Eikö ötökkähotelliisi tullutkaan asukkaita? Et ole yksin – mutta ei hätää, asiantuntija neuvoo hyönteishotellin pidossa epäonnistuneita

Hyönteishotellin pidossa moni asia voi mennä vikaan. Tutkija Reima Leinonen vastaa tässä jutussa lukijoiden kysymyksiin.

hyönteiset
Hyönteishotelli talon seinällä.
Kaupasta ostettu hyönteishotelli ei ole houkutellut asukkaita Sotkamossa. Elisa Kinnunen / Yle

Sotkamolaisen Irja Tikkasen piharakennuksen aurinkoisessa päädyssä on kiinni pieni puinen hyönteishotelli. Hyönteishotelli on ostettu kaupasta keväällä, kun puhe hyönteishotellien tärkeydestä oli kuumimmillaan.

– Olin mainoksen uhri ja ajattelin, että pitäähän ötököille olla koti ja kaikenlaiset mahdollisuudet, Tikkanen toteaa.

Hotelliin ei kuitenkaan ole vieläkään tullut yhtään asukasta.

Pihapiirissä on kymmeniä viinimarjapensaita, pihlajaa ja luonnonkukkia, joiden luulisi houkuttelevan hyönteisiä. Tikkanen kertoo myös seuranneensa ammattilaisten ohjeita hyönteishotellin sijoittelussa, mutta turhaan.

– Jos hyönteishotelli olisi ollut kalliimpi, niin voisi ottaa pattiin. Ostin sen ihan mielenkiinnosta, että olisiko tarvetta, mutta ei näytä täällä meillä maalla ainakaan olevan.

Tikkanen on aiemmin viljellyt mansikoita ja mustaherukoita ja ymmärtää hyvin, että pörriäisiä pitää suojella.

– Kyllä pölyttäjiä pitää olla, eihän muuten tule marjoja.

Tikkanen ei ole ainoa, jonka odotuksia hyönteishotellin pitäminen ei vastannut. Jos hyönteishotellin tyhjyys on pettymys, on muutama asia, jotka kannattaa heti ensimmäisenä tarkistaa: onko pesä tukevasti kiinni, onko se tarpeeksi paahteisessa paikassa, ovatko reiät vaakatasossa ja osoittavathan reiät aamuauringon suuntaan.

– Viimeinen saattaa kuulostaa hassulta, mutta se on totta. Kyllä minäkin haluan, että aamulla kämppä lämpiää nopeammin, sen sijaan, että se olisi kylmänä puoleen päivään saakka, ely-keskuksen hyönteisasiantuntija Reima Leinonen sanoo.

Leinosella on aavistus myös siitä, miksi Tikkasen hotelli on tyhjänä.

Irja TIkkanen hyönteishotellin vieressä.
Irja Tikkanen ei aio luovuttaa hyönteishotellin kanssa, vaan aikoo siirtää sen paremmalle paikalle. Elisa Kinnunen / Yle

– Hotellin korret ovat todennäköisesti halkaisijaltaan aivan liian isoja paikallisille otuksille. Puuhun porattuihin reikiin voi vielä tulla pesintää. Niin kuin olen useasti aiemmin sanonut: itse tehty keinopesä on paras, Reima Leinonen sanoo.

Vaikka kaikki olisi tehty ohjeiden ja neuvojen mukaan, voi hotelli silti ammottaa tyhjyyttään. Jokainen hyönteishotelli on joka tapauksessa askel parempaan suuntaan.

– Jos pesimäpaikat ovat jo pitkään olleet poissa, niin ei niitä otuksia siellä tietenkään ole. Mutta muutaman vuoden päästä voi olla, kun ne lähialueilta sinne löytävät, Leinonen sanoo.

Vaikka hyönteishotelli tai keinopesä ei olisikaan tänä kesänä houkutellut pörriäisiä, ei silti kannata luovuttaa.

– Siellä pohjalla voi olla pesiä, että ei sitä kannata takkapuuksi nakata. Sieltä voi seuraava polvi keväällä vielä lähteä, Leinonen sanoo.

Onko sinulla kysyttävää hyönteishotelleista tai hyönteisistä yleensä? Voit esittää kysymyksiä tämän jutun keskusteluosiossa. Hyönteisasiantuntija Reima Leinonen vastaa lukijoiden kysymyksiin 27.7. klo 11–14.

Reima Leinosella on noin 20 vuoden kokemus keinopesistä ja hyönteishotelleista. Hänellä on tekeillä myös väitöskirja keinopesien vaikutuksesta pistiäisten suojelussa. Hänen rakentamiaan hyönteishotelleja on toimitettu muun muassa presidentti Sauli Niinistölle.

Keskustelu on auki kello 14:ään.