Tutkija: Perussuomalaisten syytöksen tarkoituksena on työntää epäilyksen varjo pääministeri Marinin ylle

Tutkijatohtori Niko Pyrhösen mukaan perussuomalaisten syytösten taustalla on halu saada näkyvyyttä puolueen omalle poliittiselle agendalle.

Perussuomalaiset
Ville Tavio tiedotustilaisuudessa eduskuntatalolla.
Ryhmän puheenjohtaja Ville Tavio tiedotustilaisuudessa perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen eduskuntatalolla Helsingissä torstaina. Perussuomalaiset kokoustivat toimenpiteistä koskien Marinin hallituksen neuvottelutulosta EU:n koronatukipaketeista. Antti Aimo-Koivisto 7 Lehtikuva

Perussuomalaiset kertoi tänään, että puolue haluaa kutsua eduskunnan pikaisesti koolle käsittelemään hallituksen tiedonantoa Suomen EU-neuvottelutuloksesta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion mukaan pääministeri Sanna Marin (sd.) on ylittänyt neuvotteluissa toimivaltuutensa ja samalla rikkonut Suomen perustuslakia.

Pääministeri Marin on puolustautunut syytöksiltä Twitterissä. Marin pitää puheita perustuslain yli kävelemisestä kovina ja vaatii perussuomalaisilta täsmennyksiä siitä, missä kohtaa hän olisi toiminut vastoin lakia.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori, puoluetta pitkään seurannut Niko Pyrhönen vastaa nyt kuuteen kysymykseen tapauksen taustoista ja siitä, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella.

Perussuomalaiset vaatii eduskuntaa keskeyttämään lomansa, jotta kansanedustajat saadaan puimaan EU:n elvytyssopua. Mitä tästä esityksestä pitäisi ajatella?

– Tämä on mahdollisuus saada näkyvyyttä ja tuoda omia poliittisia kantoja ja agendaa julkiseen keskusteluun tällaisella kesätauolla, Pyrhönen toteaa.

Pyrhösen mukaan perussuomalaisten toimintatapa on hyvä indikaattori sille, että kyse on lopulta mediapelistä. Perussuomalaisten Ville Tavio kertoi jo eilen, että puolueen suunnasta on tulossa suuria päätöksiä ja toimenpiteitä. Puolue ei vielä eilen kertonut, mistä toimenpiteistä on tarkalleen kyse.

– [Ei] edes varsinaisesti sanottu, mitä ollaan tekemässä ja mitä vaihtoehtoja kartoitetaan, mutta oli silti tärkeää antaa täky päivää etukäteen siitä, että kohta meiltä tulee jotain tärkeää. Mielestäni se on hyvä indikaattori sille, että kysymyksessä on mediapeli ja tavoitteellinen toiminta.

Pyrhösen mukaan näin toimimalla luotiin odottava tila julistukselle, jolla puolue halusi muuttaa poliittisen keskustelun kurssia ja niitä kehystyksiä, joita nyt on käytössä.

– Tuodaan se oma linjaus ja positio näkyviin, että nyt on menetelty väärin ja ylipäätään Suomen EU-politiikkaa tehdään väärien linjausten pohjalta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion mukaan pääministeri on ylittänyt neuvotteluissa toimivaltuutensa ja rikkonut perustuslakia. Onko tämä näkemys perusteltu?

– Marin on tiettävästi ollut yhteydessä Satu Hassin (vihr.) kanssa näiden neuvottelujen ajan tasaisin väliajoin, ja tarkistanut eri linjauksia ja kantoja. Tältä pohjalta olisi aihetta olettaa, että mitään valtuuksia ei ole ylitetty. Mutta tietysti kaikki tarkemmat yksityiskohdat ja varma tieto tätä koskien on toistaiseksi saavuttamattomissa.

Pyrhösen mukaan perussuomalaisten väittämästä tekee vahvan se, että sitä ei ole helppo julkisuudessa vahvistaa.

– Tällainen väittämä on tosi iso ja radikaali, perustavanlaatuinen syytös ja moite. Se on asia, jota ei voi aivan suoraan tarkistaa, vaan se vaatii monien ihmisten haastattelua ja prosessin läpikäyntiä ja tarkastamista, ennen kuin voidaan saavuttaa minkäänlainen varmuus.

Asian epävarmuus ja epäselvyys heittää epäilyksen varjon pääministeri Sanna Marinin toiminnan ylle.

– Mikä tietysti on perussuomalaisten tarkoitus tässä koko prosessissa, Pyrhönen toteaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) arvioi STT:lle, että kaikki näyttää menneen huippukokouksessa perustuslain kannalta oikeaan suuntaan. Sen sijaan perussuomalaisten Tavion mukaan Marin on ohittanut perustuslakivaliokunnan kesäkuussa antamat oikeudelliset reunaehdot ja rikkonut perustuslakia. Miten eri tahot voivat olla tällaisessa asiassa niin selvästi eri mieltä?

– Ensinnäkin tässä on tyypillinen hallitus-oppositio-jako, Pyrhönen toteaa.

Oppositio luonnollisesti etsii hallituksen menettelytavoista ja linjauksista asioita, joita se voisi kritisoida.

– Toisaalta on löytynyt aihe, josta faktoja ei ole aivan helppo tarkistaa. On nähty mahdollisuus, ja siihen on tartuttu.

Niko Pyrhönen
Pyrhösen mukaan perussuomalaisten väittämästä tekee vahvan se, että sitä ei ole helppo julkisuudessa vahvistaa.Toni Määttä / Yle

Mistä voi kertoa, että asiasta nousi näin kiivas poliittinen kiista vasta neuvotteluiden jälkeen, eikä esimerkiksi jo neuvotteluiden aikana tai niitä ennen?

– Kun julkinen keskustelu on saavuttanut huippunsa ja on kovimmillaan, nosteen siivellä on helppo työntää [keskusteluun] uusia asioita, jotka ovat polarisoivia ja hyvin radikaalisti muotoiltuja.

Pyrhönen arvioi, että neuvotteluiden loppusuoran laaja uutisointi toi asian kaikkien ihmisten tietoisuuteen. Uutiskesä on hänen mukaansa ollut hiljainen ja koronauutisten määrittämä, joten julkiseen tilaan on ollut vaikea tunkeutua ennen kuin kaikki ovat tietoisia siitä, mistä puhutaan.

Onko tällainen menettely suomalaisessa politiikassa yleistä?

– Ei se jokapäiväistä ole. Taustalla on se, että kyseessä ovat todella isot asiat ja isot sitoumukset, hyvin hankalat linjaukset siitä, miten pitkälle yhteisvastuullisessa asioiden hoitamisessa voi mennä. Kysymyksessä on poikkeuksellinen, merkittävän mittakaavan asia.

Pyrhösen mukaan hyvin harvassa tapauksessa on potentiaalia nousta näin merkittäväksi pelkkien epämääräisten syytösten ja vihjailujen pohjalta. Hän nostaa esimerkiksi hävittäjähankinnat tai muut vastaavat, kansainvälistä politiikkaa koskevat asiat, joissa Suomi tekee jonkin ratkaisevan siirron.

Kuinka todennäköisenä pidätte, että pääministerin toiminnan perustuslaillisuutta ryhdyttäisiin selvittämään eduskunnassa?

– Onhan mahdollista, että se voidaan saada selvittelyyn syksyllä, sikäli kun perussuomalaiset saavat kokoomuksen mukaan prosessiin. Siitä voidaan jotain välikysymyksiä tehtailla. En näe kovin todennäköisenä, että tämä prosessi etenee kovin pitkälle.

Lue myös:

Jussi Halla-aho EU-jättisopimuksesta: "On vaikeaa nähdä, että Suomi olisi saavuttanut neuvotteluissa yhtään mitään"

Petteri Orpo: Neuvottelutulos oli pettymys, Suomen saanto jäi tavoitteesta

Pääministeri Sanna Marin EU:n elvytysrahastosta: "Voin selkä suorana sanoa, että onnistuimme neuvotteluissa hyvin"

Kolme arviota EU-neuvotteluiden tuloksista: Sopimus itsessään tärkeä, budjetissa ei suuria uudistuksia, Suomi riippuvainen elvytysrahaston toimivuudesta