1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maahanmuuttajat

Maahanmuuttajataustainen järjestö yritti avata tilin, mutta pankki toisensa jälkeen kieltäytyi – puheenjohtaja: "Emme voi hakea avustuksia ilman tiliä"

Pankeista vakuutetaan, ettei etnisellä tai kansallisella alkuperällä ole merkitystä tehtäessä päätöstä asiakkuuden avaamisesta.

maahanmuuttajat
Mies selaa verkkopankkia avainlukulista kädessään.
Tule mukaan -järjestön puheenjohtajan mukaan yhdistys on saanut hylkäävän vastauksen kuudesta eri pankista. Kuvituskuva.Toni Pitkänen / Yle

Tule mukaan!

Näin kutsuu länsivantaalainen järjestö nimessään.

Yhdistyksen tavoitteena on ennaltaehkäistä monikulttuuristen lapsiperheiden syrjäytymistä ja sopeuttaa maahanmuuttajataustaisia suomalaiseen yhteiskuntaan koulutuksen ja leiritoiminnan avulla.

Ongelmana on, että suomalaisen yhteiskunnan rakenteet estävät mukaan pääsyn.

Keväällä 2019 perustettu järjestö ei ole onnistunut lukuisista yrityksistään huolimatta vieläkään avaamaan yhdistykselle pankkitiliä.

Yle on saanut nähdä pankkien ja yhdistyksen välistä sähköpostikirjeenvaihtoa. Niistä selviää, että pankit ovat ensin vaatineet tiettyjä asiakirjoja, jotka yhdistyksen puheenjohtaja Idiris Hassan Farah kertoo toimittaneensa asianmukaisesti.

Farahin mukaan yhdistys on saanut hylkäävän vastauksen kuudesta eri pankista. Pankkien viesteistä ei selviä lopullista syytä.

Aktia: “Valitettavasti emme tällä kertaa avaa asiakassuhdetta yhdistyksellenne kokonaisharkintaan perustuen.”

Nordea: “Olemme tarkastelleet asiaa uudemman kerran ja valitettavasti Nordean päätös pitää, emmekä voi avata tilisuhdetta ry:lle.”

– Järjestön rekisteröimisen jälkeen haimme ensin Nordean tiliä. Emme saaneet edes päätöstä. Meille sanottiin vain, että emme pysty avaamaan. Kun kysyimme miksi, he sanoivat, etteivät kerro miksi. Sen jälkeen haimme tiliä muistakin pankeista ja kaikista tuli yksi toisensa jälkeen kielteinen vastaus, Farah kertoo.

Pankit vetoavat kokonaisvaltaiseen riskiarvioon

Pankit eivät voineet pankkisalaisuuden vuoksi kommentoida Ylelle yksittäistapausta. Yleisellä tasolla kerrottiin, että päätös avata tai olla avaamatta pankkitiliä perustuu kokonaisvaltaiseen riskiarvioon.

– Finanssivalvonnan alaisuudessa toimivat valvottavat, joihin myös pankit lukeutuvat, suorittavat tilihakemusta käsiteltäessä yksilöllisen riskiarvion kaikissa tapauksissa. Osana tätä prosessia noudatamme voimassa olevaa lainsäädäntöä, Danske Bankista Aada Lätti kertoo.

– Laissa on listattu tarkasti, mitä tietoja ja dokumentaatiota esimerkiksi yhdistyksen hallituksen jäsenistä, yhdistysrekisteriin merkityistä vastuuhenkilöistä sekä yhdistyksen toiminnasta ja rahaliikenteestä pankeilla pitää olla. Nordea ei tee eroa maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten järjestöjen välillä näiden tietojen ja dokumenttien selvittämisessä, Nordean viestintäpäällikkö Satu Ryynänen sanoo.

– Aktia ei erottele asiakkaitaan vaan kaikkia koskee sama sääntely esimerkiksi järjestöjen tilin avaamisen osalta, Aktian viestintäpäällikkö Katja Korsinkin toteaa.

Korsinkinin mukaan maahanmuuttajataustaisia järjestöjä ei epäillä esimerkiksi rahanpesusta sen enempää kuin muitakaan. Myös OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen kertoo, että heillä noudatetaan hyvää finanssitapaa ja syrjintäkieltoa.

– Etnisellä tai kansallisella alkuperällä ei ole merkitystä tehtäessä päätöstä asiakkuuden avaamisesta, Heinonen vakuuttaa.

Säästöpankin yhteisöpäällikkö Sanna Korkeamäki kuitenkin sanoo, että mikäli asiakkaalla on esimerkiksi kytköksiä korkean riskin maihin, sääntely edellyttää pankilta tarkempaa asiakkuuden seurantaa.

Somalia, jossa Tule mukaan -yhdistys tukee toiminnallisesti ja rahallisesti Waaberi-peruskoulua, ei kuitenkaan kuulu Financial Action Task Forcen (siirryt toiseen palveluun) määrittelemiin korkean riskin maihin. Yhdistys on maksanut muun muassa Waaberi-koulun opettajan palkan, materiaaliavustuksia ja lähettänyt Somaliaan tänä vuonna kontin, jossa oli erilaisia koulutarvikkeita.

Pankit viittasivat sähköpostivastauksissaan myös viranomaisohjeisiin, kuten Finanssivalvonnan ohjeisiin (siirryt toiseen palveluun).

Suomen kansalaisuus ei riitä tilin avaamiseen

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle (siirryt toiseen palveluun) selviää, että pankkipalveluissa on Suomessa käyty oikeutta (siirryt toiseen palveluun) siitä, millaiset ja minkä maiden henkilöllisyystodistukset kelpaavat verkkopankkipalveluiden saamiseksi. Eduskuntakertomuksen mukaan syrjintäepäilyt liittyvät usealla alalla tyypillisesti juuri henkilöllisyyden todentamiseen.

Pankeilla on lain mukaan velvollisuus asiakkaansa tuntemiseen, mikä edellyttää pankilta tuntemistietojen keräämistä aina uutta asiakassuhdetta aloitettaessa. Ennen tilin avaamista pankin on varmistettava muun muassa tilinavaajan, tilinomistajan ja tilin käyttöön oikeutetun henkilön henkilöllisyys, olemassaolo ja oikeuskelpoisuus.

– Rekisteröityjen yhdistysten tilin avauksissa pankki tarkistaa sopimusehtojen määrittelyä varten vastuuhenkilöiden luottotiedot ja yritysyhteydet ja voi niissä ilmeneviin häiriötietoihin perustuen kieltäytyä avaamasta pankkitiliä, OP:n Sari Heinonen kertoo.

– Mikäli asiakas ei esimerkiksi vastaa pyydettyihin tietoihin tai toimita pyydettyjä dokumentteja useammasta yhteydenotosta huolimatta, seurauksena voi olla, ettei Nordea voi tarjota asiakkaalle kaikkia palveluita tai antaa asiakkaan tarvitsemaa neuvontaa, Nordean tiedottaja Satu Ryynänen toteaa.

Idiris Hassan Farahilla on Suomen kansalaisuus ja myös pitkä koulutus- ja työhistoria Suomessa. Tule mukaan -järjestön puheenjohtajan pestin lisäksi hän työskentelee Helsingin diakonissalaitoksella Vamos-hankkeessa, jossa tuetaan monikulttuuristen lasten ja nuorten koulunkäyntiä Vantaalla sekä neuvotaan maahanmuuttajataustaisten koululaisten vanhempia.

Farah on asunut Suomessa lähes 30 vuotta ja hänellä on ollut yhtä kauan tili Nordeassa. 90-luvun alussa Nordean nimi oli Suomen Yhdyspankki. Pankit eivät kertoneet Farahille kielteisen vastauksen syytä tai että tilin evääminen olisi liittynyt hänen tai jonkun toisen vastuuhenkilön tietoihin. Farah kertoo toimittaneensa pankeille myös vaadittavat asiakirjat.

Käyttöön jouduttiin ottamaan puheenjohtajan henkilökohtainen tili

Lopulta ainoa keino saada yhdistykselle pankkitili oli tehdä se Farahin henkilökohtaisen tilin alle Nordeaan. Kyseisen järjestötilin liikevaihto on rajattu vuodessa 30 000 euroon.

– Sehän on epäilyttävää, jos jäsenmaksuja tai lahjoituksia maksetaan puheenjohtajan tilille. Maksaessa näkyy minun nimi eikä järjestön nimi. Se on ongelmallista, Farah sanoo.

Niin yhdistys- ja yritystilinkin ideana on, että yhteiset tulot ja menot olisivat samassa paikassa. Se luo myös uskottavuutta erilaisia avustuksia haettaessa. Esimerkiksi Aktiassa (siirryt toiseen palveluun) yhdistyksen vastuuhenkilölle tai rahastonhoitajalle voidaan avata henkilöasiakkaan tili silloin, jos yritys ei ole rekisteröity.

Tule mukaan -yhdistys rekisteröitiin jo vuonna 2019.

– Emme voi hakea tukia tai avustuksia ilman tiliä, Farah harmittelee.

Yhdenvertaisuuslain (siirryt toiseen palveluun) mukaan henkilöön liittyvät tekijät, kuten alkuperä tai kansalaisuus, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin saada koulutusta, työllistyä tai saada erilaisia palveluja. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate liittyy sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

– Peruspankkipalveluiden tarjoamisvelvoitetta, yksityisasiakkaiden tapaan, ei ole yritys- ja yhteisöasiakkaille, Säästöpankin yhteisöpäällikkö Sanna Korkeamäki huomauttaa.

Myös kansalaisuus vaati 20 vuoden taistelun

Idiris Hassan Farah uskoo, että Tule mukaan -järjestöllä olisi mahdollisuus auttaa maahanmuuttajanuoria ja antaa heille tukea paremman elämän ja tulevaisuuden tavoittelussa.

– Osallistumme suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen ja nuorten tulevaisuuden parantamiseen. Miksi emme voi toimia samalla tavalla kuin kantasuomalaiset ja miksi meitä estetään osallistumasta suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen, hän kysyy.

– Olemme myös veronmaksajia, Farah huomauttaa.

Vaikka maahanmuuttajataustaisten kohtaama syrjintä on edelleen Suomessa iso ongelma, Farahin mielestä maassa on menty parempaan suuntaan.

Farah lähti aikoinaan Somaliasta pakoon sisällissotaa. Neuvostoliiton kautta hän päätyi lopulta Suomeen 1990-luvun alussa.

Myös kansalaisuuden saaminen vaati aikoinaan Farahilta isoja ponnisteluja, sillä suojelupoliisi (Supo) antoi hänelle toistamiseen kielteisen lausunnon.

Vuonna 2006 Farah oli vieraana Ylen MOT-ohjelmassa, jossa keskusteltiin siitä, uhmaako suomalainen käytäntö salata Supon lausuntojen perusteet turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia. Supon kielteisistä lausunnoista Farahin kansalaisuushakemuksiin ja värväysyrityksistä uutisoi vuonna 2010 myös Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Kansalaisuus myönnettiin Farahille viimein vuonna 2011.

– Rakastan Suomea ja täällä on hyvä kansa. Haluan osallistua ja panostaa suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuuttajataustaisiin kohdistuvia ongelmia vastaan pitää taistella, sillä muuten tilanne ei parane, Idiris Hassan Farah toteaa.

Juttua korjattu 24.7.2020 klo 17.07 OP:n vastaukset antoi pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen eikä viestintäpäällikkö Susan Patronen, kuten jutussa aiemmin luki.

Juttua muokattu 24.7. klo 23.27 Jutun alkuperäisessä pääkuvassa oli mukana henkilö, joka ei ole mukana jutussa mainitun järjestön toiminnassa. Pääkuva vaihdettu.

Juttua muokattu 27.7. klo 6.02 Jutussa luki aiemmin "värväyksestä vinkkimieheksi", muutettu värväysyrityksistä.

Lue seuraavaksi:

Maahanmuuttajataustaisten lasten heikko koulumenestys harmittaa poliitikkoja – suomen opetus viedään ministerille, opettajien käytöstä pahoitellaan

"En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa

Valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi, kertoo tuore selvitys – lapsillekin saatetaan huudella törkeyksiä

Lue seuraavaksi