Kokoomuksen Elina Lepomäki haluaa perustilin ja ansiosidonnaisen turvan kaikille – Onko hän pohjimmiltaan demari?

Lepomäki sanoo haluavansa uudistaa koko sosiaaliturvan. 

Elina Lepomäki
Elina Lepomäki meren rannassa, etualalla näkyy keltaisia kukkia.
Elina Lepomäki avasi kesän kuuman keskustelun ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.Arttu Timonen / Yle

Kaikkihan me olemme demareita.

Näin totesi kokoomuksen silloinen kansanedustajana Kirsi Piha parikymmentä vuotta sitten.

Hän tarkoitti sitä, että oikeastaan esimerkiksi suhde hyvinvointivaltioon on kaikilla suomalaisilla puolueilla melko sama, pienillä eroilla.

Kysytäänpä siis Elina Lepomäeltä: Oletko sinäkin pohjimmiltasi suomalainen demari?

Elina Lepomäki naurahtaa kysymykselle ja kertoo vastikään pitäneensä esitelmän Saksan demareille perustilistä.

Ja kyllä. Myös Elina Lepomäki on hyvinvointivaltion kannattaja.

Hän sanoo haluavansa Suomen, joka olisi länsieurooppalainen maa, jossa on dynaaminen, ihmislähtöinen hyvinvointivaltio, jossa “ei etukäteen kielletään kaikkea”.

Mutta palataan Lepomäen poliittisiin linjauksiin myöhemmin. Jatketaan ensin keskustelua, jonka hän sai aikaan – omien sanojensa mukaan viimeinkin, monta kertaa yritettyään.

“Kaikille ansiosidonnainen työttömyysturva”

Runsas viikko sitten Elina Lepomäki sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että kokoomus kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille.

Lepomäki esitti vastaavia ajatuksia jo työskennellessään ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana.

Vuonna 2013 Libera julkaisi Lepomäen Perustili-raportin, jossa hän ehdotti perustiliä ansiosidonnaisen (siirryt toiseen palveluun)sosiaaliturvan korvaajaksi.

Tammikuussa 2015 Sitra julkaisi Lepomäen, Heikki Hiilamon, Osmo Soininvaaran, Juhana Vartiaisen ja Tuomas Pöystin kanssa kirjoittaman raportin työttömyysturvan uudistamiseksi. (siirryt toiseen palveluun) Raportissa ehdotetaan ansioturvan ulottamista kaikille suomalaisille ja turvan siirtämistä työttömyyskassoilta valtion alaisuuteen.

Lepomäki on sittemmin pitänyt ajatusta esillä, ja tänä kesänä taas tärppäsi. Tällä kertaa Lepomäen avausta kiirehdittiin kehumaan oikealta ja vasemmalta. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK asettui sen taakse aiemmasta poiketen.

Elina Lepomäki meren rannassa.
Verkkosivuillaan Lepomäki listaa tavoitteitaan: niitä ovat esimerkiksi työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen ja Natoon liittyminen.Arttu Timonen / Yle

Ja esimerkiksi Erkki Tuomioja (sd.) totesi Facebook-päivityksessään näin: (siirryt toiseen palveluun)

“Vaikka suhtaudun lähtökohtaisen epäluuloisesti kokoomuksen ja erityisesti Elina Lepomäen esityksiin, joudun silti miettimään onko kestäviä perusteita vastustaa heidän esitystään ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta kaikille eli myös työttömyyskassoihin kuulumattomille, kun kassat ovat etuuden maksajia vain reilulla viidellä prosentilla.”

Viisi prosenttia tarkoittaa sitä, että vain noin viisi prosenttia ansioturvamenoista katetaan työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Loppuosuus katetaan veroilla ja työttömyysvakuutusmaksuilla.

“Erityisesti Elina Lepomäen” viitannee siihen, että vasemmistossa pidetään Lepomäkeä kovana oikeistopoliitikkona (siirryt toiseen palveluun), jolla on varmasti tässäkin asiassa niin sanotusti koira haudattuna. (Toisaalta oikeiston konservatiivipuolella karsastetaan Lepomäen vapaamielisiä ajatuksia.) Toki myös Helsingin Sanomien arvokone osoittaa, että Wille Rydmanin kanssa Lepomäki sijoittuu eduskunnassa oikeimpaan laitaan. (siirryt toiseen palveluun) Ja vielä: ajatuspaja Liberassa työskennelessään Lepomäki syytti tuolloin hallituksessa ollutta Kokoomusta liian vasemmistolaisesta politiikasta.

Silti ajatukseen nihkeästi suhtautuva ay-liike jäi julkisuudessa melko yksin puolustamaan nykyjärjestelmää. Ay-liikkeelle ajatus on hyökkäys yleistä järjestäytymistä vastaan. (siirryt toiseen palveluun)

Esimerkiksi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki asettui kannattamaan ajatusta, mutta totesi, että samalla pitää toteuttaa työttömyyskassojen pakkojäsenyys.

Koko sosiaaliturva uusiksi

Lepomäki itse ei haluaisi jäädä vain ansiosidonnaiseen. Hän sanoo haluavansa uudistaa koko sosiaaliturvan.

Hän on nostanut tasaisin väliajoin esiin juuri ajatuksen perustilistä, joka korvaisi sosiaaliturvaa ja byrokatiaa. Sitä hän ajaa myös nyt.

– Perustilin idea on hyvinvointivaltio 2.0. Se tuo hyvinvointivaltion sosiaaliturvan tämän päivän tarpeisiin, hän sanoo.

Perustiliä esitellään esimerkiksi tässä Ylen jutussa vuodelta 2013. Itse Lepomäki avaa perustiliä myös verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun).

Elina Lepomäki istuu penkillä kallion kupeessa.
Tavoitteissaan Elina Lepomäki vaatii päästöjen hinnoittelua ja kansankapitalismia.Arttu Timonen / Yle

Lepomäki sanoo, että nyt hyvinvointivaltio keskittyy liikaa yritysten, järjestöjen, toimialojen ja alueiden auttamiseen. Sen pitäisi keskittyä enemmän ihmiseen ja ihmisen voimaannuttamiseen.

Lepomäki on nytkin hallituksen asettamassa sosiaaliturvakomiteassa varajäsenenä.

– Tällä hallituskaudella voitaisiin purkaa kytkös perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan väliltä, Lepomäki sanoo.

– Mutta ei tehdä kokonaisuudistusta niin kuin sotessa, vaan yksi askel kerrallaan.

Vapaudet, vapaudet ja vapaudet

Niin, niistä Elina Lepomäen arvoista.Elina Lepomäki kutsuu itseään eurooppalaiseksi sosiaaliliberaaliksi.

Hän sanoo sen tarkoittavan sitä, että hän kannattaa eurooppalaisia perusarvoja, joita ovat ihmisoikeudet, sananvapaus, yhdistymisvapaus ja oikeusvaltio.

– Olen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan ystävä. Valta ei saa keksittyä liikaa. Pitää hallinnon sisällä olla voimatasapainot. Meidän kohtuullisen vahvasta korporatismista pitäisi voida peruuttaa. Hyvinvointivaltion pitää keskittyä ihmiseen, ei järjestöihin. Työpaikkoja ei pidä tukea, vaan ihmisiä ja hänen mahdollisuuksia.

Eurooppalaisuus tarkoittaa Lepomäelle myös liberaalin demokratian puolustamista.

– Maailmanpolitiikan areenalla on menossa systeemitaistelu. Haluaisin viimeiseen asti puolustaa eurooppaalaista elämäntapaa ja tehdä siitä voittavan konseptin.

Systeemitaistelulla Lepomäki tarkoittaa liberaalin demokratian ja esimerkiksi kiinalaisen yksipuoluejärjestelmän tai muunlaisten järjestelmien välistä kamppailua.

– Olen huolissani Kiinasta, jonka mahti nousee ihmisten yksityisyyden ja poliittisten vapauksien kustannuksella. Olen huolissani Hongkongista ja Hongkongin turvallisuuslaista. On vaikea eurooppalaisena sosiaaliliberaalina peittää sydämensä kyyneliä, kun ihmisten tilaa ja vapauksia kavennetaan, eikä sille voida tehdä mitään, hän sanoo.

Lepomäen mukaan Euroopan pitäisi olla talousmahti, jolla on lihaksia puolustaa ihmisoikeuksia.

– Euroopan taloudellinen tulevaisuus on avainasemassa. Jos talous ei ole kunnossa, poliittinen vaikutusvalta maailmassa pienenee.

Elina Lepomäki meren rannassa.
Lepomäen mukaan Euroopan pitäisi olla talousmahti, jolla on lihaksia puolustaa ihmisoikeuksia.Arttu Timonen / Yle

Lepomäki haluaa lisää valtaa EU:lle, mutta vain isoissa asioissa

Mennään vielä hetkeksi päivänpolitiikkaan.

Tämän viikon suurin uutinen oli EU:n elvytysrahastosta käydyt neuvottelut.

Elina Lepomäki toteaa, ettei pääministeri Sanna Marinin (sd.) neuvottelutulos ollut täysi epäonnistuminen jos ei onnistuminenkaan.

Hänestä koko keskustelua käydään väärästä näkökulmasta. EU pitäisi nähdä yksittäisen EU-kansalaisen näkökulmasta, kuten myös koko monivuotinen budjetti, eikä keskiössä pitäisi olla se, mitä yksittäinen kansallisvaltio saa elvytyspaketista ulosmitattua.

– Se että musta on oikein, että me lisäämme pitkällä aikavälillä eurooppalaista yhteistä rahankäyttöä. Siitä olen eri mieltä, että onko se parasta, että ne rahat laitetaan maatalouteen.

Lepomäki kannattaa liittovaltiota, joka keskittyy yhteiseen turvallisuuteen, puolustukseen, ulkopolitiikkaan, ilmastopolitiikkaan, tutkimukseen ja rajavalvontaan.

– Kuulun Suomessa ehkä siihen noin kolmen ihmisen joukkoon, jotka kannattavat liittovaltiota ja uskaltavat sanoa sen ääneen.

Liittovaltio ymmärretään Suomessa usein väärin. Lepomäki korostaa, että keskieurooppalaisessa perinteessä liittovaltiossa on kyse vallan hajauttamisesta. Isot asiat hoitaa liittovaltio, ihmisiä lähellä olevissa asioissa valtakin on lähellä. Hän ottaa esimerkiksi Sveitsin. Lepomäki käyttää EU:ssakin viljeltyä sanaa subsidiaariperiaate eli läheisyysperiaate. Se tarkoittaa juuri sitä, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä ihmistä.

Lepomäki: “Minussa asuu pieni teekkari”

Onnea lukija.

Jos olet tänne saakka jaksanut, saat pienen kevennyksen.

Sosiaalipolitiikka, työttömyysturva, eurooppapolitiikka. Elina Lepomäki on enimmäkseen asia-asioissa esillä ja puhuu julkisuudessa asiaa.

Eikä tämä haastattelu ole poikkeus.

Kurkistetaan kuitenkin hieman toisellekin puolelle. Mitä me emme Lepomäestä tiedä?

No esimerkiksi sitä, että hänessä asuu pieni ikiteekkari, joka pitää jäynistä.

Teekariaikoina hän kertoo olleensa mukana viemässä Kiasmaan “taideteosta”. Kuittipiikkiin lävistettyä banaania. Teos ehti olla “esillä” vartin tai puoli tuntia. Henkilökunta tunnisti pilan pilaksi.

Viimeisin jäynä on keväältä. Aprillina Lepomäki vaihtoi lapsensa kanssa dominokeksien valkoisen täytteen hammastahnaan.

Keksiä syötettiin pahaa-aavistamattomalle miehelle. Idea oli nerokas ja hauska. Ajatuksena.

– Mies melkein tukehtui siihen, se ei lopulta ollut niin hauskaa.

– Tykkään tehdä jekkuja ja minulla on kaikille läheisille ihmisille lempinimet.

Tivaamisesta huolimatta Lepomäki ei suostu kertomaan puoluetovereilleensa antamia lempinimiä.

Elina Lepomäki istuu penkillä kallion kupeessa.
Lepomäki kertoo keksivänsä ihmisille lempinimiä. Hän ei suostu paljastamaan, millaisia.Arttu Timonen / Yle

Politiikkaan äitiyslomalta

Lepomäki on toisen kauden kansanedustaja. Hänen tarinaansa on kerrottu usein, mutta kerrataan vielä.

Poliittisen heräämisen Lepomäki kertoo kokeneensa finanssikriisin aikaan.

– Olin Lontoossa pankissa töissä ja markkinat murenivat. Silloin poliitikot ja ekonomistit Suomessa totesivat, että tämä ei koske meitä. Minusta näytti siltä, että Suomella tulee menemään huonosti. Heräsin pohtimaan, että ehkä kaukaa näkee paremmin kuin läheltä.

Lepomäki sanoo, että hänessä heräsi huoli Suomesta.

– En silloin ajatellut, että lähtisin poliitikoksi pyrkimään. Asuimme useassa maassa.

Sitten elämäntilanne muuttui, aloimme odottaa lasta, ja päätimme muuttaa Suomeen.

Politiikkaa Lepomäki päätti kokeilla äitiyslomalla. Kokeilu jäi pitkäaikaiseksi.

– Politiikka on pätkätyötä. Kansa päättää jatkosta. Tällä hetkellä tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Jonain päivänä saatan vielä olla hyväkin poliitikko.

Lepomäki sanoo olevansa loputtoman utelias. Ja koska poliitiikassa tulee vastaan koko ajan uutta, se sopii hänelle hyvin.

Entä jos politiikka jäisi sivuun?
– Ihmisoikeudet ovat päivä päivältä minulle enemmän sydämen asia. Jos en olisi politiikassa, jatkaisin niihin liittyvää työtä.

Liberaaliustesti: “Uskonto ja isänmaa erilleen, nuuska lailliseksi, kannabiksestakin pitää keskustella”

Liberalismi on nimensä mukaisesti vapauksia kannattava aate. Sosiaaliliberalisti haluaa että hyvinvointivaltio tarjoaa kaikille mahdollisuudet, mutta myös suuret vapaudet.

Toisaalta kokoomuksella on myös koti, uskonto ja isänmaa -puolensa.

Lepomäki sanookin kannattavansa esimerkiksi eurooppalaista alkoholipolitiikkaa ja eurooppalaista veropolitiikkaa.

Tehdäänpä pieni liberaaliustesti.

  1. Miten vaikkapa nuuskan vapauttaminen, kyllä vai ei? "Kyllä, onhan se kummallista, että sitä kärrätään Ruotsista Suomeen. Tässäkin luottaisin valistukseen ja ihmisten järkeen."
  2. Kannabis? "Sitä voisi selvittää Suomessa. Kansainvälisesti on tehty huumepolitiikassa erialisia kokeiluja. Suomessa tätä keskustelua ei olla käyty, mutta ehkä se ei tämän hetken juttu olekaan. YK:kin on suosittanut kansallisen huumepolitiikan pohdintaa. Huumerikollisuus on ongelma, joka tekee pahaa jälkeä varsinkin niissä maissa, joissa rikollisjärjestöt pyörittävät koko maata."
  3. Veikkauksen monopoli? "Se on tulossa tiensä päähän. Monopolin perusteet ovat murentuneet siinä mielessä kuin Euroopan unioni ne sallii. Pelihaittojen ennaltaehkäisy ei toteudu. Veikkaus on itsekin pohtinut tulevaisuutensa suuntia, koska monopolia ei ole pitkällä tähtäimellä mahdollista. Kansalaisjärjestöjen rahoitus pitää selkeästi korvamerkitysti ja läpinäkyvästi tuoda valtion budjettiin. On perverssiä, että montaa hyvää työtä tekevää järjestöä rahoitetaan peliongelmaisten tuskalla. Kytky pitäisi purkaa. Ei mitään kertarytäisyä vaan pikkuhiljaa."
  4. Valtionkirkko? "Ei, Suomessa on uskonnonvapaus. Näkisin, että kirkko on sitä vahvempi, mitä enemmän se nojaa omiin uskonkappaleisiinsa ja periaatteisiinsa ja ihmisten vapaaseen liittymiseen kirkkoon. Valtionkirkkoajattelu on murenemassa: nuoret sukupolvet kuuluvat tilastollisesti vähemmän kirkkoon. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisen on voitava uskoa, mihin haluaa. Pitäisi toki miettiä, miten arkkitehtonisesti arvokkaat kirkon omistamat kiinteistöt jatkossa rahoitetaan."

Seuraava tavoite: kokoomuksen varapuheenjohtajaksi

Vuonna 2016 Elina Lepomäki asettui ehdolle kokoomuksen puheenjohtajaksi ja haastoi istuvan puheenjohtajan Alexander Stubbin.

Siitä nousi myöhemminkin otsikoita.

Alex ei uhkaillut minua. Hän vain totesi, ettei minulla ole sen jälkeen tulevaisuutta puolueessa. Ja kuinka oikeassa hän olikaan.

Näin Lepomäki kirjoitti kirjassaan Vapauden voitto (Otava).

Oikeassa tai ei, Lepomäki tavoittelee tällä kertaa syyskuun puoluekokouksessa varapuheenjohtajan paikkaa. Häntä huhuttiin myös Petteri Orpon haastajaksi. Mutta ehkä puheenjohtajan haastamisen sijaan hän testaa taas asemaansa puolueessa.

Kun Lepomäeltä kysyy puheenjohtajuudesta, hän iskee poliitikkovaihteen puheeseen.

– Haluan madaltaa puolueen toimintaan osallistumisen kynnystä, esimerkiksi digitaalisilla välineillä. Nyt politiikkaan pitää lähteä kokonaan tai ei ollenkaan.

– 35-vuotiaalla espoolaisella kiireisellä perheenäidillä tai -isällä ei ole liikaa vapaita iltoja. Pitää olla mahdollisuus osallistua muuten kuin istua perinteisessä Matinkylän kokoomuksen hallituksessa kerran kuussa munkin äärellä, hän sanoo.

– Haluaisin rakentaa puoluetta, jolla on selkeä visio ja linja, millaista Suomea halutaan rakentaa.

– Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, asioita saadaan usein eteenpän sattumalta. Tarvitaan selkeitä askelmerkkejä.

– Pitää olla upea tarina, jonka ihmiset ostaa ja jolla voitetaan vaaleja.

– Puoleen johtaminen on asia, jota pitää systematisoida.

– Haluaisin tehdä uudistustyötä, jota voi tehdä, kun ei ole hallitusvastuussa.

Elina Lepomäki istuu penkillä kallion kupeessa, taustalla näkyy synkkiä sadepilviä.
Elina Lepomäki sanoo, ettei pääministerin pitäisi pitää kesälomaa ennen kuin työllistämistoimista on sovittu.Arttu Timonen / Yle

Korporaatiot alas, työllisyys ylös

Palataan lopuksi vielä yhteen Lepomäen vakioaiheista.

Ennen koronapandemiaa hän kritisoi hallituksen työllisyystoimia. Ja loppukeväästä kritiikki alkoi jälleen. Hallituksen pandemianhoidolle Lepomäki antaa kehut.

– Nyt tosiaan, kun meillä on melkein 500 000 työtöntä ja lomautettua. Jos itse olisin pääministeri, en pitäisi yhtään lomaa, ennen kuin uudistuksista on sovittu. Keskittyisin nämä viikot budjettiriiheen mennessä kaivamaan keinot, joilla Suomeen tuodaan työllistämisen ja työllistymisen edellytyksiä.

Palkkatuki ja julkinen työllistäminen eivät riitä, Lepomäki sanoo.

– Ei tämä ole rakettitiedettä. Kannustinloukuista ja muista on puhuttu. Listat työllistämistä edistävistä asioista ovat jo olemassa.

– Tärkein yksittäinen toimi olisi paikallisen sopimisen edistäminen. Vapaus ja valta pitäisi olla ihmisellä itsellään. Paikallisen sopimisen kieltävät lait eivät sovi vapaaseen yhteiskuntaan, hän sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Puolueet tarjoavat nyt ansiosidonnaista päivärahaa kaikille, ja näin se onnistuisi – Uudistamista selvittänyt ekonomisti: "Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys"

Analyysi: Kokoomuksessa Petteri Orpon haastajat odottavat, mitä kokoomuksen kannatukselle tapahtuu