Lari Sorsa kävelee rakennustyömaalla kypäräkamera päässään säästääkseen muiden aikaa – digityökaluilla voisi jopa puolittaa rakennusajan

Täsmällisempi tiedonkulku poistaisi tyhjäkäyntiä rakennustyömailta. Dokumentoinnin myötä myös rakennusvirheiden jäljitettävyys paranee.

rakentaminen
Näin syntyy 360-video virtuaalista työmaakokousta varten
Näin syntyy 360-video virtuaalista työmaakokousta varten

Kun rakennuttajakonsultti Lari Sorsa kävelee saneeraustyömaalla yksinään kypäräkamera päässään, tulee hän samalla säästäneeksi parinkymmenen ihmisen aikaa. Ja tunnetusti aika on rahaa.

  • Katso pääkuvan videolta, miten virtuaalinen työmaakierros syntyy

Normaalisti työmaakokousten ja katselmusten sopiminen alkaisi kalenterisulkeisilla. Yhteensopiva tapaamisaika pitäisi löytyä muun muassa tilaajan, kiinteistön edustajan ja huoltomiehen, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, valvojien sekä rakennuttajatoimiston edustajien almanakoista.

– Siinä saattaa mennä hyvinkin viikko ennen kuin saadaan yhteinen aika sovittua. Ja sitten katselmus saattaa olla 15 minuutin homma, mutta matkoineen kaikkineen siihen menee huomattavasti enemmän aikaa.

Näin aikataulutusta kuvailee rakennuttajatoimisto Suuren toimitusjohtaja Juho Koskenkorva.

Kypäräkameralla kuvatulla 360-videolla on mahdollista korvata työmaakokousten perinteinen kohdekierros tai erillinen katselmus, jolloin varsinaisen kokouksen voi järjestää etäpalaverina.

Suure Oy:n toimitusjohtaja ja osakas Juho Koskenkorva.
Kun tekniikka kehittyy ja kuvanlaatu paranee, moni asia rakennushankkeissa hoituu etänä, sanoo rakennuttajatoimisto Suuren toimitusjohtaja Juho Koskenkorva.Petteri Juuti / Yle

Projekteissaan Suure on ottanut käyttöönsä lisäksi kevyitä 3D-malleja suunnittelun ja urakkalaskennan tueksi, ja niitä käytetään myös työmaa-aikana.

– Olemme pystyneet tehostamaan työntekoa ja saaneet kurottua umpeen tiedon tai päätöksen odottamiseen käytettävää aikaa todella paljon. Työmaa voi jatkaa heti, kun päätös saadaan. Päätöksiä projekteissa ei vaan ole varaa odotella viikkoa tai jopa pidempään.

Viidennes rakennusalan yrityksistä yhä epäileväisiä digiratkaisujen suhteen

Pari vuotta sitten perustettu rakennuttajatoimisto Suure on yksi esimerkki rakennusalan digitalisoitumisesta.

Rakennusteollisuus RT teetti keväällä kyselytutkimuksen selvittääkseen rakennusalan yritysten näkemyksiä ja mielikuvia digitaalisten ratkaisujen käytöstä.

Tutkimuksen tulosten perusteella (siirryt toiseen palveluun) kaikkiaan 80 prosenttia alan yrityksistä on panostanut jonkinlaisiin digitaalisiin ratkaisuihin.

– Tulos oli parempi, kuin mitä on yleinen mielikuva. Viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut aika paljon edistystä. Tietysti on niitä yrityksiä, jotka asiasta eivät ole kiinnostuneita, mutta edelläkävijöiden joukko oli selvästi suurempi, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimiajajohtaja Ilkka Salo.

Silti noin viidennes Rakennusteollisuuden kyselyyn vastanneista suhtautuu yhä rakennusalan digitalisaatioon epäilevästi, eikä usko sen tuovan lisäarvoa.

Jos rakennuksesta kuvataan kolmiulotteinen digitaalinen kopio, siellä voi liikkua vapaasti haluamaansa suuntaan.
Kuvaa voi käännellä mielensä mukaan, joten digitaalisen kopion avulla voi esimerkiksi ottaa mittoja tai siihen voi tehdä merkintöjä.Petteri Juuti / Yle

Koronakevään aikana skeptisimmätkin yritykset ovat kuitenkin joutuneet ottamaan digiloikan – osittain pakon sanelemana, kun kokoukset ja suunnitelmat ovat vaihtuneet virtuaalisiksi.

Se voi lopulta koitua alan eduksi, sillä nimenomaan tiedonkulku on keskeinen kompastuskivi rakennushankkeiden tehokkuudessa.

– Suunnitteluvaiheessa tuotetaan paljon tietoa, jota ei rakentamisvaiheessa ole aiemmin hyödynnetty. Samoin rakentamisvaiheen tietoa on jäänyt siirtymättä käyttäjälle, Salo lisää.

Asentajien työajasta 30 prosenttia tehokasta, muu aika "etsitään ja siirrellään tavaroita"

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Antti Peltokorpi kertoo, että rakentamisen tehokkuutta on tutkittu paljon. On havaittu, että työmaalla ammattilainen tekee valtaosan ajastaan aivan jotain muuta kuin asennustyötä, jota varten hänet on sinne palkattu.

Suhdeluku kuulostaa huimalta: arviolta 30 prosenttia työajasta on arvoa tuottavaa, loput 70 prosenttia kuluu kaikkeen muuhun.

– Aikaa kuluu materiaalin etsimiseen, keruuseen, virheiden korjaamiseen ja ylimääräiseen kommunikointiin, Peltokorpi listaa.

Digitalisaation avulla on pystytty automatisoimaan ajankäytön mittausta, jotta nähtäisiin mitä rakennustyömaalla oikeasti tapahtuu. Esimerkiksi sovellusten avulla työntekijät voivat kirjata, milloin tehtävä on aloitettu ja saatu valmiiksi, joten työmaan eteneminen on läpinäkyvämpää.

Rakentamisen tuotantotalouden apulaisprofessorina työskentelevä Peltokorpi uskoo, että paremman tiedonkulun avulla urakka-aika työmailla voisi jopa puolittua.

Nykyisellään kun tyydytään liian helposti aiempien hankkeiden väljiin aikatauluihin, ja ne asetetaan automaattisesti tavoitteiksi.

– Annetaan työlle ikään kuin riittävästi aikapuskuria, jotta urakoitsija pystyy sovittamaan muiden projektiensa työt tähän projektiin. Tyypillisesti johonkin tehtävään on varattu kokonaisuutena aikaa viikko, ja sitten työryhmä tekeekin sen kahdessa päivässä.

– Ja koska kiinteähintaisina urakoina tehtäviä teetetään, niin silloinhan kuitenkin maksetaan vain tehdystä työstä. Ei olla kiinnostuneitakaan siitä, käytettiinkö urakkaan kaksi vai neljä päivää.

Työnsuunnittelulla on suurin merkitys tehokkuuden kehittämisessä. Työvaiheet tulisi valmistella niin hyvin, että esimerkiksi laatoittajan työaika kuluu laatoittamisessa eikä laattojen odotteluun ja niiden kantamiseen.

Käytännössä isompiin työkaluihin tai tavaraeriin voidaan laittaa lähettimet, joiden avulla niiden kulkua pystytään seuraamaan ilman turhaa etsimistä tai odottelua.

Lari Sorsa kävelee rakennustyömaalla päässään kamera, joka kuvaa kaikkiin suuntiin koko ympäristön.
Rakennuttajakonsultti Lari Sorsa kulkee saneeraustyömaalla kypäräkamera päässään ja taltioi joka nurkan videokatselmusta varten.Petteri Juuti / Yle

Dokumentoinnin myötä rakennusvirheiden jäljitettävyys paranee

Mutta on helsinkiläisellä saneeraustyömaalla rakennuttajakonsultti Lari Sorsan kuvaamasta videosta toinenkin hyöty työmaakokousten jouduttamisen lisäksi.

Videot ovat tärkeä osa dokumentointia työmaalla. Laadullinen näkökulma on oleellinen kaiken datan keräämisessä ja digitaalisen jalanjäljen synnyttämisessä, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Antti Peltokorpi.

– Saadaan jäljitettävyys ja läpinäkyvyys koko rakentamisen prosessista. Pystytään jälkikäteen katsomaan, että missä olosuhteissa työtä on tehty ja kuka on tehnyt, jos ongelmia ilmenee.

Seuraava askel lienee päivittyvä virtuaalinen rakennus eli niin sanottu digitaalinen kaksonen. Virtuaalimalliin voisi käytännössä syöttää kaiken rakennukseen liittyvän datan tai vaikkapa testata muutoksia ja laajennuksia ennakkoon.

Rakennuttajatoimisto Suuren toimitusjohtaja Juho Koskenkorva kuitenkin muistuttaa, että suurin osa rakentamisesta on pienemmän mittakaavan toimistomuutoksia ja omakotirakentamista.

Koskenkorvan mielestä rakennusalalta puuttuu edelleen kevyempiä ratkaisuja digitalisaation edistämiseksi rakennushankkeissa hankekoosta ja tyypistä riippumatta.

– Paljon puhutaan isoista digihankkeista, kuten tietomallintamisesta ja sen kehittämisestä. Tietomallit voivat kuitenkin olla raskaita, eivätkä ole välttämättä kustannustehokkaita pienemmissä hankkeissa ja korjausrakentamispuolella, kun lähtötiedot ovat puutteelliset.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 29.7. kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

“Väärä” sukupuoli lisää lähtöhaluja – moni mies- tai naisalalla vaihtaa hommia, jos kuuluu itse vähemmistön sukupuoleen

Terveydenhuolto vei rakennusalankin hengityssuojaimet – rakennusfirmat maksavat suojaimista nyt jopa kymmenkertaista hintaa

Rakennusala pelkää asuntojen hintojen nousevan – "Valtion on ymmärrettävä, että rahoituksen on toimittava tässä tilanteessa"