Oulussa eletään vuosituhannen lohikesää

Oulujoen Merikosken voimalaitoksen alakanavan, Tuiranväylän ja Hartaanselän rannoilla on iltaisin kalastusta seuraamassa satoja ihmisiä.

Oulu on Suomen kaupunkimaisin lohenkalastuspaikka. Merikosken voimalaitoksen alapuolella on pohjoismaissa ainutlaatuinen citylohiapaja.

Oulujoen lohikanta on vahvistunut usean vuoden ajan. Osaksi se johtuu ihmisen toimista ja osaksi suotuisista luonnonoloista. Tämän vuoden erikoisen hyvä lohikesä on vuosien kehityksen tulosta.

Raahelainen Janne Sonkajärvi kertoo, että aamuisin joessa on vain vähän virtaamaa. Yöllä sitä on enemmän ja on ottiaika.

Pienemmän virtaaman aikana lohet saattavat vain molskia, mutta eivät ota kiinni.

Janne Sonkajärvi

Hertta Sonkajärvi on tullut äitinsä kanssa Raahesta seuraamaan isän kalastusta Oulujoella. Kuvia ja kokemuksia kertyy.

Meidän nuori mies sai kaksi viikkoa sitten täältä 16-kiloisen koukkuleukaisen kojamon. Se oli takonut päätään voimalaitoksen seinään. Nahkat olivat lähteneet leuasta.

Janne Sonkajärvi

Oulaistelainen Janne Partala, Janne Sonkajärvi ja lähes kahdeksan kilon lohi. Miehet saivat kaksi saman kokoista kalaa peräkkaisillä heitoilla. Aiemmin viikolla joka yö on tullut useampi kala.

Lohien varsinainen nousu Merikosken yläpuolelle menevään kalatiehen alkaa syksymmällä, kun vedet jäähtyvät. Partala ihmettelee kalatietä edestakaisin kahteen otteeseen kulkenutta radiolähetinlohta. Hän pohtii, että se ainakin osasi käyttää portaita.

Oulujoen lohet ovat istutuskaloja. Ne istutetaan nykyään reilusti Merikosken yläpuolelle, entistä kauemmas merestä ja entistä myöhemmin. Se on parantanut niiden selviämistä. Ne myös leimautuvat jokeen paremmin ja pyrkivät kutemaan nimenomaan sinne.

Tuomo Sillanpää tuli Alajärveltä asti isänsä ja veljensä kanssa Oulujoelle lohia narraamaan. Isä oli kuullut hyvästä kalapaikasta. Kolmen vuorokauden aikana on tullut kuusi kalaa. Osa aika isojakin. Myös isä ja veli saivat kiintiöt täyteen.

Oululaisia lohia kuolee entistä vähemmän niiden merimatkoilla. Kalastusta säädellään nykyään entistä tiukemmin Itämerellä ja Selkämerellä. Lisäksi esimerkiksi vuosien 2014, 2015 ja 2016 suolapulssit ovat parantaneet Itämeren tilaa.

Jeremias Krokvikille ja hänen isälleen Heikki Ylipaavalniemelle kalastus Merikosken voimalaitoksen alla on ennen kaikkea yhdessäoloa ja ajanvietettä. Poika kalastaa ja isä katselee. Samalla pystyy juttelemaan ja olemaan yhdessä.

En olisi uskonut, että näin lähellä keskustaa voi olla näin hyvä ja turvallinen lohenkalastuspaikka. En ole ikinä ennen nähnyt näin paljon lohia yhdellä kertaa. Aion tulla tänään useamman kerran.

Jeremias Krokvik

Oulujoen alkuperäinen lohikanta nousi perinteisesti aika myöhään jokeen.

Jokeen nykyään istutettavien poikasten geenicocktailissa on mukana myös joen alkuperäistä kantaa.

Rauno Kurtti tempaisi juuri joesta yhdeksänkiloisen lohen. Sen saman, joka venkoilee haavissa tämän jutun alussa. Koska lohi on määrä käyttää ravinnoksi, Kurtti antaa sille kalikasta napakan iskun ja päättää sen päivät.

Vilkaistuaan kalapuntarin lukemia Rauno Kurtti melkein hymyilee. Tällaisia vonkaleita joesta on noussut tänä kesänä paljon. Ja huomattavasti isompiakin.

Siinä se on. Yhdeksänkiloinen Oulujoen lohi.

Lohenpoikaset menevät mereen voimalaitoksen turbiinien kautta. Takaisin jokeen palaa kalatietä pitkin vain noin 1000–1500 kalaa vuodessa, mikä on todella pieni osuus istutusmääristä.

Lohet nousevat kalatiehen vasta syksymmällä veden jäähdyttyä. Siihen saakka niitä voi pyytää Hartaanselällä.

Oululainen kalastusammattilainen Juhani Repo sanoo, että kalastusapaja on keskeisen sijaintinsa takia ainutlaatuinen Pohjoismaiden alueella. Lohisesongin jälkeen talvella tulee mateita ja siikoja. Pilkillä voi saada taimeniakin.

Oulun suuri lohikesä on tarkoittanut Revolle ympäripyöreitä päiviä. Hän on sitonut perhoja myyntiin kotonaan yötä myöten.

Viime viikolla mies sitoi päivät perhoja oululaisessa Tiura-uistimessa, missä oli tuuraajana. Vakiintuneen pro-porukan ohella kalastusvehkeitä on käynyt ostamassa paljon aloittelijoita.

Pelkästään viime viikolla Repo teki 350 perhoa, joista lähes kaikki tulivat käyttöön Oulujoelle. Repo arvioi, että hänen perhoillaan on saatu tänä kesänä noin 60 lohta Oulujoesta. Välillä Merikosken vakiokävijä ja punttisidontamenetelmän kehittäjä on ehtinyt itsekin käydä heittämässä punttiperhoa Hartaanselällä.

Ennätyksellinen lohikesä ainutlaatuisen urbaanissa ympäristössä on kalastusammattilaisen näkökulmasta hieno asia, koska se lisää mielenkiintoa kalastukseen. Omalla River Ranger Youtube-kanavallaan hän on neuvonut aloittelijoita lohenkalastuksen saloihin punttiperhokalastukselle ihanteellisella joella.

Hienoa, että on saanut uusia ihmisiä innostumaan kalastuksesta. Että ihmiset lähtevät liikkeelle oikeasti tekemään jotakin, ettei kaikki ole vaan sitä puhelimen räpläämistä.

Tekijät

Teksti

Timo Sipola

Kuvat ja videot

Timo Sipola ja Timo Nykyri

Julkaistu 25.7.