Mihin EU:n biljoonapaketin rahat menevät? Katso 4+1 grafiikkaa

Eniten EU:n yhteisestä kukkarosta löytyy edelleen rahaa maataloustukiin sekä jäsenmaiden välisten talous- ja sosiaalierojen kaventamiseen.

Euroopan unioni
Euron seteleitä miehen kädessä.
Boris Rössler / EPA

EU-jäsenmaat löysivät viikonvaihteen maratonkokouksessa yhteisymmärryksen uudesta budjetista ja koronapandemian vahinkojen korjaamiseen tarkoitetusta elvytysrahastosta. Tässä muutama poiminta suurista summista ja niiden tarkoituksista.

1. Suurin osa säännönmukaista budjettia

Yhteensä huippukokouksessa sovittiin yli 1,8 biljoonan euron eli yli 1 800 miljardin euron kohtalosta. Siitä 750 miljardia euroa sisältyy koronaelvytyspakettiin nimeltä Next Generation EU (NGEU). Kovinta kiistaa jäsenmailla oli juuri elvytysrahaston painotuksista. Tukia oli EU-komission alkuperäisessä esityksessä kaksi kolmasosaa, mutta jäsenmaiden neuvotteluissa osuus putosi 390 miljardiin euroon eli hieman päälle puoleen.

Grafiikka: EU:n budjetti 2021–2027 ja elvytysrahasto. Budjetti 1074 miljardia euroa ja elvytyspaketti 750 miljardia euroa. Elvytyspaketti koostuu lainasta (360 miljardia euroa), tuista (312 miljardia euroa) ja muiden ohjelmien kautta jaetuista tuista (75 miljardia euroa).
Renja Nurmi / Yle

Suurempi ja vielä monimutkaisempi kokonaisuus on EU:n monivuotinen budjetti. Se laaditaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan, ja nyt kokonaissummaksi on tulossa noin 1 074 miljardia euroa. Budjetin on tosin mentävä vielä EU-parlamentin läpi.

Lue myös: EU-parlamentin puhemies Sassoli: Tutkimukseen ja Erasmus-vaihtoon kohdistuvia budjettileikkauksia ei voida hyväksyä

2. Budjetin isoimmat erät edelleen maatalouteen ja aluekehitykseen

EU:n monivuotinen budjettikehys on jaettu tällä kertaa seitsemään osa-alueeseen. Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittiin, että koko noin 1 074 miljardin budjetti jakautuu vuosina 2021–2027 näin:

EU-budjetin jakautuminen sektoreittain: Koheesio, kestokyky ja arvot 377,8 miljardia euroa, luonnonvarat ja ympäristö 356,3 miljardia, yhteismarkkinat, innovaatio ja digitaalisuus 132,8 miljardia, lähinaapurit ja maailma 98,4 miljardia, EU:n julkishallinto 73,1 miljardia, muuttoliike ja rajavalvonta 22,7 miljardia, turvallisuus ja puolustus 13,2 miljardia.
Renja Nurmi / Yle

Enimmät osa-alueen Koheesio, kestokyky ja arvot rahoista käytetään koheesioon. Toisin sanoen tuetaan köyhempien jäsenmaiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

Luonnonvarat ja ympäristö -nimikkeen alla valtaosa euroista menee maataloustukiin. Tähän osa-alueeseen kuuluvat myös ilmastotoimet ja ympäristönsuojelu. Suomi saa esityksessä 400 miljoonaa euroa erillisiä maatalouden kehitystukia.

Lue myös: Maanviljelijöiden pahin painajainen vältettiin, MTK-pomo "varovaisen tyytyväinen" – Suomen saama summa pullistui yön tunteina sadoilla miljoonilla

Vastaavia, erisuuruisia tukia saa myös 14 muuta jäsenmaata, esimerkiksi saarivaltiot Kypros ja Malta kumpikin 50 miljoonaa ja EU:n suurin maataloustuottaja Ranska jopa 1,6 miljardia.

Budjetissa on myös useampiin osiin ulottuvia tavoitteita. Jäsenmaat sopivat muun muassa, että paketin koko menoista 30 prosentin tulee edistää EU:n ilmastotavoitteita. Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hallintaan puolestaan osoitetaan esityksen mukaan varoja budjetin eri osissa.

3. Suomenkin maksut EU:lle nousevat

Budjetti on kooltaan suurin piirtein kuluvan seitsenvuotiskauden tasolla. Jäsenmaita on yksi vähemmän, mutta Britannian poistumista rivistä paikataan maksuja nostamalla.

Yksi suosittu mittari EU-jäsenyyden hyödyistä on niin sanottu nettomaksuosuus eli jäsenmaan EU:lle maksamien maksuja ja unionilta saamien tulojen erotus. Suomella se on ollut viime vuosina keskimäärin puolen miljardin euron luokkaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomenkin maksujen arvioidaan nousevan nyt noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomi maksaa jatkossakin edelleen EU:lle enemmän kuin saa, mutta suhde paranee hallituksen arvion mukaan Suomen kannalta hiukan.

Tuoreimmat viralliset tiedot nettomaksuista ovat vuodelta 2018, mutta täältä voit lukea, miten Valtioneuvosto on laskenut tulevien seitsemän vuoden nettosaajat ja -maksajat

4. Saksa ja "nuuka nelikko" saavat lisää palautuksia

EU:n suurimmat nettomaksajat ovat Saksa, Tanska, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti. Niille luvattiin myös uuden budjettikehyksen yhteydessä alennusta maksuista. Neljä jälkimmäistä tulivat EU-huippukokouksessa tunnetuksi "nuukana nelikkona", joka vaati tiukasti muun muassa tukiosuuden pienentämistä koronaelvytyspaketissa. Niiden jäsenmaksupalautukset nousevat.

Grafiikka EU:n jäsenmaksupalautuksista vuosittain. Saksa 3671 miljoonaa euroa, Hollanti 1921 miljoonaa, Ruotsi 1069 miljoonaa, Itävalta 565 miljoonaa, Tanska 377 miljoonaa.
Renja Nurmi / Yle

+1. Koronaelvytyspaketin suurissa "hyötyjissä" myös nettomaksajia

Tuoreimmat viralliset luvut nettomaksuosuuksista ovat vuodelta 2018, joten tilastossa on mukana on myös jo EU:sta eronnut Britannia.

Nettomaksajiin ovat kuuluneet myös koronapandemiasta pahoin kärsineet Italia ja Ranska. Koronaelvytyspaketin hyötyjäksi niin ikään laskettu Espanjakin jäi vuonna 2018 vain niukasti nettosaajien puolelle.

eu-nettomaksuasema-korjattu.png
Joel Kanerva / Yle

EU:lta saatuina rahoina mitattuna eniten jäsenyydestään hyötyvät vuonna 2004 unioniin liittyneet Baltian maat, Unkari ja Puola.

Uutista on päivitetty 23.7. klo 9.42: Numerolla 3 merkittyä väliotsikkoa on korjattu. Aiemmin otsikossa luki, että Suomen nettomaksuosuus nousee. Valtioneuvoston arvion mukaan Suomen nettomaksuasema kuitenkin paranee seuraavalla budjettikaudella hieman.

Lue myös:

Kolme arviota EU-neuvotteluiden tuloksista: Sopimus itsessään tärkeä, budjetissa ei suuria uudistuksia, Suomi riippuvainen elvytysrahaston toimivuudesta

Kirjeenvaihtajan analyysi: EU teki historiansa suurimman rahoituspaketin vaikeimmissa mahdollisissa oloissa – hintana haavoja ja mustelmia

EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen