Pohjois-Karjalassa etsitään museoiden äänioppaisiin uutta näkemystä huumorista – inhimillisestä kärsimyksestä ei kuitenkaan lasketa leikkiä

"Vanha kunnon vitsi voi kertoa kipeästäkin asiasta ", sanoo koomikko-käsikirjoittaja Johanna Keinänen.

museot
Nainen seisoo kirjaston ylätasanteella, edessä tikkaat
Äänioppaiden käsikirjoittaja Johanna Keinänen penkoo tarinoita Joensuun museoissa.Ari Tauslahti/Yle

Suomen museoissa käy digitaalinen kuhina, kun erilaisia uusia järjestelmiä otetaan käyttöön kävijöiden houkuttelemiseksi.

Pohjois-Karjalassa Joensuussa suunnitellaan parhaillaan kolmeen kaupungin museoon äänioppaita, jotka vievät kävijänsä tarinoiden äärelle uudella otteella.

Pohjois-Karjalan museo, Joensuun taidemuseo ja sotahistoriasta kertova Bunkkerimuseo ideoivat äänioppaita teatteri-alan ammattilaisen kanssa.

Yhteistyökumppani on Tuusulassa asuva, Heinävedeltä kotoisin oleva Johanna Keinänen, joka on koomikko, käsikirjoittaja ja tanssitaiteilija.

Hänet tunnetaan muun muassa roolistaan Tyyne Kettusena, joka irvailee omintakeisella tyylillään maailman menolle.

Huumoria ja keveyttä tulee sisältämään myös tulevat museokierrokset.

– Tarinoihin tulee huumoria, mutta sen on oltava tosi hyvässä yhteydessä siihen tyyliin, mitä kukin museo edustaa. Kyllä tässä mennään museon ehdoilla, Keinänen sanoo.

Albert Edefeltin taulu Virginia, Joensuun taidemuseossa. Taulussa nainen nojaa tuolin selkämykseen ja katsoo kohti
Albert Edelfeltin Virginie on yleisön suosikki Joensuun taidemuseossa.Ari Tauslahti/Yle

Kuinka suomalaiset sanaleikit kääntyvät kiinaksi?

Koomikko-käsikirjoittaja Johanna Keinänen ei vielä tässä vaiheessa pysty sanomaan tarkemmin, minkälaista sisältöä Joensuun museoiden äänioppaisiin tulee. Sen hän tietää, että valinta on vaikeaa ja huumorin kanssa pitää olla tyylitajua.

– Kunnioitus ja arvostus on säilytettävä esimerkiksi sotahistoriassa kaikkia niitä uhrauksia kohtaan, mitä tämänkin aiheen ympärillä on. Ettei mennä mauttomuuksiin.

Joensuun kolmen museon äänioppaat tehdään neljällä kielellä, eli suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi. Kieli tuo tarinoihin ja ennen kaikkea huumoriin omat haasteensa.

– Se on ehkä tämän projektin jännittävin osuus, koska kiinalaisen huumorin tuntemukseni on toistaiseksi vielä hyvin ohkainen, nauraa Keinänen.

Hänen mukaansa esimerkiksi suomalaiset sanaleikkeihin perustuvat vitsit tuskin kääntyisivät helposti kiinan kielelle.

Ulkokuva Joensuun taidemuseosta
Joensuun taidemuseo saa äänioppaan ensi keväänä.Ari Tauslahti/Yle

Keinäsen raja huumorissa menee inhimillisessä kärsimyksessä.

– Siinä on minulla raja, olipahan kyseessä minkä maan kansalaiset tahansa. Sinne ei yllä huumori.

Laajemmin Johanna Keinäsen mielestä kyse on siitä, miten kukin komiikan ja huumorin tajuaa.

– Esimerkiksi vanha kunnon vitsi voi kertoa kipeästäkin asiasta ja siinä voi olla syviä merkityksiä tai jopa haavoja, mitä siinä käsitellään. Huumori on elämän syvällinen osa ja jopa arvo.

Äänimaailmaan pääsee mukaan omalla älypuhelimella

Joensuun museoiden äänioppaat otetaan käyttöön ensi keväänä. Sitä edeltää suunnittelu- ja ideointivaihe, sekä käsikirjoittaminen ja äänittäminen yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Museossa kävijä pääsee kiinni tarinoihin omalla älypuhelimella.

– Kävijät voivat omilla mobiililaitteillaan QR-koodia käyttämällä päästä suoraan opaspisteisiin, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Sami Tanskanen.

Joensuun museoissa iloitaan tulevista nykyaikaisista äänioppaista ja yhteistyöstä koomikko-käsikirjoittaja Johanna Keinäsen kanssa. Odotukset ovat korkealla.

– Tiedämme Johannan taustan kirjoittajana ja toivomme, että museoihin on nyt tulossa uudenlaista näkemystä ja uusia ulottuvuuksia, sanoo Tanskanen.

Mies istuu kivisen  panssariesteen edessä
Projektikoordinaattori Sami Tanskanen uskoo äänioppaiden houkuttelevan lisää kävijöitä Joensuun museoihin. Ari Tauslahti/Yle

Uusilla äänioppailla houkutellaan museoihin lisää kävijöitä ja madalletaan kynnystä päästä historian ja taiteen äärelle.

– Äänioppaista on hyötyä muun muassa näkövammaisille ja liikuntarajoitteisille, selventää Tanskanen.

Suomen Museoliitossa uusia tapoja museoiden kehittämiseksi pohditaan jatkuvasti.

– Kyllä digitalisaatio on museoille iso haaste ja mahdollisuus. Uusia tapoja tallentaa ja tuoda sisältöä esille tulee koko ajan, kertoo Suomen Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Digitalisoitua sisältöä halutaan entistä enemmän paitsi kivijalkamuseoihin, myös verkon kautta jaettavaksi.

– Se vaatii meiltä museoilta uusia tapoja tehdä töitä, sekä uuden teknologian hankkimista. Sisältöä ja tarinoita meiltä kyllä löytyy.

Millaisia kokemuksia sinulla on äänioppaista? Mikä museo teki vaikutuksen? Aiheesta voi keskustella 24.7.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Pohjois-Karjalan museot elpyvät pikkuhiljaa koronakeväästä

Museot vetävät väkeä – etenkin Museokortin käyttäjät paikkaavat ulkomaisten turistien puutetta