Ilmastotieteen ja maapallon kohtalon suurimpia kysymyksiä ratkeamassa – Tutkimuksen mukaan maapallo voi lämmetä enemmän kuin arvioidaan, mutta ei niin kuumaksi kuin pelätään

Tutkijat voivat varmemmin nyt sanoa, että päästöjen kasvun seuraukset voivat olla paljon tiedettyä vakavampia.

ilmastonmuutos
Mies kantaa lasta sateenvarjon alla rankkasateessa Helsingissä.
Sään ääri-ilmiöiden arvellaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena. Mies kantaa lasta sateenvarjon alla rankkasateessa Helsingissä 2019. Teemu Salonen / Lehtikuva

Tiedemaailma on entistä varmempi siitä, että maailma on lämpenemässä ilman isoja päästöleikkauksia selvästi enemmän kuin on arvioitu.

Vuosikymmenien tutkimuksen jälkeen tiede pystyy nyt melko tarkasti vastaamaan kysymykseen, kuinka paljon ilmasto lämpenee, kun hiilidioksidin määrä tuplaantuu ilmakehässä. Useiden johtavien tutkimuslaitosten tutkijoiden arvio (siirryt toiseen palveluun) perustuu analyysiin siitä, miten ilmasto muuttuu hiilidioksipitoisuuden lisääntyessä verrattuna esiteolliseen aikaan.

Kivihiilen, öljyn polton ja muun muassa metsien raivaamisen seurauksena ilmasto lämpenee tutkimuksen mukaan melko varmasti keskimäärin enemmän kuin kaksi astetta, jos tuplaantuminen tapahtuu. Nykyisellä päästötahdilla tuplaantuminen tapahtuu noin vuonna 2060.

Vielä aikaisemmin tutkijat arvioivat, että hiilipitoisuuden tuplaantuminen voisi mahdollisesti johtaa myös selvästi alle kahden asteen lämpötilan muutokseen. Tutkijat pitävät tällä hetkellä selvimpänä sitä, että keskilämpötila voi nousta noin kolme asetta.

Tieteen viesti päästöleikkauksia tekeville vahvistunut

Tutkimuksessa on saatu tarkennettua lämpötiloja, joita mahdollinen hiilidioksidin tuplaaminen voi aiheuttaa. Edelleen myös yli neljän asteen lämpeneminen on mahdollinen, mutta se ei ole kovinkaan todennäköistä. Kaikkein rajuimpien muutosten arvioimiseen liittyy enemmän epävarmuuksia, kuin siihen, ettei alle kahden asteen muutos olisi enää mahdollinen.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen on tutustunut tutkimustuloksiin. Tulokset vahvistavat tiedemaailman viestiä päättäjille.

– Nyt on entistä selvempää, että niitä arvioita, joissa on aikaisemmin sanottu, että onhan tässä aikaa, on hankalampi perustella. Vastaavasti myös arviot siitä, ettei mitään ole tehtävissä, ovat myös entistä hankalampia perustella, Korhonen vertaa.

Korhonen muistuttaa, että hiilidioksidipitoisuudet voivat päätyä alle tai yli tutkimuksessa käytetyn raja-arvon riippuen päästöjen, politiikan ja tekniikan kehityksestä.

En ko på bete vid kolkraftverket i Berheim, Tyskland. Kolkraftverken hör till de största klimatbovarna i EU med stora utsläpp av koldioxid som bidrar till den globala uppvärmningen.
Energian käytön muutoksilla ja ruokavalinnoilla voidaan vähentää merkittävästi ilmastopäästöjä. EPA-EFE/SASCHA STEINBACH

Jos päästöjä ei saada kääntymään, lämpenemisen seuraukset näkyvät jokaisen ihmisen arjessa vielä selvemmin.

– Erittäin tukalat helleaallot tulevat yleistymään tosi merkittävästi, kun ne yleistyvät jo alle kahden asteen muutoksessa. Muutoksella on iso merkitys veden saatavuudelle ruoantuotannossa ja juomavetenä, tutkimusprofessori Hannele Korhonen luettelee muutoksen joitakin seurauksia.

Päästöjen kasvun vaikutus paljon suurempi

Ero aikaisempiin tietoihin pitoisuuksien vaikutuksesta on merkittävä. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vuoden 2018 raportti toi dramaattisella tavalla esiin puolen asteen eron ilmastonmuutoksessa. Yhdistyneet kansakunnat tilasi paneeliilta erikoisraportin ilmaston lämpenemisestä ja sen hillinnästä 2 asteen sijaan 1.5 asteella. YK halusi selvittää tarkemmin, kuinka isoja erot lämpötilojen välillä ovat.

Jos hiilidioksidipitoisuus tuplaantuu, maapallo voi uuden tutkimuksen valossa 66 prosentin todennäköisyydellä olla yli 2.6–4.1 astetta kuumempi kuin esiteollisena aikana.

Keskilämpötilan nousu vaikuttaa Suomen leveysasteilla selvästi vielä voimakkaammin.

Pilvien haihtuminen lisää lämpöä

Tutkijoiden mukaan yksi osoitus ilmaston herkkyydestä hiilidioksidipitoisuuksien noustessa on jo nyt tapahtunut yli yhden asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta.

Tutkijat ovat käyttäneet työssään muun muassa havaintoja ja malleja historiallisesta ilmastokehityksestä ja pilvien vaikutuksista lämpötilan muutoksiin. Muun muassa pilvisyyden arvioidaan vähenevän, mikä vaikuttaa jo nyt ja lisää lämpenemistä.

Tutkijoiden keskeinen mittari muutoksen vertaamiseen on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus. Se on noussut esiteollisen ajan 280 ppm:stä tämän päivän lähes 420 ppm:ään.

Maapallon keskilämpötilaa koitetaan pitää YK:n Pariisin sopimuksen mukaisesti alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Ennen sopimuksen allekirjoitusta tiedemaailma arvioi vielä vuonna 2013, että kasvihuonepäästöjen ppm-pitoisuuden kaksinkertaituminen esiteollisesta ajasta nostaisi keskilämpötilaa 1.5–4.5 asteen verran. Nyt uusi haarukka on asettumassa 2.6–4.1 asteen lämpenemisen välille.

Ilmasto lämpenee aiemmin tiedettyä nopeammin

Professori Korhosen mukaan tutkijoiden tarkentunut näkemys ilmastonmuutoksen suuruudesta hiilidioksidipitoisuuden noustessa saattaa helpottaa poliittisia toimia ilmastonmuutosta vastaan.

– Ilmastotutkijoiden viesti on ollut selvä jo hyvin pitkään ja tämä vahvistaa sitä. Mitä nopeammin päästöjä saadaan leikattua, sitä pienempiä riskejä ilmastonmuutokseen liittyy. Uusi tutkimus tekee epätodennäköiseksi sen, että ilmasto lämpenisi aiemmin oletettua hitaammin, Korhonen tiivistää.

Jo aikaisemmin on arvioitu, että nykyinen päästöjen lisääntyminen on johtamassa keskimäärin noin kolmen asteen lämpenemiseen. Uusi tutkimus vahvistaa sitä, miten hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen vaikuttaa ilmastoon.

Niin sanottu ilmastoherkkyys on ollut ilmastotieteen kuuma peruna jo siitä lähtien, kun ruotsalainen tiedemies Svante Arhenius todisti 1800-luvun lopulla, että hiilidioksidilla on lämmittävä vaikutus ilmastoon.

Lue myös:

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Ilmastonmuutos ei ole ihmisen syy, väitti fyysikko Jyrki Kauppinen ja singahti maailmanmaineeseen – “Minä en ole skeptikko, minä tiedän”