä, jotka toimivat pelkästään palkkaamalla heikossa asemassa olevia henkilöitä, Jari Kähkönen sanoo.

Resursseja kaivataan useaan paikkaan

Ihmiskauppa on ilmiö, jota esiintyy jatkuvasti uusissa muodoissa. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän puolivuosikatsauksessa (siirryt toiseen palveluun) tuotiin esiin Suomessa uusi termi: benefit fraud. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toisen nimissä otetaan pikavippejä tai lainoja tai pakotetaan perustamaan yrityksiä.

Monet ihmiskaupparikokset voivat pitää sisällään useita rikoksia ja ihmiskauppatapauksia on saatettu tutkia toisilla rikosnimikkeillä. Ihmiskaupasta on annettu Suomessa vielä harvakseltaan tuomioita.

— Pitäisi miettiä, täyttyykö ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistö, sillä törkeissä tapauksissa rangaistusmaksimit ovat aika kovat, Kähkönen sanoo.

Joutsenon vastaanottokeskus
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koordinoidaan Lappeenrannasta käsin. Toimintaa on myös Oulussa ja Tampereella.Pyry Sarkiola / Yle

Törkeän ihmiskaupan maksimirangaistus on 10 vuotta vankeutta, kun esimerkiksi törkeässä petoksessa se on kuusi vuotta ja kiskonnan tapaisessa työsyrjinnässä korkeintaan kaksi vuotta.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään palkattiin viime vuonna lisää henkilökuntaa. Silti jako on epätasainen. Siinä missä autettavia on yli 800, on työntekijöitä kymmenkunta.

Samankaltaisista luvuista puhutaan myös esimerkiksi lastensuojelun kohdalla. Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi se, että yhdellä sosiaalityöntekijällä olisi enimmillään 30 asiakasta, kun nyt määrät voivat olla ruuhkaisilla alueilla 100 autettavan luokkaa.
Myös ihmiskaupan vastaiseen työhön on budjetoitu hieman lisärahaa, mutta resurssit ovat asiakasmäärään suhteutettuna silti vaatimattomat.

Auttamisjärjestelmän lisäksi lisää voimavaroja on toivottu muun muassa poliisille. Poliisissa ollaan myös perustamassa ensi vuoden alusta ihmiskaupparikoksiin keskittyvä yksikkö.

— Aika kiireisinä me olemme. Ei ole pelkkää asiakastyötä, vaan paljon myös konsultaatiota, koulutusta ja neuvontaa. Tehtäväkenttä on hyvin laaja, Jari Kähkönen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä sanoo.

Klo 16:32 otsikon muotoilua tarkennettu ja lisätty otsikkoon sana rikosepäily.