Pääministeri Sanna Marin EU:n elvytysrahastosta: "Voin selkä suorana sanoa, että onnistuimme neuvotteluissa hyvin"

EU-maat pääsivät sopuun monivuotisesta budjetista ja elvytysrahastosta maanantaina.

Euroopan unioni
Sanna Marin
Pääministeri Sanna Marin esitteli keskiviikkona EU:n elvytysrahastoa medialle. Hänen mukaansa Suomi onnistui hyvin EU-johtajien neuvotteluissa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolusti voimakkaasti EU-maiden saavuttamaa sopua monivuotisesta budjetista ja elvytysrahastosta.

Marinin mukaan varsinkin Suomi onnistui tavoitteissaan hyvin. Elvytysrahaston suorien tukien osuutta saatiin pienennettyä, oikeusvaltiokirjaus tuli sopimukseen ja jäsenmaat ovat vastuussa vain omista lainaosuuksistaan.

– Voin selkä suorana sanoa, että onnistuimme neuvotteluissa hyvin, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suurin vääntö neuvotteluissa käytiin elvytysrahastosta.

Jäsenmaat sopivat, että jäsenmaille jaetaan korona-avustuksia yhteensä 390 miljardia euroa ja 360 miljardia euroa jää jaettavaksi lainoina.

Yhteensä paketin koko on 750 miljardia.

Alkuperäisessä komission kaavailussa suorien tukien osuus olisi ollut 500 miljardia euroa eli kaksi kolmasosaa koko rahaston koosta.

Vuosille 2021–2027 kohdennetun EU-budjetin kokonaissumma on puolestaan 1 074 miljardia euroa.

"Onnistuimme paremmin kuin nuuka nelikko"

Oppositio on kritisoinut elvytysrahastoa kovin sanoin Suomessa. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) piti epäselvänä sitä, auttaako paketti suuresta koostaan huolimatta Euroopan toipumista koronakriisistä.

Orpon mukaan Suomen olisi pitänyt lyöttäytyä neuvotteluissa nähtyä tiiviimmin yhteen niin sanotun nuukan nelikon kanssa. Nelikkoon kuuluvat Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Alankomaat.

Maat saivat neuvotteluissa alennuksia jäsenmaksuihinsa.

– Jos vertaamme, miten Suomi onnistui suhteessa nuukan nelikon maihin, voimme puhtaasti lukujen valossa sanoa, että onnistuimme paremmin, Marin totesi.

Marin korosti tiedotustilaisuudessa sitä, että Suomi sai pidettyä kiinni maatalouden kehittämistuista ja neuvoteltua ensimmäistä kertaa tuen Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille.

Marin sanoi, ettei Suomi olisi voinut saada missään tapauksessa 500 miljoonan edestä maksupalautuksia. Suomi sai maatalouden kehittämistukia yhteensä 400 miljoonaa ja aluetukia 100 miljoonaa euroa.

Pääministerin mukaan Suomi sai nostettua tukisummaa 250 miljoonalla eurolla nelipäiväisten neuvotteluiden viimeisenä yönä.

"Rahasto ei lisää integraatiota"

Moni EU-tarkkailija on pitänyt elvytysrahastoa askeleena kohti entistä syvempää yhteistyötä unionin sisällä. Pääministeri Marin torjui ajatuksen tiedotustilaisuudessa.

– Itse elpymisväline ei lisää integraatiota. Olemme saaneet neuvoteltua sinne tarkkarajaisuuden eli enimmäisvastuut. Tässä mielessä ei voida puhua yhteisvastuullisesta velasta. Kullakin maalla on tarkkaan rajatut omat vastuunsa, Marin sanoi.

Sen sijaan Marinin mukaan EU:lle ehdotetut omat tulolähteet voivat syventää integraatiota. EU:lle ehdotetaan omia tuloja muun muassa arvonlisäverosta ja muovimaksuista.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kritisoinut elvtyspakettia siitä, että se palkitsee jäsenmaita heikosta talouskurista.

– Nyt mielestäni talouttaan vastuullisemmin hoitaneet maat rahoittavat toisten maiden pitkäaikaisia, huonosta taloudenpidosta johtuvia ongelmia, Halla-aho totesi Ylelle.

Marin piti yhä kiinni argumentista, jonka mukaan Suomi hyötyy, jos sen vientimaat pääsevät kriisistä nopeasti ylös.

Juttua korjattu 23.7. klo 10.17: Muutettu 500 miljoonaa 500 miljardiksi.

Lue lisää:

EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen

Petteri Orpo: Neuvottelutulos oli pettymys, Suomen saanto jäi tavoitteesta

Jussi Halla-aho EU-jättisopimuksesta: "On vaikeaa nähdä, että Suomi olisi saavuttanut neuvotteluissa yhtään mitään"

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen Ylen aamussa: Suomi ei ollut liian kiltti – "nuukat maat" edelleen suurempia nettomaksajia