Kuiva alkukesä kerrytti palontorjuntalentojen määrää – pohjalaiskunnissa hätyytellään ennätysvuotta

Kuluva vuosi muistuttaa toissa vuotta palontorjuntalentojen määrässä.

maastopalot
Kuvassa metsää lentokoneesta kuvattuna.
Metsäpalovalvontalennolta on helppo valvoa maastoa ilmasta käsin.Jussi Mustikkamaa /Yle

Pohjalaiskunnissa kesästä on tulossa vilkas palolentojen osalta.

Heinäkuun lopulla palolentoja on lennetty Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella 81 kappaletta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan lentoja oli 49. Lentojen määrässä ollaan nyt toissa vuoden tasolla ja toissa vuosi oli lentotähystyksen osalta ennätysvilkas.

Tänä vuonna heinäkuun kostea sää on pitänyt palontarkkailijat maassa, mutta kuiva touko-kesäkuu taas oli erittäin vilkas.

Palolentokoneet lähtevät ilmaan, kun paloindeksi on tarpeeksi korkea. Päivän ensimmäiselle lennolle se pohjalaiskunnissa on 4,1 ja toiselle lennolle 5,4.

Tarkkailua huhtikuusta syyskuuhun

Koko maassa palolentoihin varataan vuosittain puoli miljoonaa euroa.

Viime vuosina lentokulujen kattamiseen on tarvittu tuplaten tuo määrä. Myös tänä vuonna käytössä on jo lisämääräraha, 500 000 euroa. Sitä tarvittiin jo kesäkuussa.

Pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen AVIsta kertoo, että ylitystä tulee, koska metsäpalosesonki alkaa nykyään entistä aiemmin ja kestää pitkälle syksyyn.

– 2020-lukua lähestyttäessä perusmääräraha ei ole enää riittänyt. On viitteitä siitä, että kausi alkaa nykyään varsinkin Etelä-Suomessa jo huhtikuussa toukokuun sijaan ja jatkuu koko maassa ainakin syyskuulle.

Drooneista ei ole korvaajiksi

Suomessa palolentoja lentävät 26 palveluntuottajan lentäjät ja kalusto. Lentoreitit ovat 200–400 kilometrin mittaisia ja rajoittuvat tyypillisesti hätäkeskusten alueisiin.

– Lentotähystyksen tärkein tehtävä on havaita maastopalot ajoissa, jotta ne päästään sammuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, määrittelee Kurvinen.

Vaikka tekniikka on kehittynyt ja esimerkiksi droonit ovat yhä yleisemmin viranomaisten apuna, pelastusylitarkastaja ei näe, että droonitekniikasta olisi lähiaikoina palolentojen korvaajiksi. Ei ainakaan kustannustehokkaasti.

– Varmaankin drooneilla pystytään paikallisesti tekemään samoja asioita, mutta ei koko maan laajuisesti. Lentokoneiden tähystysreitit ovat todella pitkiä, eikä drooneilla ainakaan vielä voi kattaa sellaisia alueita. Lisäksi palolennoilla ihmisellä on tärkeä tehtävä opastaa pelastuslaitoksen väki oikeaan kohteeseen.