Eurooppa-kirje: Huippukokouksessa on aina tuhat tarinaa

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Ulkomaat
Susanna Turunen
Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.Yle & AOP, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas / Yle

Kun kello löi 5.31 tiistaiaamuna Brysselissä, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ilmoitti, että huippukokouksessa on päästy sopuun unionin monivuotisesta budjetista ja koronarahoituksesta.

Takana oli 91,5 tuntia neuvotteluja, aika ajoin kiivasta ja jopa raivoisaa vääntöä. Lopputulos; kukaan ei saanut kaikkea mitä halusi ja kaikki saivat sen mikä oli tärkeää. Se on huippukokousten periaatteellinen logiikka. Jokaisen johtajan täytyy kyetä palaamaan kotiin, jos ei voittajana niin ainakin torjuntavoittajana. Sopimus on massiivinen kompromissien yhdistelmä (siirryt toiseen palveluun).

Kokouksen päätyttyä pyörähti käyntiin vimmainen sopimuksen tulkinta kotimaissa (siirryt toiseen palveluun) ja kansainvälisesti (siirryt toiseen palveluun). Suomessa oppositio on luonnollisesti kyseenalaistanut ja tyrmännyt sopimuksen, ja somessa sen päälle on suorastaan pissattu.

Pääministeri Sanna Marinia (sd.) on syytetty maanpetturuudesta ja kotimaan lehdistö haukkunut pääministerin ylpeäksi, kun ei viitsinyt heti kotiinpaluun jälkeen olla lentokentällä vastaamassa samoihin kysymyksiin, joihin hän oli vastannut jo Brysselissä tiedotustilaisuudessa.

Oikeusvaltioperiaatteiden potkijat Unkari ja Puola ovat juhlineet. Torstaina Suomen EU-parlamentaarikkojen aamukahveilla keskusteltiin tukien ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisen sitomisesta toisiinsa. Sanamuoto huippukokouksen sopimuksessa on ympäripyöreä.

Siihen parlamentti tarttuukin, kun se alkaa omalta osaltaan neuvotella neuvoston budjettisovusta. Muotoilulle on oltava parlamentin hyväksyntä, ja jos kannattaa tiukkaa ehdollistamista niin kannattaa myös toivoa, että parlamentti korjaa asian.

Ei voi olla niin, että EU maksaa tukia jäsenvaltioille, joissa tehdään rikkeitä oikeusvaltiota vastaan. Periaatteisiin kuuluu demokratian, sananvapauden, riippumattoman oikeuslaitoksen ja vähemmistöjen turvaaminen. Meppikahveilla oli edustus kaikista muista EU-parlamentissa olevista suomalaisista puolueista paitsi perussuomalaisista.

Viimeiseen istuntoonsa ennen lomia torstaina kokoontunut EU-parlamentti vakuutti (siirryt toiseen palveluun) haluavansa tehdä budjettiin muutoksia. Parlamentti aikoo ehdottaa ainakin kiristyksiä oikeusvaltioperiaatteeseen ja lisäyksiä tutkimusrahoihin ja terveydensuojeluun.

Kun nyt myös parlamentti on ilmoittanut kantansa EU-sopimukseen on aika ottaa aikalisä, lähteä lomille ja vetää henkeä ennenkuin neuvottelut pyörähtävät käyntiin syksyllä. Syyskuussa, jos korona sallii, parlamentti palaa täysistuntoihin Strasbourgiin. Silloin kuulemme komission puheenjohtajan katsauksen unionin tilasta.

#SOMESSA: Orbán ja Morawiecki löysivät toisensa, mutta mitä he lopulta saivat?

Veljekset kuin ilvekset. Yllä lainatussa Puolan tv:n pätkässä Puolan ja Unkarin pääministerit Mateusz Morawiecki ja Viktor Orbán esiintyvät toverillisissa tunnelmissa. Orbán ylisti Puolan 160 miljardin euron saantia - josta yli kolme neljäsosaa on tukia ja loput lainaa - ja piti budjettikokousta yleisenä voittona Visegrad-maille eli Puolalle, Unkarille, Tsekille ja Slovakialle.

"Menestyimme, koska Mateusz Morawiecki johti joukkuettamme. Mateusz ei sano tätä ääneen, mutta hän loihti puolalaisille miljardeja euroja", Orbán kehui.

Takaisku Puolalle ja Unkarille oli, että EU-johtajat kirjasivat kuin kirjasivatkin oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen tukien saamisen ehdoksi. Kirjaus muotoiltiin kuitenkin laveammaksi kuin sen kannattajat olisivat halunneet.

Paperille kirjattiin, että tukien eväämisestä voidaan päättää neuvoston määräenemmistöllä eli pelkkä Puolan tai Unkarin vastahanka ei riittäisi kirjauksen kaatamiseen, mutta käytännössä näyttö tästä saadaan vasta tilanteessa, jossa jokin jäsenvaltio pannaan oikeasti tilille asiasta.

Sitä odotellessa. Heti budjettiuutisoinnin jälkeen kerrottiin, että Unkarin johtavan itsenäisen nettimedian Indexin päätoimittaja on erotettu (siirryt toiseen palveluun). Syyn epäillään olevan poliittinen.

#FAKTA: Budjettipalat pilkottuina

Grafiikka näyttää, mistä EU:n koronapaketti (750 miljardia euroa) ja budjetti vuosille 2021–2027 (1074 miljardia euroa) koostuvat.
Renja Nurmi / Yle

Tässä vielä kertauksena budjetin summat. Varsinaisen seitsenvuotisen budjetin perusrakenne pysyi varsin pitkälti ennallaan. Sekä budjetin että koronapaketin summat heiluivat neuvottelujen viime tunteina miljardikaupalla suuntaan jos toiseenkin.

Johtajat sopivat, että 30 prosenttia rahasta sidotaan hankkeisiin, jotka hyödyttävät ilmastoa.

ÄLÄ OHITA NÄITÄ: Media täyttyi budjettianalyyseistä – tässä meidän valintamme

Internet ja paperilehdet ovat olleet pullollaan juttuja budjettisovusta ja reaktioista siihen.

Otetaan aluksi kronologinen pikakelaus Ylen nettitarjonnasta ja edetään sitten radion ja television kautta ulkomaiseen mediaan:

1) Näistä asioista päätettiin, 2) tällainen oli kirjeenvaihtajan ensinäkemys sopuun, 3) näin ja näin oppositio kritisoi sopimusta, 4) tässä on valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja tässä puolestaan pääministeri Marinin vastaus kritiikkiin, 5) tässä analyysi nettomaksamisen juupas–eipäs-väittelystä ja 6) tässä vielä asiantuntijoiden pohdintaa liittovaltiokehityksestä ja mahdollisista perustuslaillisista ongelmista.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ottaa puhelimellaan kuvaa dokumentista, jota Saksan liittokansleri pitää käsissään EU:n huippukokouksessa. Kummallakin on kasvomaski.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Keskiviikkona A-studiossa Marin kohtasi oppositiokaksikko Kai Mykkäsen (kok.) ja Riikka Purran (ps.). Tallenne keskustelusta on katsottavissa tästä linkistä.

Radion puolella Brysselin koneessa käsitellään syvemmin EU:n elvytysvälineen luonnetta. Onko väline kasattu siksi, että sillä voitaisiin torpata EU-kansalaisten negatiivisuus unionia kohtaan? Onko pahimpana pelkona EU:n hajoaminen jos talousvaikeudet lisäävät ärtymystä, entä voiko intergraatio edetä EU:n omaan tuloveroon asti? Haastateltavana on erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja toimittajana Maija Elonheimo. Voit kuunnella jakson tästä.

Ulkomaisesta mediasta Politico pohtii jutussaan (siirryt toiseen palveluun), onko "nuivaa nelikkoa" johtanut Mark Rutte itsensä David Cameronin viitoittamalla tiellä. Ranskalainen Le Monde kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun), miten ilmastopolitiikkaan on nyt todellinen mahdollisuus saada vauhtia, mikäli jäsenvaltiot ottavat asian tosissaan. Saksalaisen Die Zeitin mukaan (siirryt toiseen palveluun) maiden nationalistis-egoistinen lähestymistapa pakotti säästöihin väärissä paikoissa.

Hollanninkielentaitoisille on tarjolla De Volkskrantin analyysi (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Rutten runnova taktiikka ei ollut kaunista, mutta ymmärrettävää. Ja vielä eteläinen näkökulma: espanjalainen El País on kasannut (siirryt toiseen palveluun) yli 90-tuntisen neuvottelurupeaman kattavaksi tekstirekonstruktioksi, josta saa vastapainoa pohjoiselle näkökulmalle.

Vielä yhden näkökulman aiheeseen tuo Alexander Stubbin 2010-luvun alun erityisavustaja Lauri Tierala, joka toimii nykyään Milttonilla. Hänen analyysinsä neuvotteluista on luettavissa tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

ENSI VIIKOLLA: EU ja samalla uutiskirje jäävät kesälomalle, nähdään jälleen syyskuussa

“Staycation”, siis lomailu kotona, on korona-ajan uusi villitys. Elokuu on Keski-Euroopan lomakuukausi. Tänä vuonna sitä vietetään enemmän kotikonnuilla kuin ulkomailla. Koronapandemian takia asetettuja matkustusrajoituksia on purettu, mutta suuri osa kansalaisista pysyy kotimaissaan, mikä on turistikohteille haasteellista.

EU:n instituutiotkin hiljentyvät kesäloman viettoon. Ainoastaan kriisitilanteessa kutsutaan koolle ministerineuvostoja. EU-parlamentti päätti työnsä EU-huippukokouksen budjetti- ja koronarahastosopua koskevaan ylimääräiseen täysistuntoon torstaina. Neuvottelut jatkuvat syyskuussa.

Eurooppa-kirje jää tauolle ja palaa syyskuun alkupuolella. Terveyttä, lepoa, aurinkoa ja hyvää satoa kaikille missä päin Eurooppaa sitten oletkin.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)