Väistyvä ministeri Hanna Kosonen: Kulttuurin, tieteen ja liikunnan rahoitus on jatkossa täysin auki – ”Asia on ratkaistava syksyn budjettiriihessä”

Arkadianmäelle palaava tiede- ja kulttuuriministeri toivoo, että oman puolueen keskustan tilanne rauhoittuisi syksyllä.

Hanna Kosonen
Hanna Kosonen seisoo kadulla Merihaassa kulttuuriministeriön edustalla.
Hanna Kosonen väistyy tiede- ja kulttuuriministerin paikalta elokuussa. – Tämä on ollut jäätävän tiivis vuosi, hän sanoo.Arttu Timonen / Yle

Meritullinkatu kympissä valmistaudutaan vallanvaihdokseen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososella on meneillään viimeinen varsinainen työviikko. Vielä ensi viikon vapaat päälle, ja sitten onkin jo aika luovuttaa salkku Annika Saarikolle (kesk.).

– Tämä on ollut jäätävän tiivis vuosi. Ensin oli EU-puheenjohtajuus, jonka jälkeen normaalia ministeripyöritystä ehti kestää ehkä kaksi kuukautta. Sitten tuli korona.

Tiede- ja kulttuuriministerin vastuulla ovat olleet monet niistä aloista, joiden koronakärsimykset ovat täyttäneet lehtien palstoja ja uutislähetyksiä.

Kulttuuri- ja urheilutapahtumia on peruttu, ja korkeakoulujen opetukseen ja pääsykokeisiin on tehty isoja muutoksia keskellä koronatilannetta.

– Silti tässä sivussa isot asiat ovat edenneet kaiken aikaa, Kosonen sanoo.

Hallitus lisää opiskelupaikkoja muun muassa terveydenhoitoalalle

Yksi isoista asioista on neuvottelut korkeakoulujen kanssa.

Ne saatiin taannoin päätökseen, ja valtioneuvosto päättää tänään iltapäivällä istunnossaan uusista koulutusvastuista suomalaisiin korkeakouluihin.

– Eri alojen vaatimuksiin ja tarpeisiin on pyritty vastaamaan. Paikkoja esimerkiksi terveydenhuoltoalalle ja varhaiskasvatukseen lisätään, Kosonen sanoo.

– Myös ilmastonmuutokseen, energiamurrokseen ja kiertotalouteen liittyvä osaaminen on äärimmäisen tärkeää. Siksi näille aloille on lisätty paikkoja.

Koronavirus on kuitenkin sotkenut myös korkeakoulujen tilannetta.

Kosonen arvioi, että etäopetukseen siirtyminen maaliskuussa sujui korkeakouluissa hyvin. Isot haasteet alkoivat kevään pääsykokeista.

Samalle ajanjaksolle sattui usea muutos. Jo viime hallituskaudella tehty uudistus, joka kasvatti todistusvalinnan painoarvoa, muutti opiskelijavalintaa. Samalla ylioppilaskirjoitusten aikataulua jouduttiin koronapandemian vuoksi tiivistämään.

Lopulta monet pääsykokeet toteutettiin mitä erilaisimmilla järjestelyillä, kun perinteisiä satojen pyrkijöiden tilaisuuksia ei voitu järjestää.

– Olen ollut huolissani näistä hakijoista. Moni on satsannut valtavasti hakuihin, ja sitten tulee näitä tilanteita, joita ei voi ennakoida. Siellä on oltu kovilla.

Hanna Kosonen istuu toimistossaan kulttuuriministeriössä.
– Ihan itse me olemme itsemme tällaiseen tilanteeseen ajaneet, pohtii Hanna Kosonen keskustan tilannetta.Arttu Timonen / Yle

Opiskelijavalintojen uudistaminen ei ole ohi

Myös suoranaisia virheitä on tehty.

Yle on uutisoinut esimerkiksi tapauksesta, jossa oikeustieteellisen alan valintakokeen pisteytykset tehtiin väärin.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty poikkeuksellinen määrä kanteluita korkeakoulujen menettelyistä koronakeväänä, niin pääsykokeissa kuin opetuksessa.

– Virheitä on tapahtunut, eikä niin saisi tietenkään olla, Kosonen myöntää.

Korkeakoulut toimivat kuitenkin itsenäisesti. Ministeriö pystyy ohjaamaan niitä vain tiettyyn pisteeseen saakka.

– On ollut korkeakouluille todella iso urakka pistää kaikki uusiksi. Ministeriössä on pyritty korostamaan reilua ja oikeudenmukaista kohtelua, mutta päätökset tehdään lopulta korkeakouluissa.

Korkeakouluvalintoihin on vuosien mittaan tehty useita säätöjä. Urakka ei ole Kososen mukaan vieläkään täysin valmis.

Hakijat eivät voi siis tuudittautua siihen, että pääsykoekeväät pysyisivät koko hallituskauden täsmälleen samanlaisena.

– Pystyimme purkamaan hakijasumaa mittavilla aloituspaikkalisäyksillä, mutta suma on myös rakenteellinen, Kosonen sanoo.

– Meidän pitää edelleen helpottaa sitä, että opintoihin pääsisi aikaisemmin ja sitä kautta valmistuttaisiin aloille, joille ollaan aidosti motivoituneita valmistumaan.

Järjestöjen rahoituksesta käytävä ”aivan uusi keskustelu”

Viimeisinä työviikkoinaan väistyvää ministeriä mietityttää myös oman tonttinsa rahoitus.

Hallitus lupasi kevään kehysriihessä tukea juuri tiedettä sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-aloja, joiden rahoitus putoaisi muuten merkittävästi.

Noita aloja, kuten esimerkiksi tutkimusta sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjä, on rahoitettu Suomessa tähän saakka Veikkauksen tuotoilla. Sen rahapeliautomaateilla ja vedonlyöntipisteillä hävityt eurot on tuloutettu edelleen ministeriöiden jaettaviksi. Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön osalta lähes 600 miljoonan euron kakku.

Peliautomaatit suljettiin pahimman virustilanteen ajaksi. Siksi tälle vuodelle jo luvattu rahoitus pulitetaan muualta budjetista. Tulevien vuosien osalta rahoitus on kuitenkin täysin auki.

– Asia on ratkaistava hallituksen budjettiriihessä elo-syyskuussa.

Kososen mukaan hallituksen on nyt otettava kantaa siihen, miten rahoitus tulevaisuudessa järjestetään ja mistä raha kaivetaan.

– Tämä on aivan uusi keskustelu, jossa on laajemmin ratkaistava koko kysymys. Puhutaan usean sadan miljoonan euron vajeesta, hän sanoo.

– Me olemme toki käyneet keskusteluja ministereiden kesken, ja pöydällä on tiettyjä ratkaisuvaihtoehtoja. Mutta en lähde asialla vielä spekuloimaan. Se on poliittinen päätös, joka pitää tehdä budjettiriihessä.

Ministerin arvio keskustasta: Ihan itse olemme tilanteeseen ajautuneet

Ministeripestin päättyminen tarkoittaa rivikansanedustajaksi palaamista.

Aiemmin Kosonen on istunut muun muassa sivistysvaliokunnassa, mutta tälle vaalikaudelle hän nimeää kaksi kiinnostuksen kohdetta: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus.

– Keskustalla on mielestäni ratkaisijan paikka juuri luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen suhteen. Keskustalaiset, jos ketkä, ovat maanomistajia. Iso muutos tapahtuu juuri metsänomistajien mailla, pelloilla ja pihoilla, Kosonen sanoo.

Oman puolueen tila juuri nyt kuitenkin surettaa.

– Ihan itse me olemme itsemme tällaiseen tilanteeseen ajaneet, hän sanoo.

– Siitä pitää olla rehellinen. Nyt on vakavien pohdintojen paikka.

Keskustan puoluekokous pidetään syyskuussa Oulussa. Toistaiseksi puheenjohtajakisaan on ilmoittautunut istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni.

Kosonen ei ota kokouksen valintoihin tarkemmin kantaa.

– Odotan viisaita päätöksiä. Ja sitä, että tilanne rauhoittuu.

Onko nyt ollut liikaa sähläystä?

Kosonen naurahtaa.

– Tuostahan saisi hirmu hyvän otsikon.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 24.7. klo 23 saakka.

Lue myös:

Keväällä pysähtyneen liikunta-alan tulevaisuus on epäselvä – "Ei ole itsestään selvää, että kaikki lapset ja nuoret palaavat seuratoimintaan"

Näin korkeakoulujen syksyn yli 4 000 uutta opiskelupaikkaa jaetaan – katso yliopistojen kaikki lisäykset

Kulttuurin ja taiteen toimijoille korona-avustuksina lähes 21 miljoonaa euroa